Helsinki aikoo ensi vuonna paikata koronakriisin aiheuttamaa hoitovelkaa perhe- ja sosiaalipalveluissa merkittävillä lisäpanostuksilla lastensuojeluun, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, neuvoloihin ja lapsiperheiden kotipalveluihin.
Lisäksi terveysasemilla ja suun terveydenhuollossa syntynyttä hoitovelkaa puretaan liki 24 miljoonalla eurolla. Ikäihmisten kohdalla panostuksia kohdennetaan omaishoitajien tukeen ja päiväkeskustoimintaan, jonka tarkoitus on ylläpitää senioreiden aktiivisuutta.
Lisäpanostukset toteutetaan kaupungin tuoreessa budjetissa sovitulla erillisellä koronatukipaketilla. Kokonaisuudessaan 70 miljoonan paketista valtaosa eli 45 miljoonaa euroa on sovittu käytettäväksi sosiaali- ja terveystoimen hoitovelan purkamiseen.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) kertoo, että perhe- ja sosiaalipalveluissa hoitovelkaa puretaan 10 miljoonalla eurolla ja valtaosa tästä menee henkilöstön palkkaamiseen.
”Lastensuojelussa tämä tarkoittaa noin 40 uuden työntekijän rekrytointia. Neuvoloihin uusia työntekijöitä rekrytoidaan noin 30, samoin koulu-ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Lapsiperheiden kotipalveluihin haetaan noin 25 uutta tekijää.”
”Paljon virkamiestyötä on käytetty hoitovelan ja sen purkamiseksi tarvittavien toimien pohtimiseen. On ollut silmiä avaavaa nähdä, miten suurta palvelutarve on erityisesti lasten ja nuorten kohdalla”, Sazonov sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että lasten ja nuorten lisäksi myös ikäihmiset ovat kärsineet koronarajoituksista.
Ikäihmisten palveluvelan kuromiseen rahaa menee koronatukipaketista kuusi miljoonaa euroa.
Tukipaketista suurin osa eli noin 24 miljoonaa euroa aiotaan käyttää terveysasemien ja suun terveydenhuollon koronajonojen purkamiseen sekä päihdepalveluihin.
Sazonovin mukaan erityisesti suun terveydenhuollossa koronan aiheuttamat jonot ovat selkeitä. Suun terveydenhuollon henkilökuntaa on ollut kiinni koronatoimissa.
”Pöydällä olevia toimenpiteitä ovat muun muassa oman henkilökunnan lisääminen ja palvelusetelien hyödyntäminen.”
Henkilökunnasta puhuttaessa Sazonov muistuttaa yhä pahenevasta ongelmasta eli tiettyjen alojen rekrytointihaasteista. Tämä on rakenteellinen ongelma, jota ei ratkaista vain rahalla.
”Lisäeurolla johonkin palveluun ei ratkaista mitään ellemme löydä tekijöitä. Esimerkiksi Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on ollut pitkään se ongelma, että emme yksinkertaisesti löydä lääkäreitä avoinna oleviin vakansseihin.”
Lopullisesti tukipaketin rahojen jyvittäminen eri kohteisiin sovitaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa ensi viikolla.
Käytännössä on siis mahdollista, että esitykseen tulee vielä joitakin muutoksia. Kokoomuksen jälkeen Helsingin politiikan suurimmat ryhmät vihreät ja Sdp eivät kuitenkaan anna ymmärtää, että lautakunnassa olisi luvassa tappelua.
”Näyttää ihan hyvältä suunnitelmalta”, sanoo lautakunnan vihreä jäsen Kati Juva.
”Perusjaottelu on varmaankin perusteltu”, sanoo myös demarijäsen Pentti Arajärvi.
”Demarien käsitys soten määrärahoituksesta on yleisesti se, että kaupunki on vuosia käyttänyt varoja riittämättömästi. Budjettineuvotteluissa olemme vääntäneet kättä asiasta.”
Oikaisu 20. joulukuuta kello 16.03: Jutun otsikossa kerrottiin ensin, että Helsinki olisi siirtämässä 70 miljoonaa euroa lisää rahaa sosiaali- ja terveystoimeen. Todellisuudessa summa on 45 miljoonaa.