”En maksa” – Siististi pukeutunut mies rypistää tarkastusmaksun Tapiolassa ja piirtää samalla kuvan järjestelmän vähän tunnetusta puolesta - Kaupunki | HS.fi

”En maksa” – Siististi pukeutunut mies rypistää tarkastus­­maksun Tapiolassa ja piirtää samalla kuvan järjestelmän vähän tunnetusta puolesta

HS selvitti, millä linjoilla tarkastusmaksuja määrätään eniten. Vuosittain noin 40–45 prosenttia määrätyistä tarkastusmaksuista päätyy ulosottoon.

Matkalipuntarkastaja Katja Alatalo kirjoittaa tarkastusmaksun naiselle, joka osti lipun vasta, kun näki tarkastajien tulevan metrovaunuun.

29.11.2021 2:00 | Päivitetty 29.11.2021 9:44

”Matkalippujen tarkastus!”

Samalla hetkellä kun matkalipuntarkastaja Katja Alatalo kajauttaa lauseen Matinkylään matkaavassa metrossa, hän pysäyttää tarkastus­laitteensa kellon. Siihen tallentuu aika, jonka jälkeen mobiili­sovelluksella ostetut liput eivät pelasta niiden ostajaa tarkastus­maksulta.

Oven edessä seisova nuori nainen alkaa näpelöidä kännykkäänsä heti Alatalon nähdessään, mutta se ei pelasta häntä. Laite paljastaa, että hän osti lipun kolme­kymmentä sekuntia liian myöhään.

Nuori nainen kertoo, että hän aikoi ostaa kausilipun sovelluksella, mutta ostamisessa oli ongelmia ja kertalipun hankkiminen unohtui. Kahdeksan­kymmenen euron tarkastus­maksun saaminen harmittaa häntä, mutta hän aikoo maksaa sen. Samoin kuin opiskelija­nuorukainen, jolle toinen matkalipun­tarkastaja Eija Kaislama kirjoittaa tarkastus­maksua.

”Olin ajatuksissani, kun kävelin metroon.Tämä on ihan ensimmäinen kerta, kun saan tarkastus­maksun”, nuorukainen sanoo.

Kaislama muistuttaa nuorukaista siitä, että opiskelijat voivat ostaa kausilipun puoleen hintaan ja ojentaa hänelle toimiston yhteystiedot.

Matkalipuntarkastajat Janica Saarinen, Katja Alatalo, Eija Kaislama ja Martin Fredriksson kirjoittivat metrossa tunnin aikana viisi tarkastusmaksua.

Lähes puolet Helsingin seudun joukkoliikenteen lipun­tarkastajien määräämistä tarkastus­maksuista päätyy ulosottoon. Vuositasolla ulosottoon etenee noin 40–45 prosenttia kaikista tarkastus­maksuista, kertoo Helsingin seudun joukkoliikenne (HSL).

HSL:n tarkastusmaksut nousivat otsikoihin lokakuussa, kun HSL:n hallitus päätti esittää tarkastus­maksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon.

Lue lisää: Tarkastus­maksun nostaminen 100 euroon kuohuttaa – maksut kasautuvat yhdelle ihmis­ryhmälle, ja niistä saadaan miljoona­tulot

Tarkastusmaksuja määrätään eniten niissä joukko­liikenne­välineissä, joissa on käytössä avorahastus eli liikenne­välineeseen voi nousta näyttämättä lippua kuljettajalle. Avorahastus on käytössä metroissa, junissa, raitiovaunuissa sekä runkolinjan busseissa.

Yhteensä tarkastusmaksuja määrättiin viime vuonna noin 52 500 kappaletta. Näistä noin kaksi kolmasosaa kirjoitettiin lähijuna- ja metro­matkustajille. Viime vuosi oli tosin siinä mielessä poikkeuksellinen, että korona­virus­pandemia vähensi sekä matkustajien että kerättyjen tarkastus­maksujen määrää.

Lähijunaliikenteessä eniten tarkastusmaksuja kirjoitettiin lentokentälle kulkevissa I- ja P-junissa. Niissä myös tarkastettiin eniten matkustajia.

Helsingin ja Keravan välillä liikennöivissä K-junissa puolestaan oli suurin liputta matkustavien matkustajien osuus: 5,3 prosenttia. P-junissa ilman lippua matkusti noin 4,1 prosenttia ja I-junissa noin 4,5 prosenttia matkustajista.

”Teemme viikko- ja kuukausitasolla päätöksiä, miten tarkastajat kiertävät. Työvoima­suunnittelussa homma näyttää siltä, että pääsemme kiertämään tasaisesti, mutta totta kai esimerkiksi sairaustapaukset vaikuttavat siihen, miten suunnitellut kierrokset toteutuvat”, sanoo HSL:n tarkastus­yksikön päällikkö Janne Solala.

Helmikuussa VR:n konduktöörit alkoivat määrätä 80 euron suuruisia valvonta­maksuja lähijunissa. Konduktööreillä ei kuitenkaan ole vastaavaa oikeutta tarkistaa liputta matkustavan henkilön henkilöllisyyttä kuin HSL:n matkalipuntarkastajilla.

Matkalipuntarkastaja Martin Fredriksson kertoo tiiminsä kirjoittavan vilkkaimpina aikoina parikymmentä tarkastusmaksua tunnissa. Tämän miehen lippu oli voimassa.

Katja Alatalon kanssa lippuja tarkastavat Janica Saarinen ja Martin Fredriksson eivät ylläty tiedosta, että lähes puolet tarkastus­maksuista jää maksamatta. Tiimin neljäs jäsen, Eija Kaislama, ei kuitenkaan olisi arvannut lukua niin suureksi.

”On varmasti niitäkin, jotka eivät periaatteen vuoksi maksa, mutta kyllä tämä mielestäni kertoo myös ihmisten heikosta taloudellisesta tilanteesta. Ei osteta lippua, kun yritetään säästää, ja kun saadaan tarkastusmaksu, ei pystytä maksamaan sitä”, Saarinen sanoo.

Jos maksaminen tuottaa vaikeuksia, tarkastusosaston perintä voi hakemuksen perusteella päättää, että seitsemän päivän päähän määrättyä eräpäivää siirretään tai että laskun voi maksaa monessa erässä.

Tarkastajat eivät paheksu sitä, että ihmiset alkavat selitellä liputtomuuttaan. He suorastaan kannustavat siihen, koska joskus ihmisen selityksestä paljastuu jotain, jonka perusteella tarkastus­maksun voi perua.

Liputonta matkustajaa ei voi tarkastajien mukaan mitenkään tunnistaa ulkonäön perusteella. Tyylikäs rouva voi matkustaa pummilla ja laitapuolen kulkija kausikortilla. Mutta käyttäytymisen perusteella voi. Ainakin jos on tarkastanut matkalippuja kolme­kymmentä vuotta, kuten Martin Fredriksson.

”Liputtomat alkavat liikehtiä levottomasti, ryhtyvät penkomaan reppujaan ja räpläämään kännyköitään ja kääntyvät niin, etten näe, mitä he kännyköillään tekevät. He eivät näytä ymmärtävän, että siinä vaiheessa lipun ostaminen on myöhäistä”, Fredriksson sanoo.

”Kun liputon ihminen näkee tarkastajan, hän nousee usein penkiltä, mutta vajoaa siihen pian takaisin alistuneen oloisena, koska näkee toisen tarkastajan lähestyvän häntä toisesta suunnasta”, Eija Kaislama sanoo yli kahden­kymmenen vuoden kokemuksella.

Raitiovaunulinjoilla eniten tarkastusmaksuja kerättiin linjoilla 9, 3 ja 7. Esimerkiksi Eirasta Käpylään kulkevalla linjalla 1 tarkastettiin vähän matkustajia suhteessa linjalla liputta matkustavien määrään.

Linjan 1 lukuja voi tosin selittää se, että kun jollain linjalla ei ole hetkeen näkynyt tarkastajia, ihmiset jättävät lipun helpommin ostamatta. Ja kun tarkastajat taas ilmaantuvat samalle linjalle, on liputta matkustavien osuus yhtäkkiä suuri, Solala sanoo.

Busseissa sekä liputta matkustaminen että lippujen tarkistaminen painottuvat runkolinjoihin. Runkolinjojen lisäksi tarkastajat kiertävät muillakin bussilinjoilla tarpeen mukaan.

”Jos saamme bussiyhtiöiltä tietoa, että joillain linjoilla on liputtomia maksuttomia, käymme siellä hoitamassa lippukuria kuntoon”, Solala sanoo.

HSL:n hallitus esitti aiemmin syksyllä, että tarkastusmaksu nostettaisiin 80 eurosta 100 euroon. Lopullisesti asiasta päättää liikenne- ja viestintäministeriö.

HSL arvioi menettävänsä liputta matkustavien takia noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Rahat tulisivat tarpeeseen, sillä koronavirus­pandemiasta johtunut matkustajakato on kurittanut HSL:n taloutta.

Erityisesti monet vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetut ovat kritisoineet päätöstä, sillä pienituloiselle 20 euron korotus tarkastus­maksuun voi olla merkittävä, ja pahimmillaan tarkastus­maksu voi johtaa luottotietojen menettämiseen.

Mies kertoo, ettei aio maksaa lipuntarkastaja Janica Saarisen kirjoittamaa tarkastusmaksua.

Tapiolan metroaseman tienoilla siististi pukeutunut nuori mies puristaa matkalipuntarkastaja Janica Saarisen juuri kirjoittaman tarkastus­maksun paperipalloksi ja työntää sen povitaskuunsa. Aikooko hän maksaa sen?

”No en vittu varmana maksa”, nuori mies sanoo ja kertoo saaneensa myös eilen tarkastus­maksun.

Kohta metrovaunussa vuodatetaan kyyneleitä, kun keski-ikäiseltä, erittäin tyylikkäästi pukeutuneelta naiselta ei löydy voimassa olevaa matkalippua. Hän kertoo tulleensa juuri magneetti­kuvauksesta ja saaneensa sitä ennen rauhoittavan lääkityksen.

”Ei ole totta, että näin kävi. Käytän hyvin harvoin julkisia, mutta jos käytän, en todellakaan matkusta ilman lippua. Ja nyt olen vielä työtönkin”, nainen sanoo ja alkaa itkeä.

Janica Saarinen kehottaa naista tekemään oikaisu­pyynnön maksusta, koska on hyvät mahdollisuudet, että se voidaan perua terveydellisten syiden perusteella. Tarkastajilla on oikeus tehdä tarvittaessa myös pikapäätös maksun perumisesta.

”Näen kyllä selvästi, jos esimerkiksi dementia on estänyt lipun ostamisen, enkä silloin kirjoita maksua”, Eija Kaislama sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat