Pikkuvaivojen vuoksi tehdyt hälytykset ruuhkauttavat Husin ensihoitoa – ”Eihän kukaan jaksa tällaista kuukaudesta toiseen” - Kaupunki | HS.fi

Pikkuvaivojen vuoksi tehdyt hälytykset ruuhkauttavat Husin ensihoitoa – ”Eihän kukaan jaksa tällaista kuukaudesta toiseen”

Tarpeettomat hälytykset ovat lisääntyneet pitkin vuotta.

Ambulansseja Meilahden sairaala-alueella Helsingissä heinäkuussa.

17.11.2021 11:14

Ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet huomattavasti tänä vuonna Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Kasvu on jatkunut syksyn aikana.

Esimerkiksi lokakuussa ensihoidon tehtäviä oli 16 821, kun niitä vuoden 2020 lokakuussa oli 14 321 ja vuoden 2019 lokakuussa 15 329.

Liki kahdeksan prosentin keskimääräinen nousu tehtävämäärissä kuormittaa ensihoitoa äärimmilleen.

”Mehän olemme selviytyjiä, mutta nyt mennään aivan ylärajoilla. Eilinen tiistaipäiväkin oli ihan käsittämättömän kiireinen”, sanoo Husin ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma.

Hälytysten määrä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei henkilöstölle jää aikaa ruoka-aikoihin tai vessassa käyntiin. Päivään suunnitellut vuorokoulutukset jäävät väliin.

”Meillä on niin hyvä porukka, että se jaksaa määräajan, mutta eihän kukaan jaksa tällaista kuukaudesta toiseen”, Kuisma sanoo.

Hän ei pidä tarkoituksenmukaisena, että ambulanssien määrää ryhdyttäisiin lisäämään. Valitettavan monet hälytyksistä ovat sellaisia, jotka voitaisiin hoitaa muualla terveydenhoidossa.

Kuisman mukaan yhteiskunnassa on tapahtunut koronaepidemian aikana muutoksia, jotka ovat saaneet väestön käyttäytyminen eri tavalla.

Koronapotilaat eivät selitä ensihoidon tehtävämäärien kasvua. Tehtävämäärissä heidän osuutensa kasvusta on vain noin kahdeksan prosenttia.

”Mutta epidemian aikana perusterveydenhoito ja päivystykset ovat kuormittuneet niin paljon, etteivät hoitotarpeessa olevat ihmiset saa yhteyttä. Sitten he turvautuvat hätäkeskukseen”, Kuisma sanoo.

Hätäkeskuksissa oletetaan, että ihmiset ottavat sinne yhteyttä aidossa hädässä. Keskustelun nuotti ei välttämättä vaihdu terveysneuvonnaksi, ja sitten voi lähteä ensihoitoon hälytys.

Husin loka-marraskuussa tehdyssä kartoituksessa selvisi, että 5,2 prosenttia tämänhetkisistä ensihoitotehtävistä oli niin sanottuja tarpeettomia hälytyksiä. Nämä hälytykset saattavat viivästyttää kriittisesti sairaan potilaan hoidon aloitusta.

”Tarpeettomat hälytykset ovat yleistyvä ilmiö. Hyvin tyypillistä on, että ihminen soittaa hätäkeskukseen, kun hänellä on esimerkiksi korkea kuume”, Kuisma sanoo.

Osasyynä nykykehitykseen Kuisma pitää sitä, että ihmiset ovat ostaneet kotiin kaikenlaisia terveydenhoidon kotilaitteita, jotka aika ajoin antavat poikkeavia tuloksia.

”Verensokeria tai verenpainetta mittaavia kotilaitteita on meillä ollut jo pitkään, mutta nyt voi Kiinasta tilata monenmoisia kotilaitteita”, Kuisma sanoo.

Ensihoidon tehtävämääriä kuormittavat myös monista hoivakodeista tulevat hälytykset. Henkilökunta hälyttää ambulanssin tarkistamaan potilaan kuntoa, vaikka hoivakodeissa on omaa terveysalan henkilökuntaa.

”Valitettavan usein hoivakodeissa tapahtuu lääkitysvirheitä, joissa potilas saa naapurin lääkkeet tai omat lääkkeet kahteen kertaan. Sen sijaan, että soitettaisiin omalle lääkärille tai Myrkytystietokeskukseen, soitetaan hätäkeskukseen.”

Ensihoidon tehtävämääriä lisää jonkin verran myös vieraskielisen väestön melko puutteellinen ymmärrys suomalaisen terveydenhoidon toimintamallista. Kuumeessa tai jonkun pienen vamman takia soitetaan ambulanssi, vaikka tapaus hoituisi lähimmällä terveysasemalla, päivystyksessä tai jopa kotikonstein.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat