Pitäisikö vanhuksia hoitaa tulevaisuudessa yhä useammin kotona? Kyllä, sanovat lähes kaikki puolueet - Kaupunki | HS.fi

Pitäisikö vanhuksia hoitaa tulevaisuudessa yhä useammin kotona? Kyllä, sanovat lähes kaikki puolueet

Vain vasemmistoliitto kallistuu vastustamaan kotihoidon osuuden lisäämistä.

Vuonna 2019 kotihoidon piirissä oli Suomessa noin 200 000 vanhusta.

29.12.2021 2:00 | Päivitetty 29.12.2021 6:57

Melkein kaikki eduskuntapuolueet kannattavat kotihoidon osuuden lisäämistä vanhusten hoidossa.

Tiedot ovat peräisin HS:n aluevaalikoneesta. Vaalikoneessa esitettiin väite ”Vanhusten hoivassa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle”.

Kun kaikkien eduskuntapuolueiden aluevaaliehdokkaiden vastauksista lasketaan keskiarvo, kallistuvat kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kannattamaan kotihoidon lisäämistä.

Puolueet ovat kysymyksessä huomattavan samanmielisiä. Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat väitteestä osittain samaa mieltä ja asemoituvat janalla hyvin lähelle toisiaan. Mukana ovat ne eduskuntapuolueet, jotka ovat olleet mukana eduskuntavaaleissa.

Vasemmistoliitto on puolueista kriittisin kotihoidon osuuden lisäämistä kohtaan. Puolueen ehdokkaat ovat väitteestä keskimäärin enemmän eri kuin samaa mieltä, ja puolue asemoituu kysymyksessä hieman janan keskikohdan vasemmalle puolelle.

Puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson suhtautuu kotihoidon lisäämiseen vielä kriittisemmin, kuin puolueen ehdokkaat keskimäärin. Hän on väitteen kanssa jyrkästi eri mieltä.

"Jos ihminen haluaa ja pystyy asumaan kotona, pitää sen tietenkin olla mahdollista. Suomessa on kuitenkin ongelmana, että liian monet todella huonossa kunnossa olevat ikäihmiset joutuvat sinnittelemään kotona aliresursoidun kotihoidon varassa, vaikka he huonon kuntonsa puolesta tarvitsisivat ympärivuorokautista hoitoa”, Andersson kirjoittaa vaalikonevastauksessaan.

Puolueista myönteisimmin kotihoidon lisäämiseen suhtautuu kokoomus. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on väitteen kanssa osittain samaa mieltä, kuten ovat myös puolueen ehdokkaat keskimäärin.

”Monet haluavat asua kotona. Siksi tarvitaan riittävästi resursseja myös kotihoitoon ja parannuksia omaishoitajien asemaan", Orpo perustelee vaalikonevastaustaan.

Suomessa tavoitteena on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vuonna 2019 kotihoidon piirissä oli noin 200 000 asiakasta. Koska väestö vanhenee, kasvaa myös kotihoidon tarpeen määrä jatkuvasti.

Hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle lakiesityksen kotihoidon uudistamisesta. Laki takaisi ympärivuorokautisen kotihoidon.

Vanhuspalvelujen uudistusten on arvioitu kasvattavan vanhuspalvelujen työvoimatarvetta. Yksi syy kotihoidon ja myös muiden vanhusten palvelujen ongelmille on se, että henkilöstöä on nykyiselläänkin vaikea saada riittävästi.

Hallituspuolueista myös sekä keskusta että vihreät asemoituvat kannattamaan kotihoidon lisäämistä. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on väitteen kanssa osittain samaa mieltä.

”Moni haluaa asua mahdollisimman pitkään kotonaan, mutta usealle tulee eteen aika, jolloin ei enää kotona pärjää. Kotihoidon varaan ei saa jäädä liian huonokuntoisia ikäihmisiä", Saarikko kommentoi vaalikoneessa.

Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa sijaistava Iiris Suomela on niin ikään jossain määrin kotihoidon lisäämisen kannalla.

”Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin tarvittaisiin monissa tapauksissa kevyempiä ja yksilöllisempiä tai yhteisöllisen palveluasumisen malleja. Moni ikäihminen ei pärjää yksin kotona, mutta ei toisaalta tarvitsisi vielä kovin raskasta hoitoa”, Suomela kirjoittaa vaalikonevastauksessaan.

Pääministeripuolue Sdp sijoittuu enemmän kannattamaan kuin vastustamaan kotihoidon osuuden lisäämistä. Puolueen johdossa on kuitenkin myös vastakkaisia näkemyksiä.

Sdp:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin ei ole ehdolla aluevaaleissa. HS:n kuntavaalikoneessa viime keväänä kysyttiin kuitenkin täsmälleen sama kysymys, ja tuolloin Marin vastasi olevansa eri mieltä siitä, että vanhustenhoidon painopistettä tulisi siirtää edelleen kotihoidon puolelle.

Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Niina Malm on väitteen kanssa osittain eri mieltä, kuten on myös kansanedustaja ja entinen sote-johtaja Aki Lindén.

"Tarvitaan molempia, vanhuksen kunnosta, terveydestä ja toimintakyvystä riippuen", Lindén kirjoittaa.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suhtautuu kotihoidon lisäämiseen kriittisemmin, kuin puolueen ehdokkaat keskimäärin. Purra ei kannata vanhusten kotihoidon lisäämistä.

"Kotihoidossa on jo tällä hetkellä osassa maata erittäin huonokuntoisia vanhuksia, jotka odottavat palveluasumisen piiriin pääsemistä, mutta eivät pääse. Kotona asuminen on ihanteellista vain silloin, kun se on mahdollista eikä ainoastaan laillistettua heitteillejättöä”, Purra perustelee vaalikonevastauksessaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat