Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johto sekä Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) ovat erittäin huolissaan tulevan sote-uudistuksen vaikutuksesta Husin rahoitukseen.
Erityisenä huolenaiheena ovat tutkimus- ja opetusrahat. Huolta aiheuttavat niin Husin rahoituksen siirtyminen kunnilta valtiolle kuin sekin, että jatkossa tutkimus- ja opetusrahat ovat päätöksenteossa vastatusten kaikkien muiden sosiaali- ja terveyskulujen kanssa.
Pelko on, että tällaisessa asetelmassa tutkimuksen ja opetuksen rahoittaminen jää lapsipuolen asemaan.
”Huoli on todella suuri”, sanoo Husin toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.
”Kun järjestelmä kerran rapautuu, sen kuntoon laittaminen voi olla hyvin vaikeaa.”
Toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi on erittäin huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta Husin tutkimus- ja opetustyöhön.
Tutkimus ja opetus liittyvät olennaisesti Husin toimintaan, sillä Helsingin yliopistollinen keskussairaala on osa sairaanhoitopiiriä. Husin sairaaloissa, kuten Meilahden tornisairaalassa ja Naistenklinikalla, tehdään jatkuvasti tutkimus- ja opetustyötä.
Käytännössä Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Hus kulkevat käsi kädessä: tulevat lääkärit erikoistuvat Husin sairaaloissa kokeneempien lääkäreiden valvonnassa ja opettelevat työtään käytännössä.
Nyt Hus saa valtaosan rahoituksestaan sen omistavilta kunnilta. Lisäksi valtiolta tulee pieni, noin prosentin suuruinen rahoitusosuus.
Husin arvioidut menot tutkimukseen ja opetukseen ovat vuosittain kokonaisuudessaan noin 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vuonna 2021 tähän summaan sisältyi 17 miljoonaa euroa kunnilta peräisin olevaa tutkimusrahaa ja seitsemän miljoonaa euroa valtiolta tulevaa tutkimusrahaa.
”Valtion tutkimukseen antama raha on pienentynyt todella paljon vuosien saatossa. Se on ollut aikoinaan yli 20 miljoonaa euroa vuodessa”, Mäkijärvi sanoo.
Vuonna 2023 voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa tilannetta siten, ettei Hus saa rahoitustaan enää kunnilta vaan kokonaan valtiolta.
Tämä on Husin kannalta huolestuttavaa, sillä nykymallissa esimerkiksi rikas Helsinki on voinut kasvavien verotulojensa avulla paikkailla Husin jatkuvia budjettiylityksiä kaupunginvaltuuston päätöksellä.
Näin ei enää ole, kun sote-uudistus tulee voimaan. Vaikka Helsinki on uudistuksessa oma erillisalueensa, se saa sote-rahoituksensa valtiolta. Käytännössä Helsingiltä viedään verotuloja ja se saa tilalle valtionosuuksia eli rahaa, jota valtio maksaa hyvinvointialueille.
Helsingiltä siis poistuu sote-kustannusten rahoitusvastuu, mutta samalla se menettää tulojaan.
Husissa ja Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tunnustetaan kuntien tärkeä rooli rahoituksessa. Esimerkiksi Helsingin osuus Husin kuntarahoituksesta on nykyisellään noin 40 prosenttia.
”Kunnilta, kuten Helsingiltä, saatu tuki tutkimustyöhön on ollut todella merkittävä. Pelko on, että hyvinvointialuemallissa ei ole samanlaista halua tukea tutkimusta”, sanoo Husin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta.
Kriittinen on myös lääketieteellisen tiedekunnan professori Marjukka Myllärniemi. Hän vastasi varadekaanina tutkimuksesta vuoden 2021 loppuun asti.
”On itsestään selvää, ettei opetus ja tutkimus ole ilmaista. Potilaiden hoito opetussairaalassa, jossa tehdään huipputiedettä, on myös kalliimpaa kuin jos ainoastaan hoidettaisiin potilaita suoritteina”, Myllärniemi sanoo.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professorista Marjukka Myllärniemestä on tärkeää, että tutkimuksen asema Husissa turvataan.
”Keskeistä olisi turvata tutkimus yhtenä tärkeänä osana yliopistosairaalaa ja mielellään vielä laajentaa tutkimus osaksi perusterveydenhuollon arkea.”
Mielissään uudistuksesta ei ole myöskään Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sazonov.
”Jatkossa Helsingissä syntyvästä kasvusta yhä suurempi osa jaetaan valtakunnallisesti ja Helsingin riippuvuus valtiosta kasvaa.”
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov korostaa pormestari Juhana Vartiaisen (kok) ja tämän edeltäjän Jan Vapaavuoren (kok) tavoin, että Helsinki on sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudessa rahoitusmallissa selvä menettäjä.
Sote-uudistuksessa valtio jakaa Helsingille ja hyvinvointialueille sote-rahapotin, josta on tarkoitus rahoittaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut – toisin sanoen Husin lisäksi muun muassa perusterveydenhuolto, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut ja hoivatyö.
Asetelma herättää suurta huolta kaikissa haastatelluissa.
Kun esimerkiksi potilaiden hoito sairaaloissa tai lastensuojelu asetetaan vastakkain Husin tutkimus- ja opetustyön kanssa, tutkimus ja opetus ovat helposti häviäjiä.
”Jatkossa Husin rahoitus on aiempaa kiinteämmässä yhteydessä Helsingin ja hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden rahoitukseen. Jos Hus ylittää, se täytyy sopeuttaa muualta”, Sazonov sanoo.
Hänen ehdotuksensa on, että vuodesta 2023 eteenpäin valtio lisäisi merkittävästi lääketieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen kohdistettua rahoitusta, ja rahoitus erotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen hyvinvointialueiden muusta sote-rahoituksesta.
Samoilla linjoilla on Husin Mäkijärvi. Hän korostaa, että Husin lisäksi kaikissa muissakin Suomen yliopistosairaaloissa on sote-uudistuksen vuoksi hankala tilanne.
Yliopistosairaaloiden arvioitu tutkimuksen ja opetuksen rahoitustarve on Hus mukaan luettuna vuosittain yhteensä 250 miljoonaa euroa.
”Yliopistosairaaloiden perusfunktiot pitäisi turvata niin, että tietty prosenttiosuus valtion jakamasta sote-potista korvamerkittäisiin tutkimukseen ja opetukseen.”
Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty, mitä yliopistosairaalalla tarkoitetaan ja mitä tulisi huomioida, kun yliopistosairaalan sijoittumista hyvinvointialueiden organisaatioihin suunnitellaan.
Selvityksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä Nordic Healthcare Groupista sanoo ymmärtävänsä Husin huolia.
”Rahoituskuvio on ollut väärin tähänkin asti, sillä käytännössä kuntien rahoituksella on subventoitu valtion väheneviä tutkimusrahoja”, hän sanoo.
”Hus on pystynyt sopimaan kuntien kanssa lisärahoituksesta, ja toki tämäkin raha on pitänyt nipistää jostain: muilta toimialoilta tai esimerkiksi nostamalla veroja. Sote-uudistuksessa tämä ei onnistu, koska valtion antama sote-rahapotti ei samalla tavalla jousta.”
Lisäksi sote-uudistuksessa rahapottien jaossa huomioidaan vain palveluntarve eikä erikseen muita velvoitteita, kuten yliopistosairaaloiden tutkimustyötä.
Mäkijärvi toteaa, että Suomen suurimman yliopistosairaalan laadun ylläpito heijastuu moneen asiaan. Newsweek-lehden vuosittaisessa maailman parhaiden sairaaloiden listauksessa Hus ylsi tänä vuonna sijalle 21.
”Tunnettu yliopistosairaala kerää rahoitusta koti- ja ulkomailta, ja mahdollisuus tehdä tutkimusta työn ohessa houkuttelee parhaita ammattilaisia töihin. Kun potilastyön ohessa tutkitaan, samalla löydetään uusia ja vaikuttavampia hoitomuotoja. Koronapandemiassa on voitu hyödyntää Husin laajoja verkostoja maailmalla, kun on tarvittu tietoa viruksen leviämisestä ja tartuttavuudesta”, Mäkijärvi sanoo.
Oikaisu 7.1.2022 klo 12.10. Jutussa luki aiemmin, että Daniel Sazonov ehdottaa, että vuodesta 2023 eteenpäin lääketieteellinen tutkimus ja opetus erotettaisiin omaksi osiokseen hyvinvointialueiden sote-budjeteissa. Todellisuudessa Sazonov ehdottaa, että vuodesta 2023 eteenpäin valtio lisäisi merkittävästi lääketieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen kohdistettua rahoitusta, ja rahoitus erotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen hyvinvointialueiden muusta sote-rahoituksesta.