Lukioissa koko kouluyhteisö voi huonosti, erityisesti tytöt kokevat riittämättömyyttä – pandemia lisäsi pahoinvointia mutta ei yksin selitä sitä - Kaupunki | HS.fi

Lukioissa koko koulu­yhteisö voi huonosti, erityisesti tytöt kokevat riittämättömyyttä – pandemia lisäsi pahoin­vointia mutta ei yksin selitä sitä

Opettajien, rehtorien, vanhempien ja nuorten voinnissa näkyy huolestuttavia piirteitä, joita ei selitä pelkkä pandemia.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro kesällä.

12.12.2021 19:42

Uupumus näkyy nyt suomalaisen koulujärjestelmän sisällä kaikissa ryhmissä: rehtoreissa, opettajissa, nuorissa, heidän vanhemmissaan. Pandemia selittää osan pahoinvoinnista, mutta pinnan alla kuplii vuosia yhteiskunnassa väreilleitä kehitys­kulkuja.

HS kirjoitti torstaina lukioissa ja ammattioppilaitoksissa koetusta kuormittumisesta. Molemmista kouluyhteisöistä useat vastanneista opettajista kertoivat olevansa väsymyksen suhteen äärirajoilla.

Pitkän aikaa suomalaisissa peruskouluissa, lukioissa ja yliopistoissa kuormittumista tutkinut akatemia­professori Katariina Salmela-Aro ei ole yllättynyt.

”Pandemia on aiheuttanut selvän piikin pahoinvointiin, mutta se ei ole ainoa selittävä tekijä.”

Salmela-Aro on esimerkiksi selvittänyt useampaan kertaan opettajien jaksamista yhdessä OAJ:n kanssa. Viime syksynä tehdyssä kyselyssä 61 prosenttia vastanneista kertoi kokevansa riittämättömyyden tunteita. Vastaajia oli noin 3 000 eri puolilta Suomea peruskouluista, lukioista ja yliopistoista.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa rehtoreista 77 prosenttia vastasi olevansa huolissaan tai erittäin huolissaan kouluyhteisönsä selviytymisestä.

”Lukioiden kohdalla sekä opettajien että rehtorien vastauksiin vaikuttavat myös jatkuvat uudistukset”, Salmela-Aro arvelee.

Hän lisää, että lukioissa parhaillaan yhtä aikaa vaikuttavista uudistuksista, kuten korkeakoulujen haku-uudistuksesta, oppivelvollisuuden laajentamisesta ja uudesta opetussuunnitelmasta, ei ole vielä kunnon tutkimustuloksia. Niiden vaikutuksia voi olla haastavaa tutkia erillään muista, mutta niin hänestä olisi nyt syytä tehdä.

Salmela-Aro arvioi, että uudistuksissa on paljon hyvää, mutta myös valuvikoja. Paineita syntyy, kun ei olisi oikein voimia jälleen uuteen uudistukseen.

Voimia ei tosiaan ole myöskään lukiota käyvillä nuorilla, varsinkaan tytöillä. Koulu­terveyskyselystä voi havaita, että lukiota käyvät tytöt eivät pariin kymmeneen vuoteen ole voineet niin huonosti kuin nyt. Kyse on heilläkin vahvasta riittämättömyyden tunteesta ja eriarvoistumisesta.

Salmela-Aro arvelee, että tätä selittää ainakin osittain matematiikan arvosanojen korostuminen korkeakoulu­valinnoissa. Nuoret ehkä vaativat itseltään paljon, mutta yhteiskunta vaatii heiltä vielä enemmän.

”Pandemia on myös lisännyt eriarvoisuutta. Toiset voivat todella huonosti. Toiset tuntuvat kukoistavan vaikeuksien tullessa. Se voisi yhdistää meidät, mutta se tuntuu vain erottavan meitä”, Salmela-Aro toteaa.

Kun pandemia eräänä päivänä alkaa hiipua, osa sen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin ehkä häviää. Toisaalta se voi luoda pitkän varjon niiden ikäluokkien elämään, joiden elämän avainkokemuksiin se on vaikuttanut.

Mitä siis voitaisiin tehdä tilanteen helpottamiseksi?

”Se on ainakin hyvää, että nuorten hätä on nyt ymmärretty. Ja kun se on ymmärretty, tarvitaan sen auttamiseksi lisää resursseja”, Salmela-Aro sanoo.

Sen lisäksi tarvitaan lisää tutkimustietoa. Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoilla on esimerkiksi alkuvaiheessa laaja tutkimushanke, jossa kootaan yhteen pandemian aiheuttamaa vajetta hyvinvoinnissa ja oppimisessa koko koulujen ekosysteemissä ja mietitään keinoja selvitä tulevista kriiseistä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat