Repivä taistelu uudesta liikennetunnelista jätti Helsingin politiikkaan tomupilven, jonka takana seisoo elefantin kokoinen kysymys - Kaupunki | HS.fi

Repivä taistelu uudesta liikenne­tunnelista jätti Helsingin politiikkaan tomu­pilven, jonka takana seisoo elefantin kokoinen kysymys

Sörnäistentunnelista muotoutui uusille valtuutetuille ensimmäinen todellinen koetinkivi. Tehty ratkaisu voi hyvin olla paras, mutta jättää jälkeensä myös hämmennystä, kirjoittavat HS:n kaupunkitoimittaja Veera Paananen ja kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg.

Kalasatamaan suunniteltu Sörnäistentunneli etenee.

25.11. 21:07

Helsingin kaupungin­valtuusto sai heti ensimmäisenä syksynään eteensä puolueita raa’asti jakavan aiheen: Sörnäisten­tunnelin.

Keskiviikko­iltana valtuusto päätti, että Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välille rakennetaan maan­alainen tunneli. 1,6 kilometriä pitkän tunnelin hinta-arvio on 180 miljoonaa euroa.

Isoista puolueista tunnelia kannatti kokoomus, kun taas kiivaimmat vastustajat olivat vihreät ja vasemmisto­liitto. Demarit hajosivat lopulta niin, että 13 valtuutetusta 5 äänesti tunnelia vastaan. Ratkaisijan asemassa olivat demareiden lisäksi perussuomalaiset, jotka äänestivät yhtenäisesti tunnelin puolesta.

Lue lisää: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Sörnäistentunnelin – demareista viisi äänesti tunnelia vastaan

Osapuolet ovat vedonneet kiistassa poikkeuksellisen paljon virkamies­valmisteluun.

Kaupungin liikennesuunnittelu­johtajan Reetta Putkosen mukaan alueen liikenteen monimutkainen kokonaisuus vaatii toteutuakseen tunnelin, jos joukkoliikenteen, autojen, pyörien ja kävelijöiden halutaan liikkuvan alueella ilman kestämättömiä ruuhkia ja yleistä hulabaloota. Osa ulkopuolisista liikennesuunnittelun asiantuntijoista sen sijaan on suhtautunut ehdottomuuteen epäilevämmin.

Kokoomus ja Sdp asettuivat kiistassa kaupungin virkamiesjohdon kannalle.

”Keskustelun ja argumenttien tuoksinassa joudun yksinkertaisesti luottamaan virkakoneiston arvioon. Esitetyissä arvioissa ei ole löydetty ratkaisua joissa Jokeri 0 -linjan toteuttaminen ilman tunnelia ei loisi Kalasatamaan liikenteen pullonkaulaa tai olennaisesti vähentäisi Jokeri 0 -linjan toimivuutta”, sanoi kokouksessa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok).

Jokeri 0 -raitiotielinjan on tulevaisuudessa tarkoitus kulkea Herttonimestä Pasilan kautta Länsi-Helsinkiin.

On kuitenkin myös fakta, ettei kaupunki ole tehnyt – tai ainakaan julkaissut – sellaista selvitystä tunnelin vaihtoehdoista, joissa suunnitellun Jokeri 0 -linjan toteutus olisi otettu huomioon. Lisäselvityksiä on vaatinut liikennesuunnittelun asiantuntijoista esimerkiksi Aalto-yliopiston liikennetutkija Janne Olin.

Lue lisää: Liikenneministeri Harakka esitti täysin yllättäen vaihto­ehdon Sörnäisten­tunnelille – Liikenne­suunnittelun johtaja tuomitsee, professorilta varovaista vihreää valoa

Tähän kytkeytyi vahvasti vihreiden ja vasemmiston kritiikki.

”Itse hyvin harvoin esitän täällä vastakkaista näkemystä kaupunkimme valmistelusta tuleviin suunnitelmiin. Nyt kuitenkin teen niin, koska alueesta ei ole vielä laadittu sellaista suunnitelmaa Kalasataman alueen liikenteestä, jossa liikenne kulkisi maan pinnalla, ja jossa kaupunkistrategian tavoitteet tavoitteet toteutuvat”, sanoi valtuustossa puheenvuorossaan vihreiden apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Lopputulemaksi tulikuumaksi lämmenneestä keskustelusta jää hienoinen hämmennys.

Tunnelipäätöksellä on kiistattomia hyviä puolia. Liikenteen häiriöiden voi uskoa vähenevän Kalasataman voimakkaasti kasvavassa keskustassa ja liikenteen sujuvuuteen voi odottaa helpotusta. Varjopuolena on muun muassa se, että autoliikenteen haitat saattavat kasvaa päätöksen seurauksena muualla kaupungissa ja myös ilmasto voi kärsiä.

Tunnelipäätös antaa myös Helsingistä luotettavan kuvan yhteistyö­kumppanina. Kalasatamaan investoineet rakennuttajat ovat tehneet päätöksiään olettaen, että kaupunki ratkaisee liikennekysymyksen asukkaiden kannalta siedettävästi.

Tulevaisuutta ajatellen kaupungille voi silti esittää toiveen valmistelun huolellisemmasta avaamisesta kaupunkilaisille. Yksikään liikenneratkaisu – kuten mikään muukaan poliittinen päätös – ei todellisuudessa ole välttämätön. Sörnäistentunneli voi olla monessa mielessä olla paras mahdollinen ratkaisu, mutta päätökseen skeptisesti suhtautuvien kannalta sen hyväksyttävyyttä lisäisi, jos kortit olisi aseteltu nykyistä avoimemmin pöydälle.

Toinen hämmennystä herättävä kysymys syntyneessä asetelmassa liittyy päätöksenteon juoksuttamiseen. Vaikka lopullista varmuutta tunnelin ”välttämättömyydestä” ei saatukaan, näyttää kiistattomalta, ettei alueen ongelmien ratkaiseminen ole yksinkertainen laskutoimitus.

Siksi merkittävän investoinnin kynnyksellä onkin vielä kerran kysyttävä, miksi nyt ylipäänsä ajauduttiin tilanteeseen, jossa kiivaasti kasvavan kaupunginosan ongelmia ratkotaan maanalaisella tunnelilla?

Kalasataman liikennesumppu ei syntynyt itsestään. Alueen tiiviyteen johtaneet suunnitelmat siunattiin jo vuosia sitten kaikkien suurimpien ryhmien siunauksella ja Sörnäistentunneli on pyörinyt kaavahahmo­telmissa iät ja ajat.

Ideologiaa ei päätöksenteosta voi häivyttää.

Lopulta poliittinen päätös suuresta liikenne­hankkeesta ei tietenkään täysin palaudu pragmaattisimman vaihtoehdon etsimiseen. Sanoivatpa poliitikot kentän eri laidoilta mitä tahansa, ideologiaa ei päätöksenteosta voi häivyttää.

Kokoomuksen on katsottava hieman tarkemmin henkilöautoilijan edun perään, vihreiltä vaaditaan ehdottomuutta päästöjen kasvattamiseen ja Sdp:n täytyy löytää lokeronsa jostain tästä väliltä.

Juuri tätä asetelmaa edusti myös äänestystulos valtuustossa aina Sdp:n hajautumista myöten.

Ilmaston­muutoksen edetessä äänenpainot, mielenosoitukset ja vaatimukset ilmastoystävällisen kaupunkipolitiikan perään tuskin ainakaan vähenevät Helsingissä. Vaikka kaikki suurimmat ryhmät tosiasiallisesti ajavat progressiiviista ilmastopolitiikkaa, kytkeytyvät monet lähitulevaisuuden suurista taisteluista osin juuri tämän ulottuvuuden ympärille.

On hyvä muistaa mittasuhteet: Sörnäistentunneli on lopulta vain yksittäinen tunneli. Joukkoliikenteeseen, autoiluun, ilmastoon, kaupungin viihtyvyyteen ja keskustan elinvoimaan vaikuttavia, huomattavasti suurempia päätöksiä on edessä jo pian.

Seuraavaksi poliitikot alkavat sorvata linjauksia kaupungin pysäköintipolitiikalle, muun muassa sille kuinka paljon asukaspysäköinnistä täytyy maksaa.

Elefantin kokoinen kysymys taas on sähköautojen latausinfran rakentaminen. Sähköautojen yleistyminen nousi esiin myös keskustelussa Sörnäistentunnelista, erityisesti tunnelin puolustajien joukoista.

Totta onkin, että sähköautojen halventuessa yhä useampi autoa tarvitseva olisi valmis muuttamaan kulkuneuvon käyttövoiman laatua. Hidasteena on kuitenkin kaupungissa taloyhtiöiden edelleen hyvin vähäinen latausinfra.

Jokainen taloyhtiön kokouksessa joskus käynyt ymmärtää, ettei sujuva siirtymä lataustolppa­talkoisiin onnistu ilman julkisen vallan voimakasta apua niin kaupungin kuin valtionkin tasolla.

Jostain syystä tästä puhutaan edelleen hyvin vähän.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat