Kirkon jäsenkadon ankarat seuraukset: jopa kuusi kirkkoa aiotaan sulkea Helsingissä - Kaupunki | HS.fi

Kirkon jäsen­kadon ankarat seuraukset: jopa kuusi kirkkoa aiotaan sulkea Helsingissä

Kiinteistöt vaativat kymmenien miljoonien eurojen kunnostusinvestointeja. Jos kiinteistöistä luovutaan, varoja jää enemmän vaikkapa parisuhdeneuvontaan ja hädänalaisten auttamiseen.

Kotkankatu 2:ssa Linnanmäen huvipuistoa vastapäätä sijaitseva Alppilan kirkko on peruskorjauksen tarpeessa. Remontti maksaisi lähes 20 miljoonaa euroa.

25.11. 2:00 | Päivitetty 25.11. 8:54

Harmaan marraskuisen aamun valo hiipii sisään Alppilan kirkon ikkunoista sisään. Tiloissa häärii suntio, diakoniaväkeä ja lastentoiminnasta vastaavia. Kirkkoherra Riikka Reina esittelee vuonna 1957 valmistuneen kirkon tiloja.

Reinan puheessa vilahtaa purkaminen, joka kirkolla saattaa olla edessä. Rakennus on niin huonokuntoinen, että se vaatii perusteellista korjaamista. Vesivahinkojakin on jo ollut.

Alppilan kirkko ei ole ainoa, jonka aika näyttää olevan kulumassa umpeen. Helsingin luterilainen seurakuntayhtymä ja seurakunnat miettivät laajasti, mitä tehdä joukolle kirkkoja ja muita kiinteistöjä. Asiasta kertoi aiemmin Helsingin Uutiset.

Alppilan kirkossa on paljon toimintaa. Kirkollisia toimituksia on kuitenkin vähän, kertoo kirkkoherra Riikka Reina.

Myydäänkö kiinteistöt, puretaanko ne, vai onko olemassa vielä jokin muu vaihtoehto? Näihin kysymyksiin haetaan nyt vastauksia. Asiasta tehdään selvitys, joka valmistunee keväällä.

Kirkot ja muut kiinteistöt omistaa seurakuntayhtymä, jolta seurakunnat vuokraavat tilat.

Luopumislistalla on Alppilan lisäksi viisi kirkkoa: Oulunkylän, Pihlajanmäen, Munkkiniemen, Herttoniemen ja Tammisalon kirkot.

Luopumisehdotus liittyy Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän tavoitteeseen vakauttaa talous niin, että toiminta on taloudellisesti turvattua myös tulevina vuosikymmeninä, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Esimerkiksi Alppilan kirkossa vuokrakulut ovat vuosittain yli 330 000 euroa ja seuraavan vuosikymmenen investointitarve on lähes 20 miljoonaa euroa. Erittäin suuria investointeja vaatisivat myös Herttoniemen ja Munkkiniemen kirkot.

Kirkon kahvilatilassa on tarjolla aterioita kahden euron hintaan.

Seurakunnat pohtivat, olisiko viisaampaa käyttää raha johonkin muuhun.

Helsingin seurakunnilla on nyt kaupungissa 230 rakennusta, joista kirkkoja ja kappeleita on 42. Rintamäki kertoo, ettei kiinteistöistä luopumisessa olisi kyse ainoastaan säästämisestä vaan myös siitä, että haetaan uutta kasvua.

”Voidaan auttaa ihmisiä parisuhdekriisissä ja vaikeassa sairaudessa tai saattohoidossa ja ruokajakelussa. Diakoniaan panostetaan entistä enemmän.”

Diakonia tarkoittaa lähimmäisenrakkaudesta kumpuavaa auttamista.

”Säästösuunnitelmat kiinteistöissä ovat vain osa seurakuntien säästöhankkeita. Koko kulurakenne käydään läpi.”

Kiinteistöt ovat ongelma, jos niitä ei ylläpidetä hyvin ja suunnitelmallisesti tai ne eivät vastaa tämän päivän tarpeita, Rintamäki sanoo.

”Siksi hallittu luopuminen ja olemassa olevien ja pidettävien monikäyttöisyyden mahdollistaminen on tärkeää.”

Alppilan kirkon uumenissa on myös liikuntasali. Se on ahkerassa käytössä.

Alppilan kirkon kuntosalissa on ollut korona-aikana tavallista hiljaisempaa.

Kirkon on otettava myös Helsingissä huomioon, että jossain vaiheessa verotulot pienenevät, jos jäsenmäärän väheneminen jatkuu.

Helsingin seurakunnissa on yhä valtava määrä jäseniä, viime lokakuussa 324 981. Siinä on kuitenkin vähennystä edellisestä vuodesta 4 119 jäsenen verran. Väheneminen on jatkunut pitkään: vuonna 2005 jäseniä oli 386 073.

Viime vuodenvaihteessa enää 50 prosenttia helsinkiläisistä kuului luterilaisiin seurakuntiin.

Jäsenmäärän vähenemisestä huolimatta euromääräiset verotulot eivät ole juuri vähentyneet, kertoo tilastoasiantuntija Aki Niemi. Syy on siinä, että esimerkiksi eläkeläisikäluokat ovat pysyneet varsin hyvin kirkon jäseninä ja eläkkeet ovat suurentuneet eli verotulot ovat kasvaneet.

Kirkosta eroavat ovat puolestaan olleet nuoria, erityisesti 18–29-vuotiaita. Opiskelijaikäisten tulot ja siten myös heiltä saatavat verotulot ovat kuitenkin usein vaatimattomat.

Joka tapauksessa Niemi ennakoi, että verotulot vähenevät ajan mittaan tuntuvasti. Tällöin kirkon kiinteistökulujen leikkaaminen kiinteistöistä luopumalla auttaisi myös verotulojen vähenemisestä koituvaan ongelmaan.

Seurakuntayhtymä ei silti voi noin vain luopua omistamistaan kiinteistöistä tai varsinkaan purkaa niitä.

”Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut evankelis-luterilaiset kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja”, sanotaan Museoviraston verkkosivuilla.

”Evankelis-luterilaisen kirkollisen rakennuksen olennaista muuttamista, purkamista, käyttämättä jättämistä tai käyttötarkoituksen muuttamista koskeva seurakunnan päätös on alistettava Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kun kyse on suojellusta tai vähintään 50 vuotta sitten käyttöön otetusta kirkollisesta rakennuksesta, on seurakunnan pyydettävä asiasta jo suunnitteluvaiheessa Museoviraston lausunto.”

Lausuntoa vaatisi siis myös yli 60 vuotta sitten valmistunut Alppilan kirkko.

Vapaaehtoinen toimija, kangaspuukerholainen Terttu Kumlin esittelee Alppilan kirkon kangaspuita.

Kirkkoherra Riikka Reina pohtii, että jos seurakuntayhtymä kunnostaisi Alppilan kirkon, vuokra varmaan kaksinkertaistuisi. Se tuntuu liian suurelta taloudelliselta taakalta Kallion seurakunnalle, kun ottaa huomioon, millainen osuus alueen asukkaista nykyään kuuluu kirkkoon.

Reinan visioissa kirkkosali säilytettäisiin. Siitä puolet säilyisi kappelina ja toisesta puolesta tehtäisiin kokoontumistila. Rakennuksesta loput purettaisiin ja tilalle tehtäisiin asuntoja.

Alppilan kirkosta varsinainen kirkkosali on vain pieni osa. Suurin osa on muita tiloja, kuten voimistelusali, jossa pelataan aktiivisesti esimerkiksi koripalloa, lentopalloa ja sählyä sekä harrastetaan kansantansseja.

Itse kirkkosalissa on niukasti kirkollisia toimituksia, mutta jumalanpalveluksia on sunnuntaisin useita. Viron-, unkarin- ja kiinankielisillä sekä afrikkalaistaustaisella yhteisöllä on omansa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat