Helsinki-Vantaan remontti etenee: Viikon päästä aukeaa uutuuttaan kiiltävä, 30 000-neliöinen aularakennus - Kaupunki | HS.fi

Helsinki-Vantaan remontti etenee: Viikon päästä aukeaa uutuuttaan kiiltävä, 30 000-neliöinen aularakennus

Lentoaseman kulkureitit muuttuvat, ja jatkoyhteydet junaan ja takseihin helpottuvat.

Helsinki-Vantaan uuden aularakennuksen ulkolippa tuo mieleen keskustakirjasto Oodin kaarevat muodot. Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut ne molemmat.

25.11. 2:00 | Päivitetty 25.11. 7:32

Uutuuttaan kiiltävä graniittilattia ja kurinalaisesti aaltoileva puukatto tervehtivät lentomatkustajia ensi viikon keskiviikosta lähtien.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä avautuu Helsinki-Vantaan uusi 30 000 neliön aularakennus. Jatkossa kaikki kakkosterminaalista lähtevät ja sinne saapuvat lennot johdattavat tähän arkkitehtitoimisto Alan suunnittelemaan rakennukseen.

Arkkitehti Juho Grönholmin tunnelmat keskiviikkoisessa lehdistötilaisuudessa olivat kaksijakoiset. Tehtävä oli hänen mielestään ollut toisaalta hauska ja jännittävä, suorastaan seikkailunomainen, mutta, mutta...

”Kärsin itsekin ilmastoahdistuksesta”, Grönholm sanoo.

Lue lisää: Helsinki-Vantaan lentoaseman 400 miljoonaa euroa maksava uudistus etenee – Kovin tutun oloisen ulkolipan suunnittelijasta ei voi erehtyä

Grönholm sanoo, että arkkitehdit ovat monin tavoin ilmastoasioiden äärellä, koska kaikki rakentaminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa luonnonvaroja.

Hänen ratkaisunsa on suunnitella mahdollisimman kestäviä ja energiatehokkaita rakennuksia. Lentoaseman aularakennus on energiatehokkuudeltaan noin 30 prosenttia parempi kuin voimassa olevat määräykset.

Energiasäästöjä tulee hyvällä lämmöneristyksellä ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. Älykäs valaistus himmenee ja kirkastuu sen mukaan, miten luonnonvaloa tulvii sisään aularakennukseen kattoikkunoista ja lasiseinistä.

”Haluan myös olla toiveikas sen suhteen, että rakennusalan toimijat kehittävät lääkkeitä ilmastopäästöjen hillintään. Esimerkiksi SSAB:n Raahen-terästehdas on siinä jo pitkällä”, Grönholm sanoo.

Marraskuinen valo tulvii lähtöaulan valtavista ikkunoista. Aulan kattopanelit on tehty kotimaisesta kuusesta.

Ensi keskiviikkona tulevat voimaan myös uudet liikennejärjestelyt ja kulkureitit lentoasemalla.

Takseille ja busseille on varattu omat liikennealueensa aularakennuksen molemmilla sivuilla. Suoraan ulko-ovien edessä sijaitsee uusi paviljonkirakennus, josta pääsee hisseillä ja liukuportailla kehäradan juna-asemalle.

Uudessa pysäköintitalossa on 1 800 paikkaa. Kokonainen kerros on varattu sähköautoille, joiden lataussähkö tuotetaan aurinkopaneeleista. Pyöräparkissa on 300 paikkaa.

30-metrinen kuilu liukuportaineen johdattaa matkustajat kehäradan asemalle. Asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto HKP. Tasanteelle on ripustettu Karl Heinz Schultz-Kölnin keramiikkareliefi, joka oli jäänyt vanhan lentoaseman seinäpaneelien taakse.

Uudisrakennuksen sekä vanhan lähtöaulan peruskorjauksen noin 400 miljoonan euron loppusumma lohkaisee suurimman summan lentoaseman miljardin euron rakennushankkeista.

Ennen ensi kesää otetaan käyttöön uusi turvatarkastusalue ja lähtöselvitysalue. Vuonna 2023 valmistuu Schengen-porttialueen remontti.

Kymmenen vuoden aikana toteutettu uudistusohjelma antaa Finavialle mahdollisuuden keskittää kaikki lennot ja matkustajatoiminnot yhteen taloon. Vuonna 2023 nykyinen ykkösterminaali menee kiinni.

”T1:n tilojen tulevaisuutta pohditaan parhaillaan, mutta suunnitelma ei vielä ole valmis”, sanoo lentoaseman johtaja Ulla Lettijeff.

Ulla Lettijeff on johtanut Helsinki-Vantaata pari vuotta eli koko koronakauden ajan.

Lentoaseman omistaja, valtiollinen Finavia arvioi, ettei lentomatkustus ensi vuonna ylitä koronaa edeltävää huippuvuotta 2019.

Lettijeffin mukaan syksyn aikana matkustajamäärät ovat nousseet jo noin 20 000 matkustajaan vuorokaudessa, kun pohjanoteerauksessa viime vuoden huhtikuun yhtenä päivänä matkustajia oli noin 700.

Alan arvio on, ettei lentomatkustuksen tarve ole vähentynyt. Oletus on, että työmatkalennot palautuvat epidemiatilannetta edeltävälle tasolle lähivuosina.

Saapuvien lentojen aulassa Suomeen saapuvia matkustajia tervehtii Luoto.

Myös Finavian vastuullisuusjohtaja Henri Hansson on joutunut miettimään, mikä on Helsinki-Vantaan asema ilmastopäästöjen hillinnässä.

Ei riitä, että asemarakennus on hiilineutraali, jos lentämistä lukuisine kerrannaisvaikutuksineen ei saada kuriin. Hansson on kuitenkin toiveikas, koska ala tekee jatkuvaa kehitystyötä.

”Suomen ilmatila on onneksi niin väljä, että laskeutumisista jo noin 80 prosenttia pystytään tekemään jatkuvalla liu’ulla. Aasian koneet alkavat laskeutumisensa jo Venäjän yläpuolella. Painovoima tuo alas, moottoreita tarvitaan vähemmän”, Hansson sanoo.

Vantaan työllisyydelle lentoaseman merkitys on suuri jo nyt. Hansson laskee, että investointiohjelman päättyessä Helsinki-Vantaalle tulee 5 000 uutta työpaikkaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat