Työttömyyden selättämiseen rakennettiin pääkaupunkiseudulla mittava kokeilu – Onnistumista ei kuitenkaan mitata missään - Kaupunki | HS.fi

Työpajaohjaaja Silja Levälampi on tehnyt töitä Vantaan valmennustalo Koutsissa kesästä lähtien. ”En suoraan sanottuna ymmärrä, miten homma toimisi ilman Koutsin kaltaista toimintaa.”

Työttömien asialla

Helsingissä, Espoossa sekä Vantaalla ja Keravalla on ollut lähes vuoden käynnissä työllisyyden kuntakokeilu. Kokeilun onnistumisesta ei kuitenkaan ole tietoa.


11.1. 2:00 | Päivitetty 11.1. 6:19

Vantaan Tuupakassa valmennustalo Koutsin ovet käyvät tiuhaan, vaikka on lomakausi ja työpajaohjaaja Silja Levälampi on paikalla tekstiili- ja kädentaitopajan ainoana ohjaajana.

Valmennettavat ovat jo kiirehtimässä kotiin päivän päätteeksi. Levälampi valmistautuu sammuttamaan pajan valot ja sulkemaan laitteet.

Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja eri alojen työpajoja on Tuupakassa useita. Koutsin lisäksi Vantaalla on kaksi muuta kaupungin omistamaa valmennustaloa, joissa järjestetään vastaavaa työpajatoimintaa.

”En suoraan sanottuna ymmärrä, miten tämä homma toimisi ilman Koutsin kaltaista toimintaa. Meillä on tosi hyviä onnistumistarinoita siitä, miten ihmiset ovat löytäneet omia juttujaan ja löytäneet jatkopaikkoja. Täällä ihminen kohtaa ihmisen”, Levälampi luonnehtii.

Vantaan valmennustalot ovat keskeisiä työllisyyden kuntakokeilun käytännön järjestelyissä. Valmennustalojen avulla kaupunki järjestää sekä kuntouttavaa työtoimintaa että työkokeiluja.

Työllisyyden kuntakokeilu alkoi maaliskuussa. Vantaan kumppanina kokeilussa on Kerava.

Kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta. Palvelujen kehittämisellä tavoitellaan entistä nopeampaa työllistymistä.

Kokeilun aikana kunta vastaa suuresta osasta valtion te-toimistolle kuuluvista tehtävistä. Kokeilukunnat antavat myös lausuntoja työttömyysturvan maksajille oikeudesta ansiopäivärahaan tai Kelan työttömyysturvaan.

Kuntakokeilun alkuvaiheen ongelmana isoissa kaupungeissa on ollut palveluiden ruuhkautuminen henkilöstöpulan ja osittain myös koronaepidemian aiheuttaman työttömyyden vuoksi.

Lue lisää: ”Eihän tämä hyvältä tunnu” – Edes työttömien puheluihin ei ole enää vastattu Vantaalla, taustalla suuren mittaluokan kokeilu

Vielä kymmenen kokeilukuukauden jälkeenkin yhteydenotot työnhakijoihin takeltelevat.

Ruuhkautumista selittää osittain se, että kuntakokeiluun siirtyi valtion te-toimistoista myös paljon palveluvelkaa eli tuhansien työnhakijoiden palvelusuunnitelmat eivät olleet ajan tasalla. Heidän elämäntilanteensa oli mahdollisesti muuttunut sekä toiveet ja palvelutarpeet vaihtuneet.

Kuntakokeilun tehokkuutta on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, koska vertailukelpoista tilastotietoa ei ole olemassa.

HS teki Helsinkiin, Espooseen sekä Vantaan ja Keravan kokeiluun tietopyynnön, jossa muun muassa kysyttiin, kuinka moni kokeiluun osallistunut työnhakija on työllistynyt marraskuun loppuun mennessä.

Tällaista tietoa ei löytynyt yhdestäkään kunnasta.

”Eihän työllistämistoimien vaikuttavuutta ole koskaan saatu selville, koska valtion työvoimapalveluiden seurantajärjestelmää ei ole rakennettu sillä tavalla. Se on tosi huono asia meille kuntakokeiluun osallistujille”, sanoo Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela.

Työttömien määrää toki seurataan tarkasti, mutta näistä tilastoista ei pystytä siivoamaan pois suhdannevaihteluja tai määrittämään yksittäisen kunnan toimien vaikuttavuutta.

Valtion työvoimapalveluiden kuntakohtaiset tilastot kertovat, miten Helsingissä, Espoossa tai Vantaan ja Keravan kokeilualueella on opastettu työnhakijoita valtion rahoittamiin palveluihin, kuten palkkatuelle tai valmennukseen.

Osuudet ovat melko pieniä. Marraskuun aikana Helsinki, Espoo sekä Vantaa ja Kerava ohjasivat 22–27 prosenttia kuntakokeilun työnhakijoista johonkin valtion rahoittamaan palveluun.

Koska kaupungit ovat suuria, palveluiden syrjään on silti päässyt tuhansia työnhakijoita.

Helsingissä oli marraskuussa valtion kustantamissa palveluissa 10 358 työnhakijaa, Espoossa 4 791 sekä Vantaan ja Keravan kuntakokeilussa 5 537. Kuntakokeilun työnhakijamääriin suhteutettuna palveluiden syrjään oli päässyt kiinni Espoossa 27 prosenttia, Vantaalla ja Keravalla 25 prosenttia sekä Helsingissä 23 prosenttia kaikista kuntakokeilun työnhakijoista.

Valtion kustantamien palveluiden lisäksi on palveluja, joita kunnat rahoittavat itse mutta joista ei siis ole vertailukelpoisia tilastoja.

Naapureihin verrattuna esimerkiksi Espoossa on ohjattu jonkin verran enemmän väkeä omaehtoiseen opiskeluun. Espoo on myös keskittänyt kaupungin työpajatoiminnan liikkeenluovutuksella ammatillisen oppilaitoksen Omnian alaisuuteen.

Espoon erityispiirteenä on vieraskielisten korkeasti koulutettujen työnhakijoiden suuri joukko. Heitä varten on räätälöity oma osaamiskeskus. Jotain Espoon työnhakijaprofiilista kertoo, että sielläkin on ollut liki 300 asiakasta.

Tähän mennessä Espoon kuntakokeilussa on tilastoitu omia ja yhteistyökumppaneiden palveluja yhteensä yli 5 300 työnhakijalle.

Helsinki on hankkinut omalla rahoituksella lisäpalveluja etenkin koulutuksen järjestäjiltä. Työllisyyttä edistäviin koulutuspalveluihin on osallistunut kaupungin omalla määrärahalla noin 3 000 asiakasta.

Viime kesänä alkoi räätälöity valmennus työhön kuntouttavien palveluiden asiakkaille. Tähän mennessä palvelussa on ollut noin 200 asiakasta.

Helsinki on juuri kilpailuttamassa noin miljoonan euron palvelukokonaisuutta. Siinä ohjataan ihmisiä niille aloille, joiden yritykset kärsivät työvoimapulasta. Myös kaupungin omia rekrytointivaikeuksia pyritään ratkaisemaan täydennyskoulutuksella ja koulutusyhteistyöllä.

Kuntakokeilun kannalta olisi erityisen tärkeä saada selville, mitkä palvelut ovat tehokkaampia kuin toiset ja mikä takaisi nopeimman työllistymistien.

Helsingin Haahtelaa harmittaa, että kuntakokeilut eivät saaneet rekisterinpitäjän oikeuksia valtion työllisyyspalveluiden Ura-järjestelmään. Anonymisoitujen henkilötietojen kautta olisi voitu seurata työnhakijoita edes niissä työvoimapalveluissa, joita valtio rahoittaa.

”Lakimuutosta on toki pohdittu, ja toivon, että kunnat saisivat rekisterinpitäjän oikeudet. Näen, että uutta mallia rakennetaan pala palalta hivuttamalla”, Haahtela sanoo.

Helsinki on myös harkinnut oman dataseurantajärjestelmän rakentamista. Järjestelmästä olisi rajapinta valtion järjestelmään.

Vantaa on hakemassa lisävoimaa kuntakokeiluun yhteistyösopimuksella palveluyhtiö Baronan kanssa. Palvelun tuottaa Baronan tytäryhtiö Arffman.

Kuntakokeilun 22 000 työnhakijan joukosta on valittu satunnaisotannalla 750 nuoren ja vieraskielisen työnhakijan pilottiryhmä, jota Arffman valmentaa työmarkkinoille. Sopimus on tulosperusteinen.

”Jos pilottiryhmän työllistymistilanne on sama tai huonompi kuin kuntakokeilun verrokkiryhmällä, emme saa killinkiäkään 20 kuukauden työstä”, sanoo työllistämisen johtaja Tatu Lintukangas Arffmanista.

Verrokkiryhmä muodostetaan samoin perustein kuin pilottiryhmä.

Pilottiryhmälle jo järjestetty pari infotilaisuutta, joihin on osallistunut toistasataa ihmistä. Heistä 74:lle palvelujen räätälöinti on jo vauhdissa, ja 11 aloittaa työt tammikuussa.

Kunnille jokainen pitkäaikaistyöttömyyttä katkaiseva toimi on eduksi. Vantaa joutuu maksamaan Kelalle noin 27 miljoonaa euroa viime vuoden pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuina.

Kuntien maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet, niin sanotut sakkomaksut, ovat lisääntyneet koronapandemian aikana myös muualla, mutta etenkin Vantaalla pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut huolestuttavasti.

Kunnat maksavat vuosittain korvauksia pitkään työttöminä olleista niin, että yli 300 päivää työttömänä olleesta kunta maksaa Kelalle 50 prosenttia työmarkkinatuen määrästä. Jos työttömyyspäivät kasvavat yli 1 000:een, kunta maksaa jatkossa 70 prosenttia tuesta.

”Vantaa oli ennen koronaepidemiaa saanut pudotettua sakkomaksut noin 17 miljoonaan euroon, mutta pitkittynyt epidemia on huonontanut tilannetta”, sanoo työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.

Kuntakokeilussa ovat mukana ne työnhakijat, jotka elävät työmarkkinatuella tai Kelan peruspäivärahalla tai ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä.

Valtion te-toimistojen asiakkaiksi kokeilualueilla ovat jääneet muut työnhakijat, joilla on työpaikka, ja ne työttömät, jotka saavat ansiosidonnaista päivärahaa.

Kuntakokeilut jatkuvat vuoden 2023 kesäkuun loppuun. Kuntakokeilun työllistämistehtävät siirtyvät kunnille pysyvästi vuonna 2024.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat