”Ihan oman turvallisuuden takia” – Edes asukkaat eivät enää pääse halutessaan häkkivarastoilleen helsinkiläisessä taloyhtiössä - Kaupunki | HS.fi

”Ihan oman turvallisuuden takia” – Edes asukkaat eivät enää pääse halutessaan häkkivarastoilleen helsinkiläisessä taloyhtiössä

Häkkikoppimurrot kiusaavat helsinkiläisten kerrostalojen asukkaita. Häkkivarastomurtojen tekijöitä on vaikea saada kiinni, jollei tiloissa ole valvontakameroita.

Pasilassa sijaitsevan taloyhtiön häkkivarastoihin on vuosien aikana murtauduttu useaan otteeseen.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 8:32

Jatkuvat murtautumiset ja luvattomien yöpyjien pelko katkaisivat kamelin selän. Vaasankadulla, Helsingin entisaikain pahamaineisella ja sittemmin keskiluokkaistuneella juhlintakadulla, sijaitseva taloyhtiö päätyi erikoiseen ratkaisuun.

Taloyhtiön ullakolla sijaitseviin häkkivarastoihin ei enää pääse kulkemaan vapaasti, vaan huoltoyhtiö käy kaksi kertaa viikossa avaamassa väkivahvan ja sorkkarautakohtalostaan pahasti vääntyneen metallioven nyrkin kokoisen munalukon.

”Vaasankatu on mitä on, ehkä kuitenkin parempi kuin maineensa”, kommentoi taloyhtiön isännöitsijä Jan Lillja.

Järjestelystä on käyty vuosien varrella keskustelua, mutta sijoittajaenemmistöinen omistajapuoli on halunnut pitää käytännöstä kiinni.

”Ihan oman turvallisuuden takia. Kun [vuokralaiselle] kertoo, että minkä takia tämä ratkaisu on tehty, ihmiset ovat ymmärtäneet hyvin.”

Muutama poikkeuskin käytäntöön on tehty: jos asukkaiden on tarvinnut asunnon pienuuden vuoksi säilyttää ullakolla esimerkiksi jatkuvassa käytössä olevia urheiluvälineitä, on heille voitu antaa oma avain.

Kahdesti viikossa avautuva häkkivarasto otettiin käyttöön jo ennen Lilljan isännöitsijäaikoja. Hän on toiminut taloyhtiössä kuutisen vuotta.

”Kolme–neljä vuotta sitten oli ullakkomurto. En tiedä, miten sinne on päässyt sisään. Koskaan ei saatu selville, kuka se oli, eihän poliisi näitä tutki.”

Häkkivarastot ovat suomalaisen kerrostaloasumisen kulmakiviä. Samalla niistä on muodostunut taloyhtiöille riesa, sillä yhteiset säilytystilat ovat murtovarkaalle oiva kohde.

Varkauksien ennaltaehkäisemiseksi taloyhtiöissä on päädytty varsin villeihinkin ratkaisuihin.

”Joissakin yksittäisissä taloyhtiöissä on rajoitettu tilojen käyttöä esimerkiksi niin, että yöaikaan varastoihin ei ole pääsyä”, kertoo Helsingin KH-isännöinnin isännöitsijä Ari Timonen.

Jämerin rajoituskeino, josta Timonen on kuullut, oli taloyhtiössä, jonka varastotiloihin pääsi ainoastaan hakemalla avaimen huoltoyhtiöstä.

Jos omaan häkkikomeroon pääsee pahimmillaan vain kahtena päivässä viikossa, kuten taloyhtiössä Vaasankadulla, ovatko häkkivarastot menettäneet tyystin merkityksenä?

Ihan näin ei Timosen mukaan ole.

”Pääsääntöisesti häkkivarastoja voidaan käyttää täysin normaalisti. Murtoja esiintyy aika-ajoin ja joissakin taloyhtiöissä.”

Varastotiloihin mennään sisälle sekä murtautumalla että avaimella. Asialla voi siis olla myös talon asukas. Sorkkarauta tai rautasaha otetaan tyypillisesti käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun pitää päästä häkkivaraston lukituksesta eroon.

Toni Jalovaaran häkkivarastoon murtauduttiin joitakin vuosia sitten, mutta varkaan matkaan ei tuolloin päätynyt merkittävää omaisuutta.

Helsingin Pasilassa sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Pasilan Triossa häkkikoppimurtoja alkoi ilmaantua, kun vanha avainjärjestelmä muuttui kopioitavaksi.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Toni Jalovaaran mukaan mitään varsinaista murtoaaltoa ei talossa ole nähty. Viimeisin murtautuminen tapahtui jouluna 2020.

Varkaiden anastama omaisuus on ollut sattumanvaraista ja usein aika arvotontakin, Jalovaara kertoo. Suurimpana pahana hän näkeekin sen, että taloyhtiön tiloihin on ylipäänsä menty luvatta.

”Vaikka ei syntyisi suoranaisia kustannuksia henkilölle tai taloyhtiölle, niin tällainen luo yleistä turvattomuuden tunnetta. Jokaiselle asukkaalle tulee sellainen olo, että minuun on tässä kajottu.”

Jalovaaran omakin häkkivarasto murrettiin auki joitakin vuosia sitten. Se, mitä varkaat veivät mukanaan, jäi lopulta hämärän peittoon.

Häkkivarastomurtoja voi osittain verrata polkupyörävarkauksiin: niitä tapahtuu tasaiseen tahtiin, omaisuutta on yleensä suojattu lukolla, ja menetetyn tavaran arvo vaihtelee kympeistä muutamiin tonneihin.

Yhdistävänä tekijänä on myös se, että iso osa yksittäisistä murtokeikoista jää niin sanotusti pimeäksi eli niistä ei selviä tekijää.

Rikoskomisario Sampo Suomala Helsingin poliisista vahvistaa ilmiön.

”Ne saattavat jäädä pimeiksi, jos ei ole valvontakamerakuvaa tai tekijä ei jää verekseltään kiinni.”

Suomalan mukaan on myös tapauksia, joissa on ollut vahvoja epäilyjä tietystä henkilöstä.

”Mutta se vaatii vahvaa näyttöä, jos ei ole jäänyt kiinni. Yleensä kiinni jääneillä on olemassa rikoshistoriaa.”

Tyypillisesti häkkivarastoihin murtautuvat ovat saattaneet tehdä pikkurikoksia. Taustalla saattaa vaikuttaa esimerkiksi päihderiippuvuus, jonka rahoittamiseksi varastetaan pikkutavaraa.

Murtautumisista huolimatta Pasilassa taloyhtiön häkkivarastot ovat olleet jatkuvasti aktiivisessa käytössä.

Taloyhtiössä käytiin myös keskustelua valvontakameroiden hankkimisesta. Kameroilla olisi samalla saatu lisäturvaa sisäpihalle. Lopulta taloyhtiö päätti kuitenkin luopua kamerahankkeesta, sillä valvonnan toteuttaminen olisi ollut yksityisyydensuojan kannalta monimutkaista järjestää.

”Totesimme, että on helpompi mennä ilman”, Jalovaara kertoo.

Sen sijaan taloyhtiöön vaihdettiin alkutalvesta uusi lukitusjärjestelmä. Päätökseen vaikuttivat myös muut asiat kuten se, että taloyhtiön lukot olivat jo elinkaarensa päässä.

Samalla uusista lukoista saadaan kaivattua lisäturvaa kellarin säilytystiloihin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat