”Otetaan velkahörppyä” – HS selvitti, mitä Juhana Vartiaisen johtaman Helsingin ensimmäisissä budjettineuvotteluissa todella tapahtui - Kaupunki | HS.fi

”Otetaan velkahörppyä” – HS selvitti, mitä Juhana Vartiaisen johtaman Helsingin ensimmäisissä budjettineuvotteluissa todella tapahtui

Valtuustoraportti selvitti, miten suljettujen ovien takana käydyt Helsingin budjetti­neuvottelut etenivät.

Budjettineuvottelut käytiin Helsingin kaupungintalon 3. kerroksessa kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.

14.11.2021 2:00 | Päivitetty 14.11.2021 8:51

Maanantaina 25. lokakuuta arvovaltainen joukko kokoontui Helsingin kaupungintalolle kuuntelemaan virkamiesten pitämää budjetti-infoa.

Tästä alkaisivat seuraavat puolitoista viikkoa kestävät budjettineuvottelut. Niiden aikana määriteltäisiin, mihin ensi vuonna käytettäisiin noin kuusi miljardia euroa kaupunkilaisten rahaa.

Empire-rakennuksen 3. kerroksessa sijaitsevaan kaupunginhallituksen kokous­huoneeseen olivat saapuneet kaupungin­hallituksen puolueita eli kokoomusta, vihreitä, demareita, vasemmistoliittoa, perussuomalaisia ja Rkp:tä edustavat budjettineuvottelijat.

Ikkunan takana näkyi Kauppatori lokkeineen ja kojuineen. Kahvia tarjottiin, ja sen kyljessä ihan tavallista maitoa.

Seiniltä osallistujia katsoi vakavailmeinen joukko: entiset kaupunginjohtajat ikuistettuina kehyksiin.

Tämän pöydän takaa neuvottelijat katselivat toisiaan kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.

Mistään ihan pienen piirin tilaisuudesta budjettineuvotteluissa ei ollut kysymys.

Esimerkiksi neuvotteluita johtavan pormestari Juhana Vartiaisen (kok) entourage piti sisällään koko kokoomuksen valtuustoryhmän johdon: apulaispormestari Daniel Sazonovin, valtuustoryhmän puheenjohtajan Maarit Vierusen ja vara­puheenjohtaja Otto Meren, kaupungin­hallituksen 1. varapuheenjohtajan Wille Rydmanin sekä valtuutettuina ja kaupungin­hallituksen varajäseninä toimivat Jenni Pajusen ja Matias Pajulan.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) johti budjettineuvotteluita.

Lisäksi mukana oli Vartiaisen suojatti, Helsingin uusi pääekonomisti Mikko Kiesiläinen. Häntä kutsutaan tausta­keskusteluissa myös Vartiaisen epäviralliseksi erityisavustajaksi.

Pienemmillä puolueilla ihmisiä osallistui neuvotteluihin vähemmän. Esimerkiksi vasemmistoliitolla apulaispormestari Paavo Arhinmäki, hänen erityisavustajansa Lotta Staffans ja puolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund pyörittivät pitkälti neuvotteluja kolmeen pekkaan.

Infotilaisuuden jälkeen neuvottelut jatkuivat iltapäivällä keskiviikkona 27. lokakuuta.

Pöydällä oli kasvissyöjille tarjolla tofu-sienipiirakkaa. Vihreiden Fatim Diarra sihautti auki energiajuoman.

Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm ja muutkin kaupungin talous- ja suunnittelu­osaston virkamiehet iskivät lukuja ja erilaisia skenaarioita eri toimialoilta pöytään. Ne olivat Helsingin uuden kaupunkistrategian ohella lähtökohta, jota poliitikot lähtivät työstämään.

Helsingin virkamiehet kuten rahoitusjohtaja Tuula Saxholm olivat luoneet neuvotteluille pohjan, jota poliitikot lähtivät työstämään.

Vaikka varsinkin alkuasetelmissa puolueet olivat monissa asioissa varsin kaukana toisistaan, tunnelma oli hyvä.

Pormestari Vartiaisen ruotsalaisen diskuteeraava johtamistapa näkyi siinä, että asioita pohdittiin perusteellisesti ja pitkään. Välillä hän tosin totesi jonkin asian omaan tyyliinsä niin suoraan, että kiertelyyn ja kaarteluun tottuneet poliitikot kohottelivat kulmiaan.

Kun virkamiehet alkoivat esitellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukuja, poliitikot kuten toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) olivat ihmeissään.

Vaikutti siltä, ettei virkamiesten käsitys monestakaan asiasta ollut sama kuin heidän: strategiassa oli esimerkiksi linjattu, etteivät koulujen ja päiväkotien kasvavat vuokra­kustannukset saisi enää vaikuttaa varsinaisen toiminnan rahoitukseen. Asia oli tärkeä, sillä käytännössä kyse oli noin yhdeksästä miljoonasta eurosta, joka menisi joko vuokriin tai sitten toimintaa rahoittamaan.

Poliitikot laskeskelivat, että mikäli virka­miesten esitys toteutuisi, kasvatukseen ja koulutukseen jouduttaisiin tekemään ainakin 15 miljoonan euron leikkaukset.

Kaikissa puolueissa oltiin harvinaisen yksi­mielisiä siitä, että nyt ei ollut oikea aika leikata.

Painotukset vaihtelivat: esimerkiksi vihreissä painotettiin dataa, jonka mukaan merkittävä osa ammattikoulujen opiskelijoista oli keskeyttänyt opintonsa korona-aikana ja noin 40 prosenttia peruskoulujen oppilaista paini ahdistuksen ja yksinäisyyden tunteiden kanssa.

Rkp:n neuvottelijat Marcus Rantala ja Björn Månsson puolestaan olivat erityisen huolissaan suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä.

Juuri kasvatuksen ja koulutuksen rahoista käytiin pisimmät ja uuvuttavimmat väännöt. Pöydällä pyöri kompromissiehdotus toisensa jälkeen.

Taukojen aikana Paavo Arhinmäki katseli puhelimeltaan Ylen Politiikka-Suomi -sarjaa ja jalkapalloa. Fatim Diarra joi tölkkikaupalla energiajuomia.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki osallistui vasemmistoliiton edustajana budjettineuvotteluihin. Kuvassa Arhinmäki kaupunginvaltuustossa 3. marraskuuta 2021.

Kun neuvottelut lauantaina 30. lokakuuta jatkuivat, lukkoon lyötiin monia asioita: kaupungin palkkaohjelmaa päätettiin jatkaa, ja kokoomus, vihreät ja vasemmisto olivat yhtä mieltä siitä, että kaupunkilaisten lähiliikunta­paikkoihin haluttiin laittaa lisää rahaa.

Lisäksi kokoomus ja vihreät löysivät toisensa investointien tärkeydessä: vihreät halusivat raiteita, kokoomukselle autoilijoiden Sörnäistentunneli oli tärkeä. Molemmat painottivat suurten asuntotuotanto­tavoitteiden ja koulujen merkitystä.

Investointeihin päädyttiin lopulta budjetoimaan yli miljardi, ja valtaosa tästä katettaisiin lainarahalla.

Perussuomalaisten neuvottelija ja valtuusto­ryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen pudisteli päätään ja ilmoitti, ettei heidän kannattanut jatkaa.

Mari Rantanen (keskellä) johtaa tällä kaudella perussuomalaisten valtuustoryhmää. Rantanen kuvattuna eduskunnassa lokakuussa.

Puolue kritisoi kokoomusta siitä, että se oli kirstunvartijamaineestaan huolimatta valmis laittamaan budjetissa roimasti velkarahaa uusiin investointeihin ja lisäämään kaupungin velkaa per asukas.

”Otetaan velkahörppyä, jolla rahoitetaan yliviritetyt investoinnit”, Rantanen totesi HS:lle myöhemmin.

Perussuomalaisten lähtökohta oli muutenkin täysin eri kuin muiden: puolue vastustaa Kasvun paikka -nimisen uuden kaupunki­strategian ydinajatusta kaupungin kasvattamisesta tilanteessa, jossa jo nykyisellään esimerkiksi päiväkodeissa ollaan pulassa. Perussuomalaiset ovat huolissaan erityisesti siitä, että Helsingin väkiluvun kasvu nojaa voimakkaasti maahanmuuttoon.

Liian suuret määrät maahanmuuttajia Helsingin kouluissa tarkoittavat puolueen mielestä sitä, että tavalliset suomalaiset lapsiperheet haluavat muuttaa pois kaupungista.

Ovi kävi, ja hevosenkengän mallisen neuvottelupöydän ääreen jäi tyhjiä tuoleja.

Oli Halloween, ja koko illan salissa istuneet totiset poliitikot alkoivat teeman mukaisesti muistuttaa haamuja.

Pormestari Vartiainen ja kokoomuksen neuvottelijat ajoivat suora­viivaisesti sitä, että kaupungin oma työterveyshuolto pitäisi ulkoistaa ja pyrkiä parantamaan hoidon laatua. He korostivat, että kyseessä oli strategian edellyttämä tuottavuustoimi.

Kysymys oli ideologisesti vaikea erityisesti vasemmistoliitolle ja demareille. Eihän se nyt kovin hyvältä näytä, että julkisia palveluita kaupunkilaisille tarjoava Helsinki haluaa omille työntekijöilleen valita yksityisen palveluntuottajan.

Lopulta laatukilpailutuksen nimellä kulkevasta ulkoistuksesta päästiin yhteis­ymmärrykseen. Taustalla painoi, että kaikissa puolueissa oltiin yhtä mieltä siitä, ettei kaupungin oma työterveyshuolto toimi tällä hetkellä hyvin.

Ideologia sai väistyä pragmaattisuuden tieltä.

Budjettineuvottelijat viettivät kaupunginhallituksen kokoushuoneessa koko Halloween-viikonlopun.

Viikonloppulounaaksi neuvottelijoille tarjottiin lauantaina ja sunnuntaina lindströminpihvejä ja lohikiusausta sekä vegaanivaihtoehto. Helsingin lihatarjoilujen ympärille seuraavalla viikolla syntyvästä keskustelusta ei tiedetty vielä mitään.

Kun päästiin sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen, tunnelma kiristyi.

Demarit korostivat, että sote-alan pysyvää rahoitusta pitäisi nostaa. Perusteluna tälle olivat erityisesti ikääntyneet helsinkiläiset: 2000-luvulla yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 53 prosenttia, samaan aikaan koko väestö on kasvanut 18 prosenttia.

Ilman lisäpanostuksia Helsinki ei puolueen mielestä pystyisi vastaamaan esimerkiksi omaishoitajien ja kotihoidon tarpeisiin sekä toisaalta ikääntyneiden tarvitsemien laitos­paikkojen kysyntään.

Myös vasemmistoliitto liputti pysyvän rahoituksen puolesta.

Neuvottelujen lopputulos ei miellyttänyt kumpaakaan puoluetta, sillä sote-alalle päädyttiin antamaan noin 12 miljoonaa vähemmän rahaa kuin laskennallinen tarve olisi ollut.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvotteluissa mukana ollut Eveliina Heinäluoma olisi halunnut nähdä suurempia panostuksia sote-alalle.

Toisaalta sote-ala sai strategian mukaisesti valtaosan noin 70 miljoonan euron suuruisesta, kertaluonteisesta koronaelvytys­paketista. Tällainen kertaluonteisuus oli tärkeää erityisesti pormestari Vartiaiselle, joka on moneen otteeseen eri yhteyksissä korostanut, että korona-ajan jälkiä pitää korjata, mutta menot eivät saa muuttua pysyviksi.

Käytännössä tukipaketti tarkoitti 45 miljoonaa euroa käytettäväksi sote-palveluihin ensi vuonna. Summalla on tarkoitus lähteä purkamaan korona-aikana kertyneitä hoitojonoja, mutta siitä voisi napata siivun myös perustoiminnan rahoitukseen.

Neuvotteluissa myös linjattiin, että aiemmasta käytännöstä poiketen eri toimialojen saamille määrärahoille ei määriteltäisi tarkempia käyttötarkoituksia, vaan niistä linjaisivat myöhemmin toimialojen omat lautakunnat.

Virallisesti neuvottelut päättyivät sunnuntaina 31. lokakuuta.

Hienosäätöä etenkin kasvatuksen ja koulutuksen osalta tehtiin kuitenkin vielä useita päiviä. Lopulta puolueissa oltiin tyytyväisiä: rahaa saatiin lisättyä kuluvaan vuoteen verrattuna 550 euroa lasta ja nuorta kohden.

Juuri tämä oli se asia, jota kaikki puolueet ylpeydellä korostivat esitellessään valmiin budjettiehdotuksen kaupungintalolla torstaina 4. marraskuuta.

Lue lisää: Helsingin vaikeassa asemassa oleville työntekijöille viiden miljoonan euron palkan­korotuspaketti – Näin Helsinki käyttää ensi vuonna rahaa

Mutta sitä ennen piti levätä.

Budjettiesityksen laatiminen on henkisesti raskasta ja sosiaalisesti vaativaa, ja puolueiden neuvottelijat rentoutuivat kukin tavallaan.

Pormestari Vartiainen rojahti rättiväsyneensä sänkyynsä nukkumaan. Vihreiden Diarra uppoutui sohvalle, laittoi HBO Nordicilta Successionin pyörimään ja wolttasi ruokaa. Demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma lähti lenkille Uutelan metsään.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja vihreiden budjettineuvottelija Fatim Diarra juhli neuvotteluiden päättymistä wolttaamalla ruokaa.

Kokoomuksen Otto Meri ei ollut edes Helsingissä, vaan Padasjoella, jossa hän yritti saada tähtäimeensä teerin tai metson. Saaliiksi tuli lopulta vain kanttarelleja.

”Eli se meni vähän niin kuin budjettineuvottelut. Ei täysin sitä mitä lähdettiin hakemaan, mutta lopputulokseen voi olla tyytyväinen”, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat