Yli puolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkäreistä ja puolet hoitajista ei suosittelisi sairaanhoitopiiriä työnantajana.
Asia selviää tuoreesta Husin henkilöstötutkimuksesta.
”Tuossa varmaan näkyy koronan jatkuminen jo toista vuotta. Hoitohenkilöstö on ollut kovilla, yhtä lailla lääkärit”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri.
Koronapandemian aiheuttama rasitus ei kuitenkaan yksin selitä Husin heikkoa suosiota, koska luku on ollut laskussa jo ennen pandemiaa. Suosi on ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2014.
Vuonna 2014 koko Husin henkilökunnasta 85 prosenttia suositteli sairaanhoitopiiriä työnantajana. Vuonna 2019 suosittelijoita oli 70 prosenttia vastaajista. Tänä vuonna luku oli enää alle 60 prosenttia.
Koulutettavista sairaalalääkäreistä vain 34 prosenttia suosittelisi sairaanhoitopiiriä työnantajana. Edeltävänä vuonna luku oli 37 prosenttia.
Kyselyyn vastasi 14 600 henkilöä, eli noin 60 prosenttia kaikista sairaanhoitopiirin työntekijöistä.
Sonkerin mukaan muita kyselyn tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat kertynyt hoitovelka on ja Apotti-tietojärjestelmä uudistus.
Viime viikkoina on puhuttu laajasti Husin palkkauksesta kun HS uutisoi johdon vetäneen pois jo luvatun palkankorotusesityksen.
Tuoreen tutkimuksen tuloksissa on ristiriita siinä suosittelevatko vastaajat sairaanhoitopiiriä työnantajana vai suosittelisivatko he yksikköään, jossa he työskentelevät. Omaa yksikköään oli valmis suosittelemaan selvästi suurempi osuus vastaajista kuin yleisesti Husia.
Omaa työyksikköään suositteli lääkäreistä 79 prosenttia ja hoitohenkilökunnasta 76 prosenttia. Tyytyväisyydessä ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuodesta.
”Varmaan mielikuva koko organisaatiosta vaikuttaa siihen, että omaa työyksikköä on helpompi suositella”, Sonkeri arvelee.
Husissa on viime vuosina pyritty kiinnittämään erityistä huomiota työhyvinvointiin, Sonkeri kertoo.
”Hyvään johtamiseen, työhyvinvointiin ja työympäristöön liittyvillä asioilla on iso merkitys ja niihin yritämme eri keinoin pureutua. Esihenkilötyöhön panostetaan ja selvitetään osallistumisen mahdollisuuksia, niin että henkilöstö pääsee osallistumaan oman työn suunnitteluun.”
Lisäksi suunnitteilla on palkitsemisjärjestelmän, palkkakehitysohjelman, liikunta- ja kulttuurietujen sekä työterveyshuollon kehittämistä.
Sonkeri korostaa, että tuoreessa kyselyssä on tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Tyytyväisyys johtamiseen ja esihenkilötyöhön sekä vuorovaikukseen omassa työyksikössä ovat olleet viime vuodet hienoisessa nousussa.
”Tulokset näkyvät yksikkötasolla jo, mutta koko organisaation osalta ei. Ehkä se, että tulokset näkyvät koko organisaation tasolla vaatii enemmän aikaa.”
Vuonna 2020 Husin sairaaloissa työskenteli 26 975 ihmistä. Henkilöstömäärä on viime vuosina jatkuvasti noussut. Suurimpana selityksenä tähän on se, että sairaanhoitopiirille oon siirtynyt tehtäviä muilta organisaatioilta, kuten Helsingin kaupungilta. Henkilöstömäärässä ei ole kuluvan vuoden aikana tapahtunut merkittävää muutosta.
Sonkerin mukaan uusien työtekijöiden rekrytoiminen koko sosiaali- ja terveysalalla on ollut viime vuosina haastavaa ja hoitohenkilöstöstä on ollut pulaa.
”Samaa henkilöstöä käytetään muun muassa rokotuksiin ja tartunnanjäljitykseen. Tämä osaltaan lisää jonkin verran lähtövaihtuvuutta.”
”Meillä on edelleen hakijoita avoimiin tehtäviin, mutta joihinkin tehtäviin on ollut haastavampi saada henkilöstöä.
Henkilöstötutkimuksen tuloksista ensimmäisenä uutisoi MTV uutiset.
