Hus: Sairaalahoidon tarve voi kaksinkertaistua nopeasti – ”Valtavista potilasmääristä on kyse, jos skenaariot toteutuvat”, sanoo Husin Lehtonen - Kaupunki | HS.fi

Hus: Sairaala­hoidon tarve voi kaksin­kertaistua nopeasti – ”Valtavista potilas­määristä on kyse, jos skenaariot toteutuvat”, sanoo Husin Lehtonen

Pahenevassa tilanteessa osa hoitajista saattaa joutua muuttamaan joulu­suunnitelmiaan.

Joulun aikaan sairaanhoidon tarpeen pelätään kasvavan huomattavasti Husin sairaaloissa. Kuvassa Meilahden tornisairaala Helsingissä iltavalaistuksessa perjantaina.

17.12.2021 16:07 | Päivitetty 17.12.2021 19:45

Sairaalahoidon tarve Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella voi kasvaa joulun aikaan noin kaksinkertaiseksi nykyisestä, sanoo infektiosairauksista vastaava ylilääkäri Asko Järvinen HS:lle.

”Husissa varaudumme suurin piirtein tuon tasoisiin potilasmäärien nousuun maksimissaan. Uskon, että tässä mennään pitkin loppuvuotta ja alkuvuotta terveyden­huollossa isompiin ongelmiin ja potilas­määriin.”

Perjantaina sairaalahoidossa oli Husin alueella 57 potilasta ja tehohoidossa puolestaan 14 potilasta. Pahin tilanne Husin sairaaloissa oli huhtikuussa 2020, jolloin vuodeosastoilla oli 80 potilasta ja tehohoidossa 43 ihmistä.

Järvinen arvioi, että tehohoidon tarve ei nyt välttämättä kehity yhtä vaikeaksi, sillä koronarokotukset suojaavat vakavalta tautimuodolta.

Husissa on kuitenkin Husin diagnostiikkajohtaja ja johtoryhmän jäsenen Lasse Lehtosen mukaan valmius nostaa tehohoitopaikkojen määrää noin 2,5-kertaiseksi eli 200–300 paikkaan. Tällöin tehohoitopaikkojen kapasiteetti olisi sama kuin keväällä.

Normaalisti Husissa on 80–90 tehohoitopaikkaa.

”Valtavista potilasmääristä on kyse, jos skenaariot toteutuvat. Haasteita varmasti tulee joulun­pyhinä olemaan ilman voimakasta hätäjarrun vetoa”, Lehtonen sanoo.

Huolestuttavan kehityksen taustalla on koronaviruksen omikronmuunnos, joka leviää maailmalla nopeasti. Lisäksi rokotetun väestön immuunisuoja alkaa Suomessa vähitellen hiipua, ja suuri osa väestöstä joutuu odottamaan kolmatta rokotusta vielä vuodenvaihteen yli.

Vaarana on, että sairaalat ylikuormittuvat koronapotilaista, eikä muiden potilaiden hoitoa pystytä turvaamaan.

Lehtosen mukaan ainoa toivo on, että rokotukset suojaisivat vakavalta tautimuodolta.

”Valitettavasti näyttää siltä, että omikron pystyy tulemaan rokotussuojan läpi. Jos vakavia tauteja tulee rokotuksista huolimatta merkittäviä määriä, sairaanhoito on todella suurissa vaikeuksissa.”

Tartuntatapausmäärien kasvaessa erityisesti rokottamattomat ovat huomattavasti aiempaa suuremmassa vaarassa saada tartunnan.

Järvinen pitää todennäköisenä, että myös iso osa rokotetusta väestöstä saa koronavirustartunnan, jos omikronin leviäminen jatkuu nykyistä tahtia.

”En usko, että sitä kyetään toteuttavissa olevilla rajoitusmenetelmillä estämään.”

Hus tiedotti perjantaina, että se nostaa valmiustasonsa täysvalmiuteen pahenevan koronavirus­epidemian vuoksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa valmistautumista kriisitilanteeseen, jossa sairaalan johdolla on valtuudet sijoittaa henkilöstöä muista yksiköistä koronapotilaiden hoitoon. Samalla hoitovelka kasvaa, kun muiden sairauksien hoito lykkääntyy.

Jos koronapotilaiden määrä nousee voimakkaasti, henkilöstöä joudutaan siis ohjaamaan kiireettömän hoidon parista koronapotilaiden hoitoon. Tällöin esimerkiksi ennalta sovittuja toimenpiteitä, kuten leikkauksia, voidaan joutua Järvisen mukaan siirtämään.

”Vuodeosastopaikkoja tarvitaan muille kuin leikkauksesta toipuville potilaille.”

Järvisen mukaan on vaikea ennakoida, kuinka paljon kiireetöntä hoitoa jouduttaisiin siirtämään. Joulun aikaan esimerkiksi suuria leikkauksia tehdään tavallista vähemmän, sillä henkilökuntaa on lomilla.

Jos tilanne kehittyy ennustetusti, osa hoitajista saattaa joutua muuttamaan joulu­suunnitelmiaan. Sovittujen lomien peruminen on kuitenkin vaikeaa.

”Täytyy yrittää vedota henkilöstöön. Tarvittaessa yritetään vuoronvaihtokorvauksilla saada ihmisiä töihin. Varmasti se on hankala paikka”, Järvinen sanoo.

Lehtosen mukaan bonukset eivät välttämättä riitä.

”Tässä vaiheessa pandemiaa porukka alkaa olla sen verran väsynyttä, että kovin helposti ei joulunpyhinä lähdetä edes rahalla vuoroja tekemään. Aika iso pelko on, että ei saada riittävästi henkilöstöä töihin, jos tilanne pahenee.”

Yksi mahdollisuus on turvautuminen valmiuslakiin, joka antaa oikeuden määrätä terveyden­huollon henkilökuntaa töihin poikkeusoloissa. Valmiuslain käyttöönottoa Lehtonen ja Järvinen eivät halua kommentoida.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat