Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin – yritykset palauttaa kotihoidontuen Helsinki-lisä kaatuivat - Kaupunki | HS.fi

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin – yritykset palauttaa kotihoidontuen Helsinki-lisä kaatuivat

Budjetin aiempaa suljetumpi neuvotteluprosessi keräsi valtuustosalissa sekä kritiikkiä että kehuja.

Pormestari Juhana Vartiainen esitteli budjetin valtuustolle.

8.12.2021 17:02

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ensi vuoden budjetin.

Helsingin menot kasvavat 5,7 prosenttia verrattuna vuoden 2021 talousarvioon.

Kunnallisveroprosentti 18 säilyy ennallaan ja kiinteistövero alimmalla mahdollisella tasolla.

Kaupunki investoi ensi vuonna ennätyssummalla. Suurten investointien vuoksi kaupungin velka asukasta kohden tulee valtuustokauden aikana kasvamaan.

Tulevana vuonna Helsingin investoinnit ovat lähes 1,1 miljardia euroa sisältäen liikelaitokset. Investoinneilla rahoitetaan muun muassa asuntotuotantoa, koulujen rakentamista ja liikenneväylien kehittämistä.

Liikennehankkeista tulevana vuonna rahaa kuluu erityisesti Kruunusiltoihin sekä Kalasatama-Pasila ja Raide-Jokeri raitiotien rakentamiseen.

Budjetti kasvattaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lapsikohtaista rahamäärää ensi vuodelle 550 eurolla.

Koronasta palautumiseen on budjetissa varattu erikseen 70 miljoonaa euroa vuosille 2022 ja 2023. Tästä suurin osa eli 64 prosenttia suunnataan sosiaali- ja terveystoimeen, kuten jo strategiassa linjattiin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle jyvitetään koronaelpymiseen varatusta summasta 24 prosenttia ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 11 prosenttia.

Vuonna 2022 kaupungin palkkakehitysohjelmaa jatketaan ja siihen ohjataan viisi miljoonaa euroa. Palkkakehitysohjelma mahdollistaa sen, että palkkoja voidaan korottaa joissakin keskeisissä ammattiryhmissä, joissa kaupungilla on haasteita saada osaavaa henkilöstöä.

Helsingissä paljon on puhuttanut erityisesti hoitohenkilöstön ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden puute.

Budjettineuvottelut käytiin tänä vuonna eri tavalla kuin aiemmin. Pormestari Juhana Vartiainen (kok) ei tuonut omaa budjettiesitystään julki, vaan kaupunginhallitukseen kuuluvat ryhmät neuvottelivat budjetin alusta asti virkamiesvalmistelun pohjalta.

Uutta toimintatapaa on kritisoitu avoimuuden puutteesta: budjettiesitys tuotiin julki vasta siinä vaiheessa, kun sopu oli käytännössä jo saavutettu.

Valtuustosalissa kommentoitiin myös prosessia. Kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Otto Meri kiitteli menettelytapaa.

”Teimme historiaa, kun lähdimme neuvottelemaan budjetista yhdessä ryhmien kesken”, Meri sanoi.

Vasemmistoliiton apulaispormestari Paavo Arhinmäki puolestaan kritisoi ryhmäpuheenvuorossaan avoimuuden puutetta ja vaati, että ensi vuonna valmistelun avoimuus otetaan paremmin huomioon.

Myös neuvottelujen ulkopuolelle jäänyt, kaupunginhallituksen ulkopuolinen ryhmä keskusta kritisoi budjettiprosessia.

”Valitettavasti on näyttänyt siltä, että helsinkiläisten osallisuus ei ole ollut budjetin valmistelussa keskiössä”, keskustan ryhmäpuheen pitänyt varavaltuutettu Eeva Kärkkäinen sanoi.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ollut mukana budjettisovussa ja esitti valtuustossa tuloksetta budjetin palauttamista valmisteluun.

Perussuomalaiset kritisoivat etenkin budjetin menolisäyksiä ja lisävelan ottamista. Perussuomalaiset haluaisivat muun muassa hillitä asuntorakentamista ja leikata raitiotieinvestointeja.

Pienpuolueet keskusta ja kristillisdemokraatit tekivät valtuustossa ehdotukset sen puolesta, että aiemmin tehdyt leikkaukset kotihoidontuen Helsinki-lisään peruttaisiin. Kumpikaan puolue ei ollut mukana budjettineuvotteluissa, sillä mukaan pääsivät vain kaupunginhallituspuolueet.

Ehdotukset eivät kuitenkaan saaneet riittävästi kannatusta, sillä suurimmat puolueet kokoomus, vihreät, Sdp ja vasemmistoliitto eivät kannattaneet lisän palauttamista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat