Helsinkiläinen Tia, 29, soitti kolme kertaa sairaalaan, sitten oli jo myöhäistä – 19 naista joutui viime vuonna synnyttämään matkalle pääkaupunkiseudulla - Kaupunki | HS.fi

Helsinkiläinen Tia, 29, soitti kolme kertaa sairaalaan, sitten oli jo myöhäistä – 19 naista joutui viime vuonna synnyttämään matkalle pää­kaupunki­seudulla

Ruuhkien vuoksi synnytysmatkat saattavat pidentyä pääkaupunkiseudullakin. Teoriassa tämä voi lisätä matkasynnytyksiä, mutta näin ei pääsääntöisesti pitäisi käydä, sanoo ylilääkäri.

Synnyttäjä ohjataan yleensä asuinpaikkaansa lähinnä olevaan synnytyssairaalaan.

20.11. 0:00 | Päivitetty 20.11. 6:50

”Jos kiire jatkuu, seinät tulevat vastaan.”

Näin sanoo Husin naistentautien ja synnytysten linjajohtaja, ylilääkäri Aydin Tekay.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (Hus) on pääkaupunkiseudulla vielä tällä hetkellä kapasiteettia hoitaa synnytykset, mutta tilanne alkaa olla tiukka, jos syntyvyys jatkaa kasvuaan.

Naistenklinikan remontti tuo lisää synnytyssaleja, mutta ne tulevat käyttöön aikaisintaan vuonna 2026.

Myös Jorvin uuteen sairaalaan tulee synnytysosasto. Mutta: ”Vaikka kuinka laskemme ja toivomme, kuluu 4–5 vuotta, kunnes pääsemme parempaan tilanteeseen”, Tekay sanoo.

HS selvitti, johtaako synnytysten lisääntyminen pääkaupunkisedun synnytyssairaaloissa jo siihen, että synnyttäjiä otetaan osastolle niin myöhään, että matkasynnytykset lisääntyvät tai kivunlievitystä ei enää voida antaa.

Lapsia syntyy ennusteen mukaan joulukuun loppuun mennessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa, Naistenklinikalla ja Espoon sairaalan synnytysosastolla, noin kahdeksan prosenttia viime vuotta enemmän, yhteensä 13 775.

Hus-alueella voi näiden sairaaloiden lisäksi synnyttää Lohjalla ja Hyvinkäällä. Tässä jutussa on käytetty pääkaupunkiseudun synnytysosastojen tilastoja.

HS on kertonut Suomen syntyvyyden noususta. Suomen korona-ajan vauvabuumi on poikkeuksellinen koko maailman mittakaavassa.

HS on uutisoinut laajasti myös kätilöiden ahdingosta. Keskustelu kätilöiden työtilanteesta alkoi huhtikuussa julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa joukko kätilöitä ilmaisi huolensa synnyttäjien turvallisuudesta ja kätilöiden siirtymisestä muille aloille jatkuvan kuormituksen vuoksi.

Pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa syntyi viime vuonna 12 735 lasta. Matkalla syntyi 19 lasta, muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 58. Tämän vuoden lukuja ei ole saatavilla.

Matkasynnytysten määrä ei ole viime vuosina noussut alueella.

Vuosittain Husin alueella syntyy sairaalan ulkopuolella noin 75–90 lasta, nelisen promillea kaikista syntyneistä.

”Pääkaupunkiseudun lyhyet välimatkat vaikuttanevat asiaan Naistenklinikan ja Espoon sairaalan kohdalla”, ylilääkäri Aydin Tekay kertoo.

Matkalla Naistenklinikalle tai Espoon sairaalaan syntyneet vauvat ovat voineet hyvin.

Pääkaupunkiseudun synnytysten määrä on tänä vuonna vuoden 2018 tasolla. Tekay arvioi, että määrä ei tämänvuotiseen verrattuna nouse eikä laske ensi vuonna.

Voisiko synnytysosastojen täyttyminen johtaa matkasynnytysten määrän lisääntymiseen pääkaupunkiseudulla?

”Pääsääntöisesti ei”, sanoo Tekay.

Nopeassa ja helpossa synnytyksessä on aina riski, ettei synnyttäjä ehdi sairaalaan. Jos synnytyksessä taas ilmenee komplikaatioita, matkalla ei ehdi synnyttää.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet Suomessa, koska synnytysosastoja on lakkautettu ja välimatkat synnyttämään ovat pitkät. Synnyttäjä ohjataan yleensä omaa asuinaluettaan lähimpänä olevaan synnytyssairaalaan.

Kuvitellaanpa vaihtoehto: Naistenklinikalle tai Espoon sairaalaan menossa oleva synnyttäjä ei syystä tai toisesta ehdi synnytyssairaalaansa ajoissa, tai synnytysosasto on täynnä ja synnyttäjä joudutaan ohjaamaan muualle.

Voisivatko matkasynnytykset tällöin lisääntyä Husin alueella?

”Teoreettinen mahdollisuus on olemassa”, Tekay sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että riski esimerkiksi siihen, että yhä useampi synnyttäjä jää ilman kivunlievitystä, kasvaa.

Uudenmaan kätilöyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hiila ei näe matkalla tapahtuvien synnytysten hoitamista pelkkänä kopin ottamisena vauvasta.

”On erittäin tärkeää, että mahdollisen matkasynnytyksen jälkeen synnyttäjää hoitaa ammattilainen.”

Ambulanssisynnytys ei ole ”hauska tarina jälkipolville kerrottavaksi”.

”Ensihoitajat ja pelastajat hoitavat synnytyksiä hälytyksinä. Syntymän hoitotyö ei heidän koulutuksissaan ole suuressa roolissa”, Hiila sanoo.

”Miksi sairaalassa ei luotettu niihin tuntemuksiin, joita minulla omasta kehostani on?”

Tia, 29, oli yksin kotona, kun synnytys käynnistyi. Oli vuosi 2018.

Supistukset alkoivat aamuyöllä. Hän soitti Naistenklinikalle kolmesti. Häntä kehotettiin odottamaan kotona. Viimein hän soitti ambulanssin.

”En olisi pystynyt kävelemään taksiin. Pääsin adrenaliinin voimin parvekkeelle, ja heitin ensihoitajille avaimen”, hän kertoo.

Lapsi syntyi heti, kun ambulanssin ovet laitettiin kiinni, puolentoista kilometrin päässä sairaalasta.

Tia ei esiinny jutussa koko nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Sairaalassa oli kova kiire.

Tia ja vauva yöpyivät potilashotellissa. Tia ei halunnut palata paikkaan, josta oli tunteja aiemmin lähtenyt kivuissaan ja pelokkaana.

Etenkin ensisynnyttäjälle voi olla epäselvää, milloin sairaalaan voi lähteä.

Synnyttäjä ohjataan sairaalassa aluksi kätilön arvioon. Jos vaikuttaa siltä, ettei synnytyksen käynnistymisestä ole vielä merkkejä, tuleva äiti ohjataan kotiin.

Riskiraskauksissa synnyttäjän ei tarvitse pelätä, että hänet käännytetään sairaalasta.

”Sen voin sanoa käsi sydämellä”, Tekay lupaa.

Ambulanssiin synnyttänyt Tia tunsi vihaa, sitten häpeää.

Hän häpesi ajatusta siitä, että joutuisi synnyttämään vieraiden ihmisten katseiden alla vaikkapa sairaalan aulassa.

”Miksi sairaalassa ei luotettu niihin tuntemuksiin, joita minulla omasta kehostani on? Vasta nyt olen hyväksynyt ajatuksen siitä, että minullakin on oikeus synnyttää sairaalassa”, Tia kertoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat