Jätevedet paljastavat hämmentävän muutoksen asukkaiden ruokavaliosta Helsingin seudulla – ”Kyllähän se välipalahyllyllä on esillä” - Kaupunki | HS.fi

Jätevedet paljastavat hämmentävän muutoksen asukkaiden ruokavaliosta Helsingin seudulla – ”Kyllähän se välipalahyllyllä on esillä”

Liika proteiini tulee virtsassa ulos muun muassa typpenä.

Esimerkiksi rahkoja ja palautusjuomia markkinoidaan usein niiden sisältämällä proteiinimäärällä.

2.12.2021 11:32

Pääkaupunkiseudun asukkaat syövät nykyään niin paljon proteiinia, että se kasvattaa Itämerta rehevöittävää typpikuormaa.

Ilmiö on mitattavissa jätevesistä. Ylimääräinen proteiini, jota keho ei pysty käyttämään, poistuu kehosta muun muassa typpenä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kertoo torstaina tiedotusvälineille lähettämässään tiedotteessa, että pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoihin päätyvä typpimäärä on kasvanut 20 vuoden aikana 50 prosenttia. HSY:n mukaan kasvu on niin suurta, että se ei selity pelkällä väestönkasvulla.

Proteiini on kaikille ihmisille tärkeä ravintoaine. Sitä saa esimerkiksi pavuista, linsseistä, kalasta, lihasta, kananmunasta ja maitotuotteista.

Yhä useampi saa proteiinia myös proteiinivälipaloista ja ravintolisistä, joita syödään usein salitreenien ja muun liikunnan jälkeen. Proteiini on lihasten rakennusaine.

Jätevedenpuhdistajien näkökulmasta näyttää nyt kuitenkin siltä, että ihmiset syövät proteiinia keskimäärin enemmän kuin pystyvät käyttämään.

”Ylimääräinen proteiini ei varastoidu kehoon tai muutu lihakseksi, vaan osa siitä muuttuu rasvaksi ja loput poistuu elimistöstä muun muassa typpenä virtsan mukana”, tiedotteessa sanotaan.

Rakkohauru on yksi Itämeren avainlajeista, joka kärsii rehevöitymisestä. Kuva on Helsingin Lauttasaaren edustalta.

HSY:n jätevedenpuhdistuksen tuotantoyksikön päällikkö Marina Graan kertoo, että kyse on hyvin selkeästi mitattavissa olevasta asiasta. Jätevesiin päätyvä typpi on lähinnä ihmisperäistä. Sitä on esimerkiksi virtsassa aina jonkin verran, mutta turhan proteiinipitoinen ruokavalio kasvattaa sen määrää.

”Tämä liittyy länsimaiseen elintason nousuun. Ei tämä ole vain suomalainen ilmiö. Jätevesissä näkyvät myös ne ajat, kun Suomella on mennyt huonommin. Silloin kuormitukset ovat pieniä.”

Lue lisää: Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät

Typen määrä on kasvanut jätevesissä enemmän kuin esimerkiksi fosforin määrä. Se vahvistaa päätelmää, että kuormitus on peräisin nimenomaan ihmisten elimistöistä.

Viimeisen 20 vuoden aikana kasvu on ollut tasaista. ”Ei siinä mitään superharppausta näy”, Graan sanoo.

Hän pohtii, voisiko osa kasvusta johtua elintarvikkeiden markkinoinnista, joka korostaa proteiinin terveellisyyttä.

”Kyllähän se esimerkiksi välipalahyllyllä on voimakkaasti esillä.”

Hän ymmärtää, että esimerkiksi jotkin urheilijat tarvitsevat proteiinilisiä. Nyt jätevedet kuitenkin kertovat, että ei niitä ihan näin moni tässä määrin tarvitsisi.

Jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan valtaosan typestä, mutta eivät kaikkea. Typinpoisto on Graanin mukaan puhdistamoille merkittävä kustannus, ja se kuluttaa myös huomattavia määriä energiaa ja kemikaaleja.

Jätevedet ovat maatalouden jälkeen toisiksi suurin ihmisperäisen typen lähde Itämeressä. Suomenlahdella yhdyskuntien jätevesien osuus kaikesta ihmisperäisestä typestä on noin viidennes.

Typpi ja fosfori ovat merkittävimmät Itämerta rehevöittävät ravinteet.

Ne ruokkivat levien ja vesikasvien kasvua. Esimerkiksi yksivuotisten rihmalevien määrän kasvu tukahduttaa Itämeren ekosysteemin avainlajeja, kuten rakkohaurua. Sen kasvustot puolestaan toimivat kalojen suoja- ja kutupaikkoina.

Rehevöityminen lisää myös Itämeren pohjan happikatoa.

Tämän vuoksi Itämeren ravinnekuormaa yritetään jatkuvasti pienentää muun muassa maanviljelyksen tapoja muuttamalla.

Lue lisää: Töitä turvetyöläisille, Itämeri puhtaaksi ja tilaa harvinaisille lajeille: käynnissä on projekti, joka kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat