Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka: ”Tilanne on katastrofaalinen” - Kaupunki | HS.fi

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan­johtaja Olavi Sydänmaanlakka: ”Tilanne on katastrofaalinen”

Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut entisestään.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

1.12.2021 2:00 | Päivitetty 1.12.2021 6:21

Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut koronaepidemian aikana niin paljon, että Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää tilannetta katastrofaalisena.

Jo ennen epidemiaa jonot akuuttiin hoitoon olivat pitkiä, vaikka kaikki asianosaiset, kansalaisjärjestöt, ammattilaiset ja poliitikot ovat olleet yhtä mieltä varhaisen puuttumisen merkityksestä.

Jonottaessaan ihmiset sairastuvat syvemmin ja vakavammin. Mitä kauemmin hoitoon pääsy venyy, sitä pitkäkestoisempaa hoidosta tulee.

Pitkät hoidot tukkivat kalenterit siten, että akuuttihoidolle ei saa aikoja.

Sydänmaanlakka on seurannut erityisesti nuorten tilannetta epidemian aikana. Tarve hoidolle on hänen mukaansa valtava.

Liiton teettämässä tuoreessa mielenterveysbarometrissa viesti oli hyvin yhdenmukainen: sosiaali- ja terveystoimen voimavaroja pitäisi lisätä nimenomaan syrjäytymis­vaarassa oleville nuorille, mielenterveyskuntoutujille, syrjäytymisvaarassa oleville aikuisille sekä masennuspotilaille.

Vastaajista yli 2 200 oli 15–79-vuotiaita mannersuomalaisia, 659 oli psykiatreja ja psykologeja ja 405 oli mielenterveys­kuntoutujia. Kaikki kolme vastaajaryhmää vastasivat hyvin samansuuntaisesti. Barometri julkaistiin viime viikolla.

Myös viime vuonna julkaistussa sosiaalibarometrissa viesti oli sama. Sosiaalityöntekijät tuntevat vahvasti mielenterveysongelmien paineen ja hoidon tarpeen.

”Olen ajatellut, että koronaepidemia on meille ehkä paras hetki pitkiin aikoihin, koska nyt päättäjät voisivat ottaa vastuun tilanteesta”, Sydänmaanlakka sanoo.

”Olen ajatellut, että koronaepidemia on meille ehkä paras hetki pitkiin aikoihin, koska nyt päättäjät voisivat ottaa vastuun tilanteesta.”

Epidemian aikana ihmiset ovat viettäneet paljon enemmän aikaa sisällä kotona ja perheen parissa. Joissakin äärimmäisissä tapauksissa tilanne on kärjistynyt väkivaltaiseksi ja jopa perhesurmiin asti.

Niissä ei läheskään aina ole kyse mielenterveyden ongelmista, mutta toisaalta jokainen perhesurma herättää kysymyksen siitä, olisiko se voitu estää.

Sydänmaanlakka sanoo, että tapahtumat ovat muistutus niille ihmisille, jotka olisivat jollain tavalla voineet vaikuttaa tapahtumakulkuun.

”Se on piikki lihassa, ja niin sen pitää aina ollakin. Ammattilaisia muistutetaan, ettei täällä olla vain pyörittämässä systeemiä.”

Sydänmaanlakka on itse tehnyt asiakastyötä väkivallan tekijöiden kanssa jo vuosia. Kun tekijät juttelevat elämästään, hän usein miettii, miksei kukaan aikaisemmin ole päässyt puuttumaan tekijöiden elämään. Miksei kukaan koulussa tai jopa neuvola-aikana ole havainnut ongelmia?

”Me emme tiedä sitä lopullista vastausta kysymykseen, pystyttäisiinkö väkivallantekoja estämään. Se tiedetään, että olisi voitu toimia paremmin.”

Korona-aika on koetellut myös auttajien kestävyyttä. Mielenterveyden keskusliiton kaltainen potilasjärjestö on jo vuosia kampanjoinut sen puolesta, että mielenterveyskuntoutujat lähtisivät ulos kotoaan ja osallistuisivat sosiaalisiin tilanteisiin.

”He kasvaisivat sinuiksi sairautensa kanssa ja opettaisivat myös yhteiskuntaa hyväksymään sairautta.”

Korona-aikaan järjestön perustehtävä kiellettiin. Kokoontumisrajoitukset estivät satojen päiväkeskusten toiminnan eri puolilla Suomea. Verkkotapaamiset ovat pystyneet korvaamaan toimintaa vain osittain.

Sydänmaanlakan mielestä puolitoista vuotta jatkunut etätyö on alentanut monien suomalaisten toimintakykyä siinä määrin, että he ovat saaneet aavistuksen keskivaikean masennuksen kokemuksesta.

”Olen huomannut sen itsestäni. Olen niin hyvin oppinut etäilemään, etten meinaa viitsiä lähteä tapaamaan ihmisiä. Mietin, mihin oikein edes tarvitsen työyhteisöä. Mutta ihmisten parissa tulee jaettua omat huolet ja murheet, ja sen jälkeen se murhe onkin keveämpi.”

Mielenterveyden keskusliitto on kampanjoinut terapiatakuun puolesta. Hallituksen valmisteleman hoitotakuun mukaan myös psyykkiseen hoitoon pitäisi päästä seitsemässä päivässä.

Lue lisää: Hallitus esittää: Kiireettömään hoitoon pitäisi päästä seitsemässä päivässä, koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä vaivoja

Lue lisää: Helsinki ottaa käyttöön terapiatakuun ensimmäisenä kaupunkina Suomessa: pian hoitoon pääsy saa kestää enintään kaksi viikkoa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (Hus) on jo menossa terapiatakuun ajatuksella laadittu pilotti.

Terapiatakuun kansalaisaloitteessa on ehdotettu, että soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi, ja oireen mukainen psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat