Metron ruuhkautumista vastaan yritettiin taistella jopa tarroilla – Sitten matkustajien käyttäytyminen muuttui - Kaupunki | HS.fi

Metron ruuhkautumista vastaan yritettiin taistella jopa tarroilla – Sitten matkustajien käyttäytyminen muuttui

Tämä säästää suunnittelijoita ja päättäjiä uudelta automatisointikierrokselta.

Kivenlahden metroasema kiiltelee uutuuttaan. Länsimetron jatke Matinkylästä länteen avautuu matkustajaliikenteelle vuonna 2023.

28.12.2021 2:00 | Päivitetty 28.12.2021 6:48

Vaikka koronaepidemia on moukaroinut Helsingin seudun joukkoliikennettä raskaasti, on sillä yksi merkittävä ”hyvä” vaikutus metroliikenteeseen.

Etätyön yleistyminen näyttää tasoittavan metron ruuhkapiikkejä siinä määrin, ettei metrojunien kapasiteetti olekaan enää akuutti ongelma.

Vielä kaksi vuotta sitten Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ennakoi, että metron toinen automatisointihanke olisi laitettava vireille viimeistään vuonna 2023, jotta vuosikymmenen lopulla häämöttävä ruuhkautuminen pystyttäisiin taklaamaan.

Lue lisää: Länsimetro on menossa aivan tukkoon lähi­vuosina – ratkaisua etsitään kalliista automatisoinnista, joka jo kerran päättyi maha­laskuun

Ajatus uudesta kilpailutuskierroksesta aikana, jolloin järjestelmätoimittaja Siemens ja HKL käräjöivät satojen miljoonien eurojen korvausvaateiden kera, ei kuulostanut kovin inspiroivalta ratkaisulta.

”Nyt näyttää siltä, että kapasiteetin rajat eivät tulekaan ihan heti vastaan”, lohduttaa Helsingin seudun liikenteen (HSL) ryhmäpäällikkö Johanna Wallin.

Wallinin tukena ovat tuoreet matkustajatilastot, joiden perusteella metroa riivanneet terävät ruuhkahuiput ovat tasoittuneet.

”Näyttää siltä, että ruuhkapiikit jäävät ennusteeseen nähden noin 15 prosenttia pienemmiksi. Tämä on siis tilanne arkipäivisin. Vapaa-ajan liikenne on nousussa, ja siitä meillä on tekeillä oma selvitys”, Wallin sanoo.

Tilanne on pysynyt hyvin samankaltaisena koko koronaepidemian ajan. Monet asiantuntijatahot ovat yhtä mieltä siitä, että suuri osa työntekijöistä koronan jälkeenkin tekee etätöitä noin 2–3 päivänä viikossa.

Silloin metroliikenteen järjestäjän ei enää tarvitse varautua sellaisiin ruuhkahuippuihin, jotka olisivat pakottaneet lisäämään liikennettä huomattavasti jo lähivuosina.

Erityisen teräviä ruuhkahuiput ovat olleet aamuisin kello 8:n jälkeen Helsingin keskustan suuntaan. Iltapäivän ruuhkahuippu ei ole ollut niin terävä, koska ihmiset ovat matkanneet työpaikoiltaan kotiin useamman tunnin aikana.

Ennen koronaepidemiaa tehdyssä metron kapasiteettiselvityksessä ennakoitiin, että tilanne metroliikenteessä muuttuisi erityisen hankalaksi, kun Kivenlahden metro – siis länsimetron jatke – valmistuu vuonna 2023.

Silloisen liikenne-ennusteiden perusteella Urheilupuiston ja Tapiolan välisellä osuudella olisi 2020-luvun lopulla jo 7  958 matkustajaa ruuhkatunnin aikana.

Kuljettajametrossa ehdoton yläraja matkustajamäärille on 7 224 matkustajaa tunnissa, kun junat kulkevat viiden minuutin välein. Tapiolassa ruuhka helpottaa, koska sitä palvelee toinen metrolinja.

”Nykytilanne antaa meidän valmistelullemme reilusti lisäaikaa. Ruuhkahuippujen tasaantuminen antaa mahdollisuuden luoda kustannustehokkaita ratkaisuja”, Wallin sanoo.

Parhaillaan HSL, HKL ja Länsimetro oy ovat tekemässä hankesuunnitelmaa, jolla pyritään takaamaan metron toimintakyky vuoteen 2060 saakka.

Hankejohtajaksi palkattu Heikki Viika muistuttaa, että Helsingin metron elektroniikka on osin jo 40 vuotta vanhaa.

”Hankesuunnitelmaan kootaan työlista metron vanhempien osien uusimisesta. Nämä kustannukset lähestyvät 100 miljoonaa euroa”, Viika sanoo.

Ruuhkautumisen estämiseksi metrossa on myös kokeiltu keinoja ohjata matkustajavirtoja asemilla. Rautatieaseman metroasemalle kokeiltiin ratkaisua, jossa laiturille liimatuilla tarroilla ohjattiin ihmisiä päästämään metrosta poistuvat matkustajat ulos ennen kuin uudet matkustajat nousivat vaunuun.

Viikan mukaan marraskuun alussa järjestetyllä kokeilulla saatiin aikaan maltillisia aikataulusäästöjä.

Metron tuleviin matkustajamääriin vaikuttaa ratkaisevasti, millaisella vauhdilla uusia asuntoja ja työpaikkoja rakennetaan sen varteen. Tähän mennessä Espoo on tiivistynyt metrolinjan tuntumassa jopa nopeammin kuin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (mal) on ennakoitu.

Metrolinjaa on myös ideoitu jatkettavaksi Kivenlahdesta länteen Kirkkonummelle tai pohjoiseen Kauklahden suuntaan.

Länsimetron toimitusjohtajan Villa Saksin mukaan mitään jatkosuunnitelmia ei ole tehty.

”Olemme rakentaneet Kivenlahden aseman siten, että teknisesti metrolinjan jatko on mahdollista, jos joskus tulevaisuudessa niin halutaan tehdä”, Saksi sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat