”Puhelimessakin pystyy” – Suomalaisessa terveydenhoidossa on alkanut vallankumous, jonka mittakaavaa ja vaikutuksia vain harva ymmärtää - Kaupunki | HS.fi

”Puhelimessakin pystyy” – Suomalaisessa terveydenhoidossa on alkanut vallankumous, jonka mittakaavaa ja vaikutuksia vain harva ymmärtää

Espoossa ja Vantaalla on käynnissä kokeilu, joka on vielä vaatimattoman kokoinen. Se kertoo kuitenkin paljon koko Suomessa menossa olevasta valtavasta muutoksesta terveyspalveluissa.

Arja Kobylin tekemässä vuoroa Malmin päivystyksessä. Videovastaanotoilla hän ottaa potilaaseen yhteyden kodinhoitohuoneestaan ilman lääkärintakkia.

22.11. 2:00 | Päivitetty 22.11. 6:15

Yhden vuoron lääkäri Arja Kobylin oli unenpöpperössä vähällä aloittaa yöpuvussa eikä arkivaatteissaan. Vaikka on tästäkin jo keskusteltu: pitäisikö lääkärillä aina olla lääkärintakki, videovastaanotollakin?

Tällaisiakin hupsuja yksityiskohtia mietitään, kun sairaalat rakentavat uusia sähköisiä palveluita. Tärkeää ei tietenkään ole lääkärin mahdollisuus olla kotona rennosti, vaan se, että päivystyksen potilas saa olla kotona ja silti tuntea olonsa turvalliseksi.

Jorvin ja Peijaksen päivystyksissä kokeillaan nyt videovastaanottoja osalle potilaista ensimmäisenä päivystyksenä Suomessa.

Kokeilu on pieni, mutta osa valtavaa muutosta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Jokin on samoin videoyhteydellä ja vastaanottohuoneessa. Oleellista on kohtaaminen, katsekontakti, luottamus.

”Se, että puhutaan ihmiseltä ihmiselle”, sanoo Kobylin.

Etäpalveluja kehitetään, koska osa potilaista haluaa niitä. Niitä on pakkokin luoda, syinä kiristyvä talous, pula keskeisistä ammattilaisista ja pandemian kasvattama massiivinen hoitovelka.

Tammikuun vaaleissa valittavat hyvinvointialueiden valtuutetut joutuvat ensi töikseen miettimään, millä tavoilla palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Siksi esittelemme tarkemmin, mitä Jorvissa ja Peijaksessa parhaillaan puuhataan ja miten se ehkä pian näkyy kaikkialla pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

Peijaksen ja Jorvin etälääkärit ovat 2,5 kuukautta kestävä pilottikokeilu.

Videovastaanotot ovat pitkään olleet arkea yksityislääkäreillä. Pandemian aikana niitä on lisätty monella terveysasemallakin, Espoossa esimerkiksi Kilossa.

Päivystyksissä ei aiemmin ole uskallettu tehdä samaa, koska sinne valikoituvat sairaimmat potilaat.

Kobylin sanoo, että siksi kokeilussa ensimmäisenä tuleekin potilaiden turvallisuus. On tärkeää tunnistaa sekä videolääkäristä hyötyvät että päivystykseen paikan päälle kuuluvat potilaat.

Tavoite on helpottaa potilaan oloa. Kaikkien ei ole pakko matkustaa päivystykseen ja istua pahimmillaan tunteja odotushuoneessa sairaana, väsyneenä tai pienten lasten kanssa.

Jos osa jää kotiinsa, päivystykseen saapuvienkin odotusajat ehkä lyhenevät. Hoitajan työaikaa säästyy, kun videopotilaiden hoidon tarvetta ei tarvitse arvioida kahdesti, ensin puhelimessa ja sitten vastaanotolla kasvokkain. Lääkäri ehtii hoitaa hiukan useampia potilaita, kun siirtymisiin ei pala aikaa. Lääkäreitä on ollut helppo houkutella töihin, koska osa ammattikunnasta nimenomaan pitää etätyöstä.

Ainakin pilotin aikana etälääkärit ovat päivystyksessä ekstraa. Päivystyksessä paikan päällä ei ole yhtään lääkäriä vähemmän kuin muuten olisi.

Kobylin tekee videovuoroja itsekin, mutta hän on oikeasti osastonylilääkäri. Hänen lisäkseen vuoroissa kiertää kuusi etälääkäriä. Yksi on kerrallaan töissä päivystysten ruuhkaisimpina aikoina, siis perjantai-iltaisin kello 16–22 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 8–22.

Osastonylilääkäri Arja Kobylin tekee videovuoroja myös itse.

Sähköisten palvelujen laajempaan käyttöön koko Suomessa on sekä halua että pakko.

Digitaalisia palveluja luvataan sote-uudistuksessa parantaa, jotta apu olisi useamman saatavilla nopeasti.

Pääkaupunkiseudulla on käytetty esimerkiksi erilaisia chat-palveluja ja järjestetty vanhuksille kuntoutusta. Myös osa kotihoidon käynneistä on hoidettu etäyhteyden yli. Useimmat ovat viimeistään korona-aikana päätyneet käyttämään vähintään Omaoloa tai koronabottia – siis palvelua, joka oireita koskevien vastausten pohjalta antaa ihmiselle ohjeita.

Videovastaanotot olivat ennen yleisiä yksityisellä ja harvinaisia julkisella puolella. Pandemia pakotti muutokseen. Nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) strategiassa haluttaisiin edelleen voimakkaasti kehittää tätäkin.

Husissa etäkäynnit kasvoivat rytinällä vuonna 2020, mutta tänä vuonna on otettu askel taaksepäin. Osittain se voi johtua siitä, että etäyhteyksiä käytettiin pakon edessä sielläkin, minne ne eivät oikeasti sovi.

”Mutta on tässä otettu takapakkia liikaakin. Nyt me emme halua niinkään mekaanisesti nostaa käyntien määrää kuin tunnistaa niistä eniten hyötyvät potilasryhmät”, arvelee Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Esimerkiksi psykiatriassa etäkäyntien määrä on tänä vuonna edelleen noin 50 prosenttia.

Muissa sairauksissa Honkanen arvioi, että ensikäynnillä ja diagnoosia tehdessä jotain voi jäädä huomaamatta, jos ei tavata kasvokkain. Videokäyntejä kannattaa ottaa käyttöön vain siellä, missä ne ovat vaikuttavaa hoitoa.

Sen sijaan seurantakäynneillä etäyhteys usein aikuisilla riittäisi. Vaikkapa diabeteksen hoidossa tärkeitä ovat keskustelu ja laboratoriotulokset.

Videokäyntien lisäksi tärkeässä roolissa on sähköinen asiointipalvelu Maisa, jonka avulla ihminen voi sekä viestiä ammattilaisille että nähdä omat tutkimustuloksensa. Honkanen sanoo, että potilaat ja asiakkaat pitävät Maisaa usein hyödyllisenä. Henkilökunnalle sen sijaan pitää vielä vakuutella, että Maisaan käytetty aika palkitsee myöhemmin sillä, että aikaa kuluu vähemmän esimerkiksi puhelintyöhön.

”Siitä on paljon kansainvälisiä tutkimustuloksia, että ihmisen mahdollisuus nähdä laajemmin itseään koskevaa terveystietoa tuottaa hyötyä myös järjestelmälle.”

”Saa tulla päivystykseen, jos sen kokee helpommaksi.” – Sairaanhoitaja Heidi Puustinen

Sairaanhoitaja Heidi Puustinen on töissä päivystysavussa. Useimpina päivinä hän istuu vastaamassa puhelimeen.

Reitti päivystyksen etälääkäriin kulkee kuten päivystykseen muutenkin: ensin soitetaan päivystysavun numeroon 116 117.

Puheluun vastaamassa on esimerkiksi kokenut sairaanhoitaja Heidi Puustinen. Hänen tehtävänsä on muutenkin arvioida, kenen vaiva kuuluu päivystykseen, kenelle riittävät ohjeet kotihoitoon ja kenelle tilataan ambulanssi.

Mahdollisuus myös videolääkäriin ei muuta sitä, että hoidon tarpeen arvioinnissa ollaan mahdollisimman järjestelmällisiä. Hoitajalla on harkittu patteristo kysymyksiä ja mahdollisuus konsultoida lääkäriä. Saman vaivankin kohdalla päätös voi olla erilainen, riippuen esimerkiksi potilaan perussairauksista ja hoitajan havainnoista.

”Otetaan esimerkiksi hengitysvaikeudet. Puhelimessakin pystyy kuulemaan esimerkiksi, pystyykö ihminen puhumaan vain yksittäisiä sanoja vai kokonaisia lauseita”, Puustinen selittää.

Jos potilaan arvioidaan hyötyvän juuri videovastaanotosta, sitä tarjotaan hänelle. Muuten ei.

Sitten on vielä tekniikka. Videoyhteyden ottaminen ei ole mahdottoman vaikeaa, mutta pitää pystyä ottamaan käyttöön sekä sähköisen asioinnin palvelu Maisa että erillinen videosovellus.

”Tekniset taidot eivät ole iästä kiinni. Osa kokee tämän liian vaikeaksi. Osa ei muuten vaan halua etäyhteyttä, ja se on ihan riittävä perustelu. Saa tulla päivystykseen, jos sen kokee helpommaksi”, Puustinen sanoo.

Videoyhteyttä ei ole järkeä ehdottaa sellaiselle päivystyspotilaalle, jonka diagnoosi tai hoitotoimenpiteet vaativat koskettamista. Nilkkaa ei voi kipsata etänä.

Kyse on siis sairauksista, jotka lääkäri tunnistaa katsomalla, kuuntelemalla ja kyselemällä: tyypillisiä ovat erilaiset hengitysteiden vaivat, selkäkivut ja mielenterveysongelmat.

”Esimerkiksi imettävän äidin rintatulehdus näkyy videonkin välityksellä iholla. Lisäksi kysyn esimerkiksi, kuumottaako rintoja. Selkäkipujen kanssa voin pyytää potilasta näyttämään, miten vaikka taivutus eteen onnistuu”, Kobylin kuvailee.

Hoito-ohjeita voi antaa etänä, samoin kirjoittaa reseptejä ja sairauslomatodistuksia tai konsultoida toista ammattilaista. Jos tarvitaan kokeita, potilas voidaan etälääkäristä huolimatta lähettää käymään laboratoriossa.

Pilottikokeilun aikana noin viisitoista prosenttia on tarvinnut videoyhteyden jälkeen hoitoa jossain muualla. Kyse ei ole vain sittenkin hätätapauksiksi osoittautuneista vaan myös ihmisistä, joiden sairaus on pitkittynyt ja jotka ovat myöhemmin siksi hakeutuneet terveyskeskukseen.

Palaute potilailta on ollut riemastunutta. Lähiviikkoina päätetäänkin, laajennetaanko mallia muihinkin päivystyksiin Uudellamaalla. Helsingissähän vastaavia palveluita tarjoavat aikuisille Malmi ja Haartman.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat