Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan legendaarinen talo kokee täydellisen muutoksen Helsingin ydinkeskustassa – Tältä sisältä revityssä rakennuksessa näyttää nyt - Kaupunki | HS.fi

Helsingin kauppa­korkea­koulun ylioppilaskunnan legendaarinen talo kokee täydellisen muutoksen Helsingin ydin­keskustassa – Tältä sisältä revityssä rakennuksessa näyttää nyt

Helsingin keskustassa Kampissa sijaitsevassa entisessä KY-talossa on meneillään mittava peruskorjaus. Rakennus uudistetaan monipuoliseksi toimisto- ja liiketilaksi, joka vastaa nykyvaatimuksia niin tilajärjestelyiltään kuin tekniikaltaan.

KY-talon peruskorjauksessa joudutaan työskentelemään vanhan rakennuksen ahtaissa tiloissa. Kellarikerroksen louhintatekniikkana on kiilaus.

21.11. 0:00 | Päivitetty 21.11. 6:46

Legendaarinen Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan talo valmistui Pohjoiselle Rautatiekadulle sota-aikana vuonna 1941. Talo on tunnettu erityisesti opiskelijaelämästään ja ravintoloistaan, mutta se on pitänyt sisällään myös muuta monipuolista liiketoimintaa, työntekoa ja asumista.

Talo oli vuosikymmenet Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ja KY-säätiön omistuksessa. Vuonna 2020 talo myytiin NCC Property Development -yhtiölle.

Lue lisää: NCC osti Helsingin keskustassa sijaitsevan Kylteritalon, luvassa perusteellinen kunnostusurakka

KY-talona eli Kylteritalona tunnetun rakennuksen tuleva nimi on Kulma 21. Sen remontin on määrä valmistua vuoden 2023 keväällä.

Rakennus on esimerkki kohteesta, jossa käyttötarkoitusta muuttamatta ja rakennusta tarkoituksenmukaisesti purkaen saadaan aikaan nykyaikainen toimistokiinteistö.

Sijaintinsa mukaan nimen Kulma 21 saanutta rakennusta peruskorjataan sillä ajatuksella, että se vastaa valmistuessaan erikokoisten yritysten toimistotarpeita ja jopa pääkonttoritarpeita.

Toistaiseksi vuokrasopimuksia on solmittu alakerroksiin tulevien kahvila- ja ravintolayrittäjien kanssa.

Työmaa käynnistyi viime huhtikuussa purkutöillä, jotka jatkuivat rinnan rakennustöiden kanssa joulukuun loppuun asti. Jo ennen työmaan käynnistymistä oli tiedossa rakennuksen heikohko kunto. Muuratut ulkoseinät ja porrashuoneet sekä teräsbetoninen keskirunko ovat kuitenkin säilyneet varsinkin keskikerroksissa varsin hyvässä kunnossa, mikä tekee korjaamisesta mielekästä.

Sitä mukaa kun purkutyöt etenivät, saatiin selville rakenteiden todelliset mitat ja sijainnit. Harmia työmaalle, etenkin talotekniikalle ja tilajärjestelyille, aiheutti se, että lattioiden korkeusasemat samassakin kerroksessa vaihtelivat huomattavasti.

”Rakennus tietomallinnettiin jo ennen purkuja. Mallia piti kuitenkin korjata, kun rakenteiden todelliset korot selvisivät. Vanhojen palkkien sijaintipaikat vaakasuunnassa kylläkin vastasivat varsin hyvin vanhoja piirustuksia”, kohteen rakennesuunnittelija Paulus Hedenstam WSP Finlandista kertoo.

Lähtötietoina on käytetty purun edetessä tehtyjä laserkeilauksia, jotta tietomalli saatiin kaikilta osin vastaamaan todellisuutta. Tämä on palvellut myös talotekniikan sovittamista vanhoihin, paikoitellen hyvinkin ahtaisiin tiloihin.

Työmaan sisäinen tavaralogistiikka on pitänyt miettiä tarkasti.

Talotekniikan määrä ja tilantarve on moninkertainen verrattuna rakennuksen alkuperäiseen käyttöön. Sen vuoksi myös sinänsä hyväkuntoisia runkorakenteita on pitänyt vahvistaa. Vahvistamista on tarvittu erityisesti tekniikan läpivientien kohdalla, mutta myös käyttötarkoitusmuutosten seurauksena.

”Kun purkutyöt ovat edenneet, on paljastunut joitakin paikkoja, joissa rakenteita ei ole juurikaan tuettu. Tällaisissa tapauksissa olemme välittömästi järjestäneet työnaikaisen tuennan”, työmaapäällikkö Reino Vilén NCC:ltä kertoo.

Toisen kerroksen tammi-ikkunat kunnostetaan.

Korjauskohteissa torninosturi ei ole tavallinen näky, mutta tällä työmaalla sitä tarvitaan erityisesti seitsemännen kerroksen uudelleen rakentamiseen sekä sisäpihalla tehtävien töiden logistisiin tarpeisiin.

Julkisivussa on runsaasti kerrostumia rakennuksen historian eri vaiheista, muun muassa rapattu peltikasettiverhoilu. Remontissa kerrostumat puretaan ja palautetaan alkuperäinen rappaus ruutujakoineen.

Toisen kerroksen tammi-ikkunat kunnostetaan, ja muut ikkunat uusitaan. Myös pilarit palautetaan alkuperäisen kaltaisiksi verhoamalla ne luonnonkivellä.

Sellaisia toisarvoisia tiloja, jotka tähän asti ovat olleet vuokraamisen näkökulmasta hukkakäytössä, kuten osa porrashuoneista, puretaan. Näin saadaan lisää vuokrattavaa tilaa ilman, että menetettäisiin rakennuksen historiallisia arvoja.

Lupateknisesti hanke on laajennushanke: lisäneliöitä valmistuu sisäpihalle. Tässä laajennusosassa, kuten myös korjattavissa vanhoissa tiloissa, noudatetaan keskenään samanlaisia, nykyaikaisten toimistotilojen laatuvaatimuksia, joissa myös akustiikka on otettu huomioon.

”Sekä äänten kulkeutuminen tilasta toiseen että akustiikka huoneiden sisällä on huomioitava", vanhempi konsultti Olli Salmensaari Akukon-yhtiöstä toteaa.

”Huoneiden sisällä tekstiilimatto on hyväksi todettu ratkaisu, minkä lisäksi alakatossa tarvitaan vaimentavaa materiaalia. Tekstiilimatto yksinomaisena vaimentaa vain korkeat äänet mutta ei matalia eikä keskitaajuuksia.”

Akustiikka vaikuttaa myös Breeam-ympäristöluokitukseen. Salmensaaren mukaan Breeamissa on vaatimus, ettei luokiteltavan rakennuksen käyttö saa lisätä kyseisen alueen kokonaismelutasoa. Toimiston ollessa käytössä vaatimus on helppo täyttää. Breeamissa on ohjeita myös työmaamelun hallintaan.

Timo Valpola pitää olennaisena, että vaativassa korjauskohteessa sekä hallitaan riskit että oivalletaan siihen sisältyvät mahdollisuudet.

”Rakensimme raskaan, melua vaimentavan työmaa-aidan imuauton sivulle, jotteivät purkutöissä tarvittavien suurtehoimurien äänet häiritsisi hotellin asukkaita. Samasta syystä emme tee muitakaan melua tuottavia töitä työpäivän ensimmäisinä tunteina”, työpäällikkö Timo Valpola NCC:stä kertoo.

NCC:n projektiryhmä on urakoinut runsaasti vaativia peruskorjauskohteita Helsingin ydinkeskustassa. Vaikka kukin niistä on ainutlaatuinen, kokenut tekijä hyötyy muissa kohteissa kertyneestä tiedosta.

”Esimerkiksi Sibelius-Akatemian päärakennuksen konserttisalissa oli vastaavanlainen ilmanvaihtoratkaisu kuin täällä. Sitä ei tosin enää uusitussa kiinteistössä tarvita, mutta oli hyödyllistä ymmärtää purkuvaiheessa, miten tällainen vanha ratkaisu toimii”, projektipäällikkö Ville Laankoski NCC:stä kertoo.

Oikaisu 21.11.2021 kello 6.46: Jutussa puhuttiin aiemmin Helsingin kauppakorkeakoulun talosta, mutta talo oli Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan rakennuttama ja omistama. Jutussa luki myös, että talo oli KY-säätiön omistuksessa 80 vuoden ajan. Ennen säätiötä talon omisti kuitenkin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta.

Lue lisää: Kauppakorkeakoulun opiskelijat muuttivat vuonna 2015 Otaniemeen kuorma-autoilla, veneellä ja helikopterilla

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat