Pikkujoulujen jälkeen Ullan elämässä alkoi tapahtumien vyöry – Aborttien määrään vaikuttavat yksinkertaiset teot - Kaupunki | HS.fi

Raskaana tahtomattaan

Pian valittavat poliitikot päättävät myös siitä, millä tavalla eri alueilla saa seksuaaliterveyteen liittyviä palveluita ja maksuttomia ehkäisyvälineitä.


13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 9:39

Kun Hennan mies meni armeijaan, pari järkeili, että e-pillerit ovat oiva säästökohde. Yhtä rikkoutunutta kondomia ja pettänyttä jälkiehkäisyä myöhemmin Henna synnytti esikoisensa ylioppilaskeväänään.

”E-pillerit olivat lukiolaiselle suuri kuluerä. Sitten yhdessä mietittiin, että miten tässä nyt näin kävi.”

26-vuotias Ulla taas oli itse tarkka kondomin käytöstä. Eräänä yönä kolmisen vuotta sitten hän heräsi siihen, että pikkujouluissa tavattu mies oli ilman lupaa ja ehkäisyä uudelleen hänen sisällään.

Ulla ei halua lapsia ollenkaan mutta ei varsinkaan tällaisen tilanteen seurauksena. Abortti oli itsestään selvä päätös.

Pian valittavat aluevaltuustot ottavat kantaa myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen.

Se on tietenkin pelkkää raskauden ehkäisyä laajempi kysymys, mutta tässä jutussa keskitytään suunnittelemattomiin raskauksiin, koska niihin kytkeytyvät päätökset ovat juuri nyt ajankohtaisia.

Ulla ja Henna vastasivat HS:n verkkokyselyyn, mutta molempia on haastateltu juttua varten erikseen. Heidän suojelemisekseen HS ei julkaise heidän nimiään, mutta molempien nimet ovat toimituksen tiedossa.

Raskaudenkeskeytysten määrä on Suomessa vähentynyt.

Abortteja tekevät nykyisin erityisesti nuoret aikuiset. Uudellamaalla ja koko maassa suurin määrä abortteja tehdään 25–29-vuotiaille naisille. Teini-ikäisten raskaudet ja raskaudenkeskeytykset ovat ikäluokkien kokoon suhteutettuna vähentyneet selvästi.

Henna ajattelee nykyisin kolmekymppisenä, että maksuton ehkäisy olisi aikoinaan estänyt sen, mitä hänelle tapahtui.

”Jos maksutonta ehkäisyä on tarjolla, sitä tarvitsevat nuoret löytävät sen kyllä.”

Henna ja hänen miehensä päättivät pitää lapsen, koska molemmat olisivat joka tapauksessa halunneet lapsia joskus myöhemmin. Hennalle sopiva aika olisi ollut vuosissa mitattuna lähellä, miehelle kaukana, mutta keskustelemalla selvittiin.

”Päätös oli lopulta selkeä ja yhteinen.”

Henna kokee saaneensa neuvolasta nuorena äitinä riittävästi tukea. Ristiriitoja oli enemmän lähipiirin kanssa.

HS:n kyselyyn vastanneista monen tilanne oli mutkikkaampi. Osalla raskaus alkoi säntillisesti käytetystä ehkäisystä huolimatta yllättäen – joillain jopa useita kertoja tai niin, että raskauden ei pitänyt olla lääke­tieteellisistä syistä mahdollinen.

Toisilla taas pilleri oli unohtunut, kondomi hajonnut tai ehkäisyä ylipäätään käytetty huolettomasti. Esimerkiksi yhdellä vastaajalla tilanteeseen oli vaikuttanut oma syvä masennus, toisella taas paljon valvottanut vauva.

Virallisissa tilastoissa aborttien yleisimmäksi syyksi päätyy epämääräinen ”sosiaaliset syyt”. Mitä nuoremmista puhutaan, sitä useammin ehkäisy on puuttunut kokonaan.

”Nuorten ehkäisyn käytössä on edelleen puutteita”, sanoo tutkimuspäällikkö Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä 17 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäs­luokkalaisista, 11 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 7 prosenttia lukiolaisista sanoo, ettei ole käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään.

Abortin kokeneista alle 20-vuotiaista 39 prosenttia ei ole käyttänyt mitään ehkäisyä raskaaksi tullessaan, ja 20–24-vuotiaillakin luku on 34 prosenttia.

Keskeytyksistä yli kolmannes tehdään naisille, joille on aikaisemminkin tehty keskeytys.

Klemetti kiinnittää huomiota myös alueellisiin eroihin. Oheisessa tilastossa ovat mukana kaikki ikäryhmät:

Nuorimmilla alueelliset erot ovat vielä suurempia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa teiniabortteja tehdään enemmän kuin muualla, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa taas vähiten.

Maksuton ehkäisy selittää osan eroista muttei kaikkia. Klemetti arvelee, että kyse voi olla laajemminkin eroista seksuaalikasvatuksessa ja -neuvonnassa.

Uudellamaalla edelläkävijä on ollut Vantaa, joka alkoi vuonna 2013 jakaa kaikenikäisille naisille maksutta ensimmäisen pitkä­vaikutteisen ehkäisyn eli kierukan tai kapselin.

Vantaalla vaikuttaneen lääkärin Frida Gyllenbergin väitöskirja osoittaa, että tämä todella tehosi. 15–19-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset vähenivät 36 prosenttia ja 20–24-vuotiaidenkin 14 prosenttia. Tätä vanhemmilla ikäluokilla muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Nyt Gyllenberg selventää, että kyse ei ollut pelkästään ehkäisyvälineistä. Vantaalla on toiminut vuosikymmeniä ehkäisyneuvola, jossa sekä terveydenhoitajilla että lääkäreillä on erityisosaamista juuri seksuaali­terveydessä. Tärkeää on myös, että nuoret tietävät paikan ja ammattilaisen luo pääsee nopeasti.

Väitöskirja todistaa nimenomaan pitkäaikaisten menetelmien puolesta raskaudenkeskeytysten vähentämisessä. Maksuttomalla ehkäisyllä voi tietenkin olla muitakin seksuaaliterveyteen liittyviä tavoitteita, jolloin on perusteltua jakaa laajempaa valikoimaa ehkäisyvälineitä.

Esimerkiksi kondomien jakelu kannattaa siksikin, että nuorten klamydiatartunnat ovat olleet kasvussa.

Nuoria itseäänkin on tärkeää kuunnella, kun ehkäisystä puhutaan.

”Tehottominta on antaa kolmen kuukauden pillerit ilman keskustelua”, Gyllenberg sanoo.

Maksuttoman ehkäisyn parhaista keinoista tehdään parhaillaan laajaa tutkimusta.

”On tärkeää, että seksuaaliterveyden palvelut ovat helposti lähestyttäviä. Että nuorella naisella tai miehellä ei ole vastassa loputon suo, kun hän alkaa selvittää, mistä niitä saisi.”

Maksuttomasta ehkäisystä on ollut eri kunnissa varsin kirjavia käytäntöjä. Maksuttomuuden yläikäraja on vaihdellut, samoin se, mitä välineitä tarjotaan.

Lue lisää: ”Ei kaikkea voida siirtää yhteiskunnan maksettavaksi” – Kaikkien mielestä nuorten ilmainen ehkäisy ei ole hyvä idea

Tämän pitäisi nyt muuttua. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu on hallitusohjelmassa, ja se on tarkoitus toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana.

Kokeilussa mukana olevilla alueilla sitoudutaan siihen, että maksuttomia ehkäisyvälineitä tarjotaan alle 25-vuotiaille ja välineiden suhteen on valinnanvaraa. Käytännön toteutus riippuu poliittisista päätöksistä: rahoitus tulee valtiolta, mutta sitä ei ole kohdennettu juuri tähän tarkoitukseen vaan se on osa suurempaa pottia.

”Kokeilussa pyritään löytämään hyviä yhtenäisiä käytäntöjä, mutta toteutustavat eri alueilla ovat varmasti alkuun erilaisia”, Klemetti arvelee.

Hänkin sanoo, että uusien palvelujen pitää olla helposti nuorten saatavilla ja heidän itsensä hyväksymiä. Monet esimerkiksi toivovat nykyistä kätevämpiä digitaalisia palveluja, mutta kasvokkain kohtaamistakin tarvitaan.

”On tärkeää olla paikka, mistä voi kysyä, jos mikä tahansa asia omassa seksuaalisuudessa mietityttää.”

HS kysyi suunnittelematta raskaiksi tulleilta myös sitä, olisivatko he kaivanneet enemmän tukea.

Ulla kokee, että hän ei tarvinnut yhtään enempää tukea abortin käsittelyyn. Päällimmäinen tunne oli helpotus.

”Pääosin minua kohdeltiin asiallisesti. Poliklinikalla oli tosin puheissa vähän sellainen sävy, että miten sinä olet näin päästänyt käymään.”

Tosin Ulla ei poliklinikalla kertonut, että yhdyntä oli tapahtunut vastoin hänen tahtoaan. Muista elämäänsä liittyvistä syistä hän koki tarvitsevansa keskusteluapua, ja sellaiseen hänet myös ohjattiin.

Erästä tärkeää asiaa Ulla ei heti pystynyt kunnolla sisäistämään eikä siksi käsittelemäänkään: hänelle tehtyä seksuaalista väkivaltaa. Esimerkiksi Naistenklinikan Seri-tukikeskus seksuaalista väkivaltaa kokeneille auttaa tyypillisesti silloin, kun kokemus on aivan tuore. Jos tapahtuneesta ehtii kulua pidempi aika, julkinen puoli ei järjestelmällisesti tarjoa mitään apua.

HS:n kyselyssä vastaukset jakautuivat voimakkaasti siinä, olisivatko vastaajat kaivanneet tukea tekemäänsä päätökseen.

Osa oli varma siitä, mitä halusi, ja piti nimenomaan hyvänä sitä, ettei päätöstä joudu selittelemään kenellekään. Toiset taas olisivat halunneet keskustella vaihtoehdoista.

Osa toivoi Ullan lailla vahvempaa tukea johonkin muuhun. Eri ihmisillä se tarkoitti varsin erilaisia ongelmia: taloudellisia vaikeuksia ja hoitoavun puutetta yksinhuoltajana, parisuhdepulmia, masennusta. Toiset olisivat kaivanneet suorempaa pääsyä sterilisaatioon, toiset tietoa hedelmällisyydestään tulevaisuudessa ja jotkut vertaistukea muilta samassa asemassa olevilta.

Kyselyyn vastanneista moni kertoi pitävänsä nuorten maksutonta ehkäisyä erittäin tärkeänä riippumatta siitä, olisiko se vaikuttanut heidän omaan tilanteeseensa.

”Se auttaisi tässä yhteiskunnassa todella paljon. On myös todella tärkeää korostaa sitä, että se ei ole vain naisten vaan myös miesten ja poikien vastuulla”, Ulla sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat