Helsinkiläispariskunnan toteutunut asuntounelma on vain yksi esimerkki kaupunkia rikastuttavasta ilmiöstä - Kaupunki | HS.fi

Anna-Kaisa Antinoja ja Antti Nivala asuvat entisen margariinitehtaan ullakolla.

Margariinitehtaasta trendiasunnoksi

Helsingissä on 2000-luvulla muutettu useita vanhoja tehtaita ja varastoja asuinkäyttöön. Viimeisimpänä on margariinitehtaasta kuoriutunut trendikkäitä loft-asuntoja.


31.12.2021 2:00 | Päivitetty 31.12.2021 14:04

Vauvan yösyöttö oli kesken, kun Anna-Kaisa Antinoja selasi ajankulukseen myytäviä asuntoja netistä. Puoliso Antti Nivala veteli sikeitä.

Yllättäen näytölle ilmestyi kiinnostava ilmoitus: ennakkomarkkinointiin oli vain pari tuntia aikaisemmin tullut pariskunnan himoitsema kohde.

”Kävin herättämässä Antin, ja saimme varattua asunnon ensimmäisenä”, Antinoja sanoo.

Ja minkä asunnon: lähes neljän metrin huonekorkeus, viisi puoliympyrän muotoista lunetti-ikkunaa ja kattoparvekkeelle avautuvat pariovet huokuvat pariisilaista tunnelmaa Helsingin Etelä-Hermannissa, aivan Teurastamon ravintolakeskittymän naapurissa.

Unelmien ullakkohuoneistossa on neljä huonetta ja runsaat sata neliötä.

Taloon muuttamisesta Antinoja ja Nivala olivat haaveilleet jo vuonna 2016, kun Valtion margariinitehtaan kiinteistöä oltiin ensimmäisen kerran muuttamassa asuinkäyttöön. Ryhmärakentamisen hanke kuitenkin kaatui.

Sitä ennen rakennus oli ollut vuosikymmeniä tyhjillään ja päässyt rapistumaan kurjaan kuntoon.

Valtion margariinitehdas vuonna 1962. Taustalla näkyy Hämeentien kerrostalot, jotka ovat valmistuneet 1950-luvulla.

Arkkitehti Uno Sjöholmin piirtämä margariinitehdas valmistui vuonna 1924. Rakennustöissä ahersivat vangit, jotka myös kuluttivat ison osan tehtaan tuotannosta.

Kuluttajakauppaan margariinia meni vain vähän. Helsingin seudulla yhtiö kuitenkin myi ruuanlaittoon ja leivontaan Herkkumargariinia ja aamiaispöytiin Sole-pöytämargariinia, HS kertoi vuonna 1992, jolloin tehtaan toiminta päättyi.

Tuotanto ei koskaan ollut kovin suurta. Parhaimpinakin vuosina tehtaassa työskenteli alle 40 henkilöä. Margariinin työntekijät vaivasivat pitkälti käsityönä, minkä jälkeen se pakattiin ja viilennettiin maakellarissa.

Margariinitehtaan työntekijöitä 1920-luvun lopulla työn touhussa.

Uutta käyttöä tontille kaavailtiin jo 1990-luvulla, mutta laman jälkipyörteissä kiinteistön kehittäminen jäi. Virkamiehet kokivat rakennuksen muuttamisen muuhun käyttöön hankalaksi, eikä Museovirasto ollut varma, pitäisikö kiinteistöä edes säilyttää.

Tehtaan sulkeutumisen jälkeen rakennusta on käytetty ruumishuoneena: ensin matkustaja-autolautta Estonian onnettomuuden yhteydessä 1994 ja toistamiseen Helsingin seurakuntayhtymän ruumishuoneremontin aikana 1996.

Nyt margariinitehdasta pidetään kaupunkikuvallisesti merkittävänä rakennuksena. Se edustaa Pitkänsillan pohjoispuolen varhaista teollisuushistoriaa ja on suojeltu kaavamerkinnällä sr-2.

Vanhasta rakennuksesta on jäljellä perustukset, suojellut seinät ja savupiippu. Tiukimmin on suojeltu etelän- ja idänpuoleiset julkisivut, jotka on säilytetty mahdollisimman lähellä alkuperäistä asua, kertoo arkkitehti Minna Lukander.

Sisäpihan ja pohjoisen julkisivuja on uudistettu vapaammin rakentamalla niihin esimerkiksi parvekkeita. Kattoa on korotettu. Sisällä teollisesta menneisyydestä muistuttavat porrashuoneiden korkeat tilat ja pitkulaiset ikkunat.

Margariinitehtaan muutostyöt olivat kesken kesällä 2018. Rakennuksen etelän- ja idänpuoleiset julkisivut on suojeltu.

”Pohjaratkaisut ovat paremmat kuin monissa vanhoissa taloissa.”

Uuden elämän entiselle tehtaalle antoivat Lukanderin lisäksi hänen kollegansa Karoliina Hoppu sekä ECD Kiinteistöt -yhtiö.

Virolaistaustainen firma käynnisti rakennustyöt Lautatarhankadulla vuonna 2018, ja Antinoja, Nivala sekä muut ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan vastavalmistuneisiin koteihinsa alkuvuodesta 2020.

Kaikki ei tosin mennyt aivan suunnitelmien mukaan: keittiötoimittaja teki konkurssin ennen kuin rakennustyöt ehtivät valmistua, ja osa asukkaista jäi ilman tilaamaansa keittiötä.

Alkuasukkaisiin niin ikään lukeutuva Elina Aakula hankki oman vajaan 40 neliön yksiönsä alkovilla talon eteläpäädystä. Suuresta, lähes lattiasta kattoon ulottuvasta ruutuikkunasta näkyy muttei kuulu metro.

”Halusin tänne, koska täällä on vanhan talon tunnelma, mutta kaikki on uutta ja toimii.”

Nivala nyökyttelee vieressä hyväksyvästi.

”Ei tarvitse miettiä hissiremontteja, ja pohjaratkaisut ovat älyttömän hyvät, paremmat kuin monissa vanhoissa taloissa.”

Ullakkohuoneistostaan Antinoja ja Nivala sanovat maksaneensa saman verran kuin he olisivat joutuneet pulittamaan vastaavankokoisesta uudesta asunnosta läheisessä Sompasaaressa.

Yhteensä asuntoja on talossa 31 ja asukkaita alle sata. Yhteiset tilat, kuten sauna ja kerhohuone, on sijoitettu erilliseen runsaan 300 neliön piharakennukseen. Siellä ja pihalla naapurit viettävät usein aikaa yhdessä.

”Lauantaina oli yhteislaulua ulkona, ja ollaan rempattu rinnettä talkoilla. Lenkkisaunassa käy porukkaa. Monesti kun jollain on jotkut juhlat, muut kutsutaan mukaan”, Antinoja kertoo.

Haastattelun jälkeen Nivala lähtee korjaamaan Aakulan polkupyörää.

Modernien kerros- ja toimistotalojen ympäröimä margariinitehdas huokuu menneen maailman teollisuushistoriaa. Vanha savupiippu on suojeltu.

Margariinitehdas ei ole suinkaan ainoa asuinkäyttöön muutettu teollisuuskiinteistö Helsingissä eikä loft-asuminen mikään uusi, 2000-luvun ilmiö. Juuret ovat 1940-luvun New Yorkissa, jossa taiteilijat valtasivat hylättyjä tehdasrakennuksia.

Viime vuosina asunnoiksi on muutettu lukuisia tehtaita ja makasiineja, joista ohessa on kymmenen esimerkkiä.

Myös entisiä toimistoja ja muita arvokiinteistöjä on Helsingissä konversoitu kodeiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi hissiyhtiö Koneen entinen päämaja Munkkiniemessä, Wärtsilän Helsingin-telakan konttori Munkkisaaressa ja Yleisradion entinen toimitalo Töölössä.

Paraikaa Helsingissä on käynnissä useita hankkeita, joissa entisiä oppilaitoksia remontoidaan asumista varten, tuoreimpina esimerkkeinä Sibelius-Akatemian vanha rakennus ja Kottaraisen kortteli.

Trendi on tuttu myös muualla Suomessa. Tampereella on hiljattain tehty asuintalo vanhaan tekstiilitehtaaseen. Turussa puolestaan asutaan Kakolan vankilan selleissä.

”Rakennetaan joustavia, käyttötarkoituksiltaan muuntelukelpoisia rakennuksia, eikä sidota niitä yhteen muottiin.”

Margariinitehtaan sisällä rakennuksen teollinen menneisyys näkyy muun muassa korkeina tiloina ja ikkunoina.

Lähivuosina Helsingistä vapautuu lisää tehdaskiinteistöjä, kun energiayhtiö Helen sulkee hiilivoimalansa Hanasaaressa ja Salmisaaressa.

Tätä silmällä pitäen Helsingin kaupunki pyysi virolaista arkkitehtitoimistoa visioimaan Hanasaaren tulevaisuutta muutama vuosi sitten. Ideoita syntyi vaikka millä mitalla: asuntojen ja toimistojen lisäksi ehdotettiin esimerkiksi savupiippubaaria ja taidemuseota.

Korjaus- ja muutosrakentamisesta sekä kaupunkitilasta vastaava lupayksikön päällikkö Salla Mustonen Helsingin kaupungilta näkee voimaloiden muuttamisen asunnoiksi kuitenkin käytännössä hyvin vaikeana.

”Se edellyttäisi aika totaalista uudelleen rakentamista. Ne eivät mittasuhteidensa puolesta sovellu asuinrakentamiseen. Luulen, että niille etsitään muun tyyppistä käyttöä. Onhan niillä iso merkitys kaupunkikuvassa.”

Mustonen pitää kuitenkin tärkeänä, että olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään rakennusprojekteissa. Se on yksi tapa vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.

”Kun rakennetaan uutta, rakennetaan joustavia, käyttötarkoituksiltaan muuntelukelpoisia rakennuksia, eikä sidota niitä yhteen muottiin.”

1. Puhallintehdas

Suomen Puhallintehtaan entisessä teollisuuskiinteistössä Tapanilassa on nyt loft-asuntoja.

Osoite: Kuoppatie 4, Tapanila

Rakennettu: 1936

Asuinkäyttöön: 2008

Asuntoja: 23

Historia: Suomen Puhallintehtaassa valmistettiin muun muassa ilmastointilaitteita. Sotien jälkeen siellä tehtiin sotakorvaustuotantoa Neuvostoliitolle.

2. Viinatehdas

Pullotusta Alkon edeltäjän Alkoholiliikkeen viinatehtaassa Lönnrotinkatu 32:ssa 1930-luvulla.

Osoite: Lönnrotinkatu 32, Kamppi

Rakennettu: 1890–1929

Asuinkäyttöön: 2008

Asuntoja: 36

Historia: Kiinteistössä toimi aikaisemmin muun muassa kirjapaino ja Alkon edeltäjän Alkoholiliikkeen viinatehdas. Rakennus kärsi pahoin talvisodan pommituksista ja rakennettiin 1940-luvulla lähes kokonaan uudelleen. Talossa on nyt muun muassa vuokra-asuntoja.

3. Kivennäisvesitehdas

Speranskintie 3:n sisäpihan rakennuksessa oli alkujaan monimuotoista teollisuustoimintaa.

Osoite: Speranskintie 3, Eira

Rakennettu: 1906

Asuinkäyttöön: 2014

Asuntoja: 5

Historia: Sisäpihan rakennuksessa on toiminut muun muassa Apteekkarien Kivennäisvesitehdas ja Suomen Punomatehdas, josta tuli sittemmin Suomen Kaapelitehdas ja osa Nokiaa.

4. Metallikutomo

Entinen metallikutomo Lauttasaaressa on nyt kerrostalo.

Osoite: Heikkiläntie 6, Lauttasaari

Rakennettu: 1947

Asuinkäyttöön: 2015

Asuntoja: 58

Historia: Rakennuksessa toimi aiemmin metallikutomo.

5. Radiotehdas

Myös Helvarin radiotehtaasta tuli asuintalo. Vuonna 1945 rakennuksen vintiltä löytyi natsien salainen radioasema.

Osoite: Purotie 3, Pitäjänmäki

Rakennettu: 1938

Asuinkäyttöön: 2017

Asuntoja: 39

Historia: Rakennus oli alun perin Helvarin radiotehdas ja konttori, jonka vintiltä Valtiollinen poliisi Valpo löysi saksalaistaustaisen vastarintaliikkeen salaisen radioaseman vuonna 1945. Toiminta Pitäjänmäellä päättyi vuonna 2004.

6. Maatalouskoneiden tutkimuslaitos

Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos Malminkartanossa 1950-luvun puolivälissä.

Nyt maatalouskoneiden tutkimuslaitos Malminkartanossa on loft-asuntoja.

Osoite: Luutnantintie 13, Malminkartano

Rakennettu: 1952

Asuinkäyttöön: 2017

Asuntoja: 38

Historia: Rakennus valmistui Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen tiloiksi.

7. Kirjapaino

Töölönkadulla toimi kustannusyhtiö Weilin+Göösin kirjapaino.

Nyt entisessä kirjapainossa on vuokra-asuntoja.

Osoite: Töölönkatu 11, Etu-Töölö

Rakennettu: 1925–1938

Asuinkäyttöön: 2018

Asuntoja: 102

Historia: Kustannusyhtiö Weilin+Göösin entinen kirjapaino- ja toimistorakennus, jossa on nyt vuokra-asuntoja.

8. Sotakorvaustehdas

Kalliossa osoitteessa Kalliolanrinne 4 on vanha funkkistalo, jossa on ollut pienteollisuutta ja toimistoja. Viime vuonna taloon valmistui vuokra-asuntoja.

Osoite: Kalliolanrinne 4, Alppiharju

Rakennettu: 1947

Asuinkäyttöön: 2020

Asuntoja: 88

Historia: Rakennus suunniteltiin asuinkäyttöön, mutta sota keskeytti rakennustyöt. Sodan päätyttyä kiinteistössä valmistettiin tuotteita sotakorvaukseksi. Nyt siinä on vuokra-asuntoja.

9. Margariinitehdas

Osoite: Lautatarhankatu 2c, Sörnäinen

Rakennettu: 1924

Asuinkäyttöön: 2020

Asuntoja: 31

Historia: Entinen Valtion margariinitehdas.

10. Makasiini

Osoite: Kruununvuorenkatu 4, Katajanokka

Rakennettu: 1907

Asuinkäyttöön: 2022

Asuntoja: 124

Historia: Arkkitehti Selim. A Lidqvistin suunnittelema jugendhenkinen makasiini, joka on sittemmin ollut toimistokäytössä. Vuokra-asuntojen lisäksi kiinteistöön tulee hotelli ja ravintola.

Lähteitä: Arkkitehti-lehti, arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, As Oy Melior, Auratum Asunnot, Etuovi, Finna, HS-arkisto, Huoneistoforumin toimitusjohtaja Jukka Ignatius, Kojamo, Nrep, Oikotie, Sato, Skanska.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat