Uudistetun Hämeentien kiiteltyä pyörätietä vaivaa ongelma, joka tekee sujuvasta etenemisestä mahdotonta – ”Maan tapa ja hiljaisesti hyväksyttyä” - Kaupunki | HS.fi

Gia Forsman-Härkönen lapsineen välttelee uusitun Hämeentien pyörätietä. Haasteena ovat erilaiset tukkeet, kuten työmaat, jotka pakottavat siirtymään bussikaistalle.

Helsingin uudistettu Hämeentie: pyöräilijän painajainen

Uudistetun Hämeentien pyöräilykaistojen käytössä on ilmaantunut pyöräilyä hankaloittavia ongelmia ja vaaratekijöitä.


6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 6:30

Polkupyörän renkaat uppoavat sohjoon Kurvissa Helsingin Sörnäisissä. Pian edessä on työmaa, ja Gia Forsman-Härkösen on siirryttävä ajotielle.

Pyörän kyydissä on kaksi lasta. Bussi porhaltaa perheen ohi noin metrin päästä.

Tällaista on hiljattain uusitulla Hämeentiellä, jonka Helsingin kaupunki muutti jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Yli kaksi vuotta kestänyt jättiremontti valmistui viime kesänä.

Lue lisää: Vuosia kestänyt katu­työ päättyi: Hämeen­tien remontti on nyt täysin valmis

Hämeentien haastavat pyöräilyolosuhteet ovat puhuttaneet pyöräilijöitä sosiaalisessa mediassa.

Ongelmat ovat arkea myös paljon pyöräilevälle Forsman-Härköselle. Hän kertoo alkaneensa vältellä Hämeentietä heikentyneen liikenneturvallisuuden takia.

”Itse pyörätie on oikein hyvä, mutta pyörätietä käytetään paljon muuhun kuin pyöräilyyn.”

Pyöräilyä hankaloittavat työmaiden lisäksi esimerkiksi pyörätielle pysäköidyt taksit, ruokalähetit ja tavaraa toimittavat jakeluautot.

Toisinaan pyörätiellä liikennevalojen vaihtumista odottavat jalankulkijat. Heistä moni liikkuu kuulokkeet korvilla eikä ajatuksissaan huomioi muuta liikennettä riittävästi, saati kuule pyörän soittokelloa.

”Ohjaan itseni mieluummin jotain muuta kautta, esimerkiksi Sörnäisten rantatietä tai radanvartta pitkin. Hämeentie ei koskaan tunnu hirveän turvalliselta tai jouhevalta, erityisesti siksi, että minulla on aika usein lapsi tai lapsia pyörän kyydissä.”

Forsman-Härkösen pyörä on usein kahden lapsen kyyditsemisen vuoksi painava ja loskassa tai liukkaalla kelillä pyörän taluttaminen voi olla hankalaa, vaikka itse pyöräily olisikin jouhevaa.

”Itse pyörätie on oikein hyvä, mutta pyörätietä käytetään paljon muuhun kuin pyöräilyyn.”

Bussikaistalta on vaikeaa palata takaisin pyörätielle, koska kanttikiviä ei ole loivennettu ja talvella tienreuna on täynnä sohjoa.

Samaan on kiinnittänyt huomion toinen aktiivinen pyöräilijä Petri Sipilä. Hän kuuluu Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen hallitukseen ja oli aiemmin pitkään Helsingin polkupyöräilijöiden hallituksen puheenjohtaja.

”Kun pyörätiellä on auto, siirryn bussikaistalle. Jos bussikaista on liukas ja bussi on metrin päässä takapyörästä, se on kuumottavaa ja voi olla oikeasti vaarallista”, Sipilä sanoo.

Forsman-Härkösen mukaan myös paluu bussikaistalta takaisin pyöräteille on tehty hankalaksi.

”Kanttikiviä ei ole loivennettu, eli pyörätielle ei pysty turvallisesti palaamaan. Jos en pääse bussiliikenteen keskeltä kovassa vauhdissa kanttikivestä ylös, voi olla, että makaan sen jälkeen bussin edessä kaatuneena.”

Forsman-Härkönen sanoo, että onnistui ajamaan noin 60 prosenttia matkasta pyörätiellä, kun hän edellisen kerran valitsi Hämeentien – eikä sitäkään osuutta keskeytyksettä.

Helpolla ei päässyt myöskään Sipilä uudenvuoden tienoilla. Hän pitää joukkoliikennekadun uusien pyöräteiden talvihoitoa luokattomana.

”Se oli aikamoista perunapeltoa: todella muhkurainen ja täynnä autonrenkaan jälkiä. Siinä ajaminen vaati voimaa ja taitoa. Bussit, jotka olivat raivanneet oman tiensä lumeen, olivat roiskineet pyöräteille loskaa”, Sipilä sanoo.

”Kun Hämeentie on kuitenkin ykkösluokan pääväylä, se pitäisi hoitaa kuntoon.”

Vaikka parannettavaa on, Sipilä pitää Hämeentien uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. Hänen mukaansa Hämeentien ongelmat johtuvatkin siitä, että ihmiset eivät noudata tieliikennelakia ja pysäköivät ajattelemattomasti.

”Auton jättäminen pyörätielle ja jalkakäytävälle on yleinen ongelma, johon pitäisi kaupungissa puuttua. Se tuntuu olevan maan tapa ja hiljaisesti hyväksyttyä.”

Hämeentien uudet pyörätiet eivät kuulu tehostetun talvihoidon piiriin. Pyöräilijät kuvailevat jään ja lumen sotkemaa kaistaansa perunapelloksi.

Ylikomisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista tunnistaa pyöräilijöiden kuvaileman ongelman.

”Eri kulkumuotojen eriyttäminen omille kaistoilleen ehkäisee onnettomuuksia, mutta sitten tulee näitä lieveilmiöitä, kun henkilöautot ja jakeluliikenne pysähtyvät virheellisesti”, hän sanoo.

”Kävin itsekin kesällä siellä partiossa, ja kyllä siellä sai pysäköintivirhemaksuja kirjoitella.”

Pasterstein arvelee, että pysäköiminen virheellisesti pyörätielle tai jalkakäytävälle johtuu osittain laiskuudesta: siitä, että ihmiset eivät jaksa kävellä muutamaa minuuttia lailliselta pysäköintipaikalta.

Molemmilla puolilla Hämeentietä Hakaniemen ja Sörnäisten välisellä pätkällä on yhteensä kymmenen lastausaluetta, jotka on tarkoitettu kadun varrella asioiville kuorma- ja pakettiautoille.

Parkkipaikkoja joukkoliikennekadun varrella ei ole, eikä joukkoliikenteelle tarkoitetulle kaistalle saa pysähtyä. Tämän vuoksi osa jättää auton juuri pyörätielle.

Tieliikennelain mukaan auton saa pysäyttää vain hetkeksi jalkakäytävälle tai pyörätielle autoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, jos läheisyydessä ei ole muuta sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä.

Sen sijaan vaikkapa ruokaläheteillä ei yleensä ole pakottavaa tarvetta päästä suoraan oven eteen. Auto tulisi jättää kävelymatkan päähän paikkaan, jossa se ei häiritse kevyen liikenteen kulkijoita.

”Tehostettu pysäköinninvalvonta on varmasti paikallaan.”

Helsingin Taksiautoilijoiden puheenjohtaja Jukka Koivunen sanoo, että hänen havaintojensa mukaan autoliikenne Hämeentiellä sujuu nyt hyvin. Palaute taksinkuljettajilta oli vielä viime kesänä melko kriittistä ja odotukset matalalla.

Koronaepidemia on kuitenkin vähentänyt liikennemääriä niin paljon, että autoliikenne mahtuu Hämeentielle.

”Meidän ongelmamme on se, että matkustajien laillisia jättöpaikkoja on liian vähän tarpeeseen nähden. Kyllähän hyväjalkainen ihminen kävelee autosta kotiovelle, mutta meillä on kyydittävänä ihmisiä, jotka tulevat lääkäristä tai sairaalasta, ja heille kaivetaan rollaattoria auton takaa. Ei heitä voi jättää pitkän matkan päähän.”

Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo, että ottaa aikansa ennen kuin ihmiset tottuvat uusiin liikennejärjestelyihin.

Hän myöntää silti, että nykyiset lastausasemat eivät yksin näytä poistavan ajoneuvoja pyöräteiltä eivätkä jalkakäytäviltä.

Joka ovelle tällaista taskua ei ole kuitenkaan mahdollista saada, eikä niiden määrää olla ainakaan toistaiseksi lisäämässä, Putkonen sanoo.

Hämeentie ei myöskään kuulu tehostetun talvihoidon pyöräteihin. Miten Helsinki aikoo puuttua ongelmiin?

”Tehostettu pysäköinninvalvonta on varmasti paikallaan”, Putkonen sanoo.

”Täytyy katsoa, miten me saisimme sen [Hämeentien] myös tehostetun kunnossapidon piiriin. Ajatellaan, että se on standardi, joka pyöräteillä tulisi olla, mutta se maksaa enemmän.”

Tällä hetkellä tehostetun talvihoidon verkosto kattaa Helsingissä noin 75 kilometriä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat