Taistelu Helsingin alle kaivettavasta tunnelista tiivistyy huomenna kolmeen vaikeaan kysymykseen – kartat ja grafiikat näyttävät, mistä kiistassa todella on kyse - Kaupunki | HS.fi

Taistelu Helsingin alle kaivettavasta tunnelista tiivistyy huomenna kolmeen vaikeaan kysymykseen – kartat ja grafiikat näyttävät, mistä kiistassa todella on kyse

Sörnäistentunnelista muodostui Helsingin poliittisen syksyn kuumin kiista. HS esittelee ydinargumentit, joilla Helsingin suurimmat puolueet perustelevat ja vastustavat tunnelin rakentamista.

Sörnäistentunneli kulkisi Kalasataman alitse Sörnäisten rantatien (etualalla) ja Hermannin rantatien (oikea yläkulma) välillä.

23.11. 2:00 | Päivitetty 23.11. 11:09

Helsingin uusi kaupunginvaltuusto tekee tällä viikolla tähän asti kenties merkittävimmän päätöksensä. Sen on määrä ratkaista keskiviikkona, aletaanko Helsinkiin louhia 1,6 kilometrin mittaista autotunnelia.

Sörnäistentunneliksi nimettyä maanalaista väylää suunnitellaan Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välille. Tunnelin hinnaksi arvioidaan 180 miljoonaa euroa, mutta lopullinen hintalappu voi olla isompikin.

Hinta ei ole väyläinvestointien isoimmasta, muttei myöskään pienimmästä päästä. Esimerkiksi Kalasatamasta Pasilaan rakennettavan raitiotien kustannusarvio on noin 80 miljoonaa. Jättihanke Kruunusiltojen hinta-arvio on kokonaisuudessaan noin 800 miljoonaa euroa, josta raitiotieyhteyden osuus on 326 miljoonaa.

Tunnelihanke sai jo viime viikolla vihreää valoa kaupunginhallituksessa. Tunnelia kannattivat kokoomus, perussuomalaiset ja Rkp, kun taas vihreät ja vasemmisto­liitto asettuivat vastustamaan sitä. Kaupungin­hallituksen kaksijäseninen demariryhmä hajaantui, kun Elisa Gebhard äänesti tunnelia vastaan ja Nasima Razmyar taas sen puolesta.

HS kokosi yhteen argumentit ja selvitykset, joilla kiisteltyä hanketta perustellaan ja vastustetaan. Keskustelu kietoutuu kolmen teeman ympärille. Tunnelin nähdään vaikuttavan ennen kaikkea liikenteen ruuhkiin, elämään maan­päällisessä Kalasatamassa sekä ilmastoon.

Ruuhkat ja uudet raideyhteydet

PUOLESTA

Sörnäistentunnelin rakentamista perustellaan sujuvalla liikenteellä Kalasatamassa. Kasvavan asuinalueen pelätään muodostuvan autoilun ja muun liikenteen pullonkaulaksi, jos läpiajo jatkuu.

Kun autot siirtyisivät maan alle, pinnalle jäisi myös enemmän tilaa nopealle ja sujuvalle joukko­liikenteelle. Tätä on kokoomuksen ja Sdp:n tunnelia puolustavista riveistä haluttu korostaa. Kokoomuksen Daniel Sazonov parjasi tunneli­keskustelua viime viikolla ”paikoin liian kapeaksi keskittyen vain tunneliin”.

Helsingillä on suunnitteilla ja rakenteilla useita uusia raidehankkeita, jotka risteävät juuri Kalasataman ympäristössä.

Kalasatamasta Pasilaan kulkevan raitiotien rakentaminen on jo aloitettu, ja sen on määrä aloittaa liikennöinti vuonna 2024.

Lisäksi aluetta halkonee tulevaisuudessa myös Herttoniemestä Pasilan kautta Länsi-Helsinkiin kulkeva pikaraitiotie Jokeri 0. Tästä ei ole kuitenkaan vielä rakentamis­päätöstä.

Myös osa Itä-Vantaan busseista saattaa siirtyä tulevaisuudessa kulkemaan Kalasatamaan Hermannin rantatien kautta, kun nykyisin ne kulkevat keskustaan Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien kautta.

Kaupunki on pyytänyt päätöksen tueksi eri tahoilta lausuntoja tunnelista.

Helsingin Satama Oy sen sijaan pitää Sörnäisten­tunnelia "kannatettavana ja tarpeellisena”, sillä se parantaisi keskustan satamien saavutettavuutta. Helsingin yrittäjät kannattavat hanketta muun muassa siksi, että sen katsotaan helpottavan autoilijoiden pääsyä keskustaan.

VASTAAN

Vihreät ja vasemmistoliitto eivät osta tunnelin puolustajien argumenttia, jossa tunnelia puolustetaan joukkoliikenteen sujuvuuden vuoksi. Ryhmien näkemyksen mukaan Helsingin strateginen tavoite joukko­liikenteen parantamisesta on nyt jäämässä toissijaiseksi, koska autoliikenteen kapasiteettia ei haluta heikentää.

Tunnelin on laskettu lisäävän henkilöautolla tehtyjä matkoja yhteensä 1 900:lla päivittäin. Yksi vastustajien pääargumentti onkin, että investoinnit autoiluun lisäävät autoilua. Vaikka Kalasatama rauhoittuisi, ruuhkia voisi syntyä muualle Helsinkiin.

Kaupungin omista laskelmista selviää, että tunneli muuttaisi liikenne­määriä eri puolilla Helsinkiä. Autoliikenteen odotetaan lisääntyvän muun muassa Kustaa Vaasan tiellä ja Hakaniemen sillalla. Toisaalta ruuhkat vähenisivät muun muassa Hämeentiellä ja Helsinginkadulla.

HSL pitää hanketta joukkoliikenteen kannalta ”kaksijakoisena”. Toisaalta se voi houkutella ihmisiä auton käyttöön, mutta toisaalta toisi tilaa joukko­liikenteelle Kalasatamassa. "Puhtaasti joukko­liikenteen näkökulmasta katsottuna tunnelia ei välttämättä tarvita”, HSL näkee.

Tunneli liittyy kiinteästi etenkin Junatien alueen kehittämiseen.

Kauppakeskus Redin kupeessa sijaitseva alue on yksi Helsingin vilkkaimmista solmu­kohdista, ja sitä halutaan kehittää viihtyisämmäksi kaupunkitilaksi. Nykyisin autoväylien hallitsemalle alueelle on suunniteltu ratkaisua, jossa Junatien silta purettaisiin ja liikenne kulkisi maan tasolla.

Kierroksia keskustelussa on nostattanut etenkin se, onko Jokeri 0 -linja mahdollista rakentaa ilman Sörnäisten­tunnelia.

Kaupungin virkamiesten mukaan Junatien muutoksia ei voi tehdä ilman tunnelia, jos Jokeri 0 -linja halutaan rakentaa ja jalankulkua sekä pyöräilyä alueella parantaa. Muussa tapauksessa autoliikenne ruuhkautuisi ja Jokeri 0:n kulku hidastuisi, kaupungin tausta­selvityksissä perustellaan.

Kaupunki ei ole kuitenkaan tarkemmin selvittänyt vaihtoehtoa, jossa tunneli jätettäisiin tekemättä mutta Jokeri 0 rakennettaisiin. On siis mahdotonta arvioida, kuinka paljon ratikan kulku hidastuisi ja kuinka paljon autoruuhkat pahenisivat ilman tunnelia.

Etenkin vihreät on kritisoinut sitä, ettei tällaista vaihtoehtoista suunnitelmaa ole tehty.

Junatiestä järjestettiin vuonna 2019 kaupungin suunnittelukilpailu. Voittaja­ehdotuksessa esitettiin, että alueen liikenteen voisi ratkaista ilman tunneliakin. Kaupungin mukaan tällaisen ratkaisun toimivuutta ei kuitenkaan perusteltu kilpailu­ehdotuksessa tarpeeksi hyvin, ja lisäselvityksiä olisi tarvittu.

Elämä 30 000 asukkaan Kalasatamassa

Kalasatama kasvaa kiivasta tahtia. Tällä hetkellä asukkaita on noin 8 000, mutta rakentumatta on vielä kokonaan esimerkiksi Hermannin rantatien meren­puoleinen asuinalue. Kun koko alue on valmis 2030-luvun loppupuolella, asukkaita arvioidaan olevan jo noin 30 000.

PUOLESTA

Kokoomus, Sdp ja muut tunnelin puolustajat ovat korostaneet tunnelin tuomaa etua elämälle Kalasatamassa. Alueesta halutaan houkuttelevampi pyöräilijöille ja kävelijöille. Onkin kiistatonta, että läpiajon estäminen vähentäisi melua ja tekisi alueesta rauhallisemman ja turvallisemman.

Esimerkiksi Teurastamolta Suvilahteen halutaan rakentaa houkutteleva kävelyreitti, mikä on kaupungin mukaan nykyisillä liikenne­järjestelyillä mahdotonta.

Ilman tunnelia myöskään Tukkutorin katuverkkoa ei voi muuttaa kävely­painotteiseksi, virkamiehet perustelevat.

VASTAAN

Toisaalta tunnelilla on lähiympäristössä myös kävelyä ja pyöräilyä hankaloittavia vaikutuksia. Kumpaankin päähän rakennetaan 190 metriä pitkät avokaukalot, joissa autot sukeltavat tunneliin ja ulos. Näissä paikoissa teitä ei pääsisi ylittämään.

Vastustajien mukaan tunnelin ratkaisevan tärkeää vaikutusta alueen viihtyvyyteen ja kevyen liikenteen sujuvuuteen myös liioitellaan. Tunneli vie maan alle vain kaksi autokaistaa eikä vapauta muuta kaupunkitilaa, kriitikot sanovat. Tunnelista huolimatta Kalasatamaa halkoo siis tulevaisuudessakin autotie.

Ilmastovaikutukset

VASTAAN

Tunnelia vastustavien vihreiden ja vasemmisto­liiton ydinkritiikki on se, että autoille rakennettava tunneli ei ole kestävä hanke, kun kaupunki yrittää vähentää autoilua päästösyistä.

Lisäpäästöjä tuottavan tunnelin rakentaminen on sekä uuden kaupunki­strategian että jo aiemmin linjattujen ilmasto­tavoitteiden vastaista, vastustajat sanovat. Helsingin omat linjaukset nimittäin ohjaavat voimakkaaseen päästöjen leikkaamiseen.

Helsingin päätöksentekoa ohjaavassa uudessa strategiassa on linjattu, että kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite oli vuosi 2035, ja jo tällöin oli laskettu, että liikenteen hiilidioksidi­päästöjä pitäisi leikata 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Kiristynyt tavoite merkitsee entistä isompia päästö­leikkauksia. Strategiassa linjataan myös, että joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan, mutta laskelmien mukaan tunneli lisää nimenomaan henkilöauto­liikenteen kulkutapa­osuutta. Lisäys on 0,08 prosenttiyksikköä.

”Vaikea tätä on nähdä strategian mukaisena”, vihreiden Otso Kivekäs sanoi lokakuussa.

Sähköautojen yleistymisen on argumentoitu vähentävän autoilusta kaupungissa johtuvia päästöjä. Tunnelin vastustajien näkökulmasta argumentaatio ontuu. Liikenteen päästö­vähennys­tavoitteet Helsingissä ja Suomessa ovat kovat. Lisäksi autojen katsotaan johtavan epämiellyttävämpään kaupunkiin niiden suuren tilantarpeen vuoksi.

PUOLESTA

Hanketta ajavat kokoomus ja Sdp sekä virkamieskunta puolestaan vetoavat Helsingin liikenteen kokonaisuuteen.

Puolustavan leirin mukaan tunnelin rakentaminen mahdollistaa pikaratikka Jokeri 0:n rakentamisen ja edistää Viikin–Malmin pika­raitiotien rakentamista – tosin selvitystä Jokeri 0:sta ja tunnelittoman ratkaisun yhteen­sovittamisesta ei ole.

Logiikka on se, että raideliikenteen käyttö lisääntyisi, mikä taas pienentäisi päästöjä. Näin perusteli päätöstään esimerkiksi kaupungin­hallituksessa ratkaisijan asemaan ajautunut Sdp:n Nasima Razmyar.

Razmyar kirjoitti Twitterissä olevansa vakuuttunut siitä, että ”liikenne­suunnittelun kokonaisuus” johtaa kohti päästö­vähennyksiä. Samaan hengenvetoon hän toivoi, että Sörnäisten­tunneli olisi ”viimeinen uusi Helsinkiin rakennettava tunneli”.

Vihreiden ja vasemmistoliiton leirissä tämä logiikka on haukuttu ontuvaksi. Kun auto­liikennettä helpotetaan, sen suosio kasvaa, kuuluu vasta-argumentti. Lopulta tarvitaan vain entistä enemmän investointeja autoille, vastustajat sanovat.

Lue lisää: Sörnäisten­tunneli synnytti harvinaisen kiivaan loka­sodan, johon osallistuu ministerikin – Etu­linjan lisäksi taistelua käydään lähes agenttimaisin ottein

Lue lisää: Sörnäistentunneli läpi täpärästi –  Kokoomus tyytyväinen päätökseen: ”Keskustelu ollut paikoin liian kapeaa keskittyen vain tunneliin”

Lue lisää: Sdp kipuilee Sörnäistentunnelin kanssa – ”Vihreät ovat sanoneet, että tunnelille on vaihtoehtoja, mutta mitä ne ovat?”

Lue lisää: ”Ei tämä ole linjassa” – Osan Helsingin ruuhkista voi ehkä kohta alittaa autolla, asian­tuntijat pilkkovat riitaisan jätti­hankkeen osiin

Oikaisu klo 10.08: Jutussa kerrottiin aiemmin, että tunnelin tuoma lisäys henkilöautoliikenteen kulkutapaosuuteen on 0,08 prosenttia. Henkilöautoautoliikenteen osuus lisääntyy kuitenkin 0,08 prosenttiyksiköllä.

Juttua täsmennetty kohdassa, jossa kerrotaan Kruunusiltojen hinta-arviosta. Kruunusillat-hankkeen hinta-arvio on kokonaisuudessaan noin 800 miljoonaa euroa, josta raitiotieyhteyden osuus on 326 miljoonaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat