Joillekin perheille etäopetukseen siirtyminen olisi siunaus, toisille märkä rätti vasten kasvoja: ”Tyttö jää luokalle, jos nyt joudutaan etäopetukseen” - Kaupunki | HS.fi

Joillekin perheille etä­opetukseen siirtyminen olisi siunaus, toisille märkä rätti vasten kasvoja: ”Tyttö jää luokalle, jos nyt joudutaan etäopetukseen”

Perheissä mietitään nyt kuumeisesti, miten yhdistetään vanhempien työt ja mahdollisesti kotiin jäävien lasten kouluarki. Toisaalla etäopetus on toivottu helpotus koronatartuntojen välttämiseksi.

Kahdeksasluokkalainen tyttö etäopiskelee kotonaan Espoossa 27. huhtikuuta 2020.

6.1. 21:20 | Päivitetty 6.1. 21:56

Keskustelu koulujen mahdollisesta aloittamisesta etäopetuksessa muutti monien lapsiperheiden ja opettajien viimeiset lomapäivät pohdinnaksi siitä, miten arki oikein alkaa.

HS:n tekemään etäopetuskyselyyn vastasi muutaman tunnin aikana yli 700 ihmistä. Vastauksia tuli ympäri Suomen niin vanhemmilta, isovanhemmilta, opiskelijoita kuin opettajiltakin. Kysely on edelleen avoinna ja siihen voi käydä vastaamassa täällä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi keskiviikkoiltana aikovansa ehdottaa koulujen siirtymistä etäopetukseen. Ehdotus ei koskisi esikoulua eikä alakoulun 1.–3. luokkia.

Lue lisää: STM aikoo ehdottaa koulujen siirtämistä etäopetukseen – HS:n tiedot: ministerit käsittelevät etäkoulua perjantaina

Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. HS:n tietojen mukaan koronaministeri­ryhmä käsittelee etäopetuskysymystä perjantain kokouksessa.

Lue lisää: Pormestari Vartiainen: Lähdemme siitä, että Helsingin kouluissa palataan lähiopetukseen maanantaina

Ajatus etäopetukseen siirtymisestä jakaa vastaajia voimakkaasti.

Espoossa Laukkasten perheessä toivotaan, että etäopetukseen ei mentäisi.

Erika Laukkasen mielestä uusi etäopetusjakso olisi nelilapsiselle perheelle kuin märkä rätti vasten kasvoja.

”Mielestäni tämä on todella huono idea. Ikävää että, tauti jyllää, mutta ei voi olla niin, että ravintolat on auki, mutta lapset eivät pääse kouluun”, Laukkanen kertoo puhelimessa.

Laukkasen perheessä etäkoulu koskisi seitsemäs­luokkalaista ja ammattikoulussa opiskelevaa 17-vuotiasta. Lisäksi perheeseen kuuluvat esikouluikäinen kuopus ja armeijassa tällä hetkellä varusmiespalvelusta suorittava esikoinen.

”Esikoisella jäi penkkarit väliin ja kirjoitukset menivät vähän niin ja näin etäkoulun jälkeen. Ammattikoulussa opiskelevalla oli etäkoulua marraskuusta toukokuuhun, jonka jälkeen viikoksi kouluun ja sitten kesälomalle.”

Laukkasen mukaan etäkoulu näkyy erityisesti nuorten rutiineissa. Normaali päivärytmi katoaa, kun aamulla ei tarvitse lähteä mihinkään. Kotona etätöitä itsekin tekevänä Laukkanen joutuu oman työnsä ohella vahtimaan, että lapset todella ovat nousseet sängystä ja osallistuvat opetukseen.

”Näen kyllä, että tämä on laajempi kuin meidän perheen ongelma. On varmasti niitäkin perheitä, joissa ei ole työvälineitä tai tukea saatavilla kotona. Voi olla vähäistä, mitä lapsi saa kotona aikaiseksi.”

Useat HS:n kyselyyn vastanneista vanhemmista ovat todella huolissaan lastensa koulumenestyksestä ja varsinkin vanhempien lasten osalta myös siitä, miten esimerkiksi ammattiopetuksen etäopetus valmistaa opiskelijoita työelämään.

”Vanhemman pojan sähköalan ammattiopinnot ei ole nyt edenneet kahteen vuoteen ollenkaan, koska lähiopetusta ei ole pystytty järjestämään. Tämä 2–3 vuotta on lapsen ja nuoren elämässä valtavan pitkä aika. Päättävät aikuiset eivät sitä selvästi tajua”, eräs kyselyyn vastannut helsinkiläinen vanhempi kertoo.

Monet erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmat nostivat vastauksissaan esille huolen siitä, miten arkena työssä olevat vanhemmat pystyisivät olemaan yhtä aikaa töissä ja lapsen tukena. Osassa perheissä etäopetus vaatisi vanhemman palkatonta vapaata töistä.

Myös nuorten jaksaminen ja sosiaalisen elämän puuttuminen nousivat vastauksissa esille.

”Lukioajasta noin seitsemän kuukautta eli lähes viisi jaksoa kaikkiaan 13:sta on etäilty. Etäopetuksen laatu on ollut vaihtelevaa. Nuorellani on lukivaikeus, johon hän on saanut tukea”, kertoi espoolainen vanhempi.

”Nyt meneillään on viimeinen jakso ennen kevään kirjoituksia, joten nuorella on lähinnä kertauskursseja, joissa opettajan tuella on erittäin suuri merkitys. Itse voin tehdä etätöitä, mutta perherauhan ylläpitämiseksi menen luultavasti toimistolle, jos nuori jää etäopetukseen. Tai ehkä nuori nappaa läppärin kainaloon ja menee etäilemään lähibaariin.”

”Kevään 2020 etäopetus suisti meidän 8,5 keskiarvon tytön totaaliseen oppimattomuuteen. Hänen koulunsa on kärsinyt koronasta, ja keväällä 2021 tytön keskiarvo oli tippunut 6,5:een. Tyttö jää luokalle, jos nyt joudutaan etäopetukseen”, kertoi kyselyyn vastannut järvenpääläinen vanhempi.

Osa kyselyyn vastaajista kokivat etäopetuksen huojentavana vaihtoehtona tai vähintäänkin välttämättömänä pahana.

Monissa perheissä pelätään, että koulujen alkamisen jälkeen koronataudilta ei enää voi välttyä. Perheissä, joissa on lapsissa tai aikuisissa riskiryhmäläisiä, on ajateltu pitää lapset kotona, vaikka virallista etäopetukseen siirtoa ei tulisikaan.

”Alakoulun 5. luokkaa käyvän poikani oppiminen ja arki todennäköisesti paranisivat huikeasti. Hänelle nykyinen koulun arki on levotonta ja lannistavaa, ja hän alisuoriutuu, kun taas edellinen etäopetusperiodi ja välissä perheemme karanteeni sujuivat loistavasti”, helsinkiläinen vanhempi kirjoitti vastauksessaan.

Kyselyyn vastannutta espoolaisen yläkoululaisen vanhempaa mietityttää, miten esimerkiksi kouluun kulkeminen olisi mahdollista järjestää koronaturvallisesti.

”Koulussa opiskelu ei ole ainakaan yläasteikäisen kohdalla terveysturvallista. Maskisuositus on olemassa, mutta sitä ei kukaan valvo eikä turvavälejä pystytä pitämään. Järkevintä olisi pitää koulu etänä siihen saakka, että kolmas rokotuskierros ja varsinkin lasten rokotukset ovat vauhdissa. Lähiopetukseen takaisin siirtymisestä tulisi kuitenkin saada jo jonkinlainen ajatus, sillä liian pitkä etäjakso vaikuttaa negatiivisesti lasten oppimiseen ja mielialaan.”

Heidi Paalin perheessä Vantaalla etäopetus ei aiheuta harmaita hiuksia, vaan päinvastoin kotiin jääminen tuntuisi kouluun lähtöä turvallisemmalta.

”Kun tämä tilanne on tällainen, terveydenhuollon tila on kamala ja uutiset on aikamoisia, tulee sellainen olo, että koulujen avaaminen leimahduttaisi tämän käsiin”, Paal kertoo.

Perheessä etäkoulu koskisi vitosluokkalaista ja kahta lukioikäistä lasta. Lisäksi se vaikuttaisi Paalin omaan työhön ammattikoulun opettajana.

”Meidän opiskelijamme ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. Etäopetus ei ole ollut itselle haastavaa, mutta totta kai tällaiset tilanteet ovat haasteellisia.”

Paalin mukaan oppilaitoksissa on kuitenkin panostettu ja tehty töitä etäopetuksen edellysten parantamiseen: opettajia on koulutettu tietotekniikasta ja uusia käytäntöjä on etsitty aktiivisesti.

Kaikki oppijat eivät ole yhtä valmiita siirtymään etäopetukseen, mutta toisille etäopetuksesta on lähiopetusta enemmän hyötyä, Paal sanoo.

”Ei ole olemassa yhtä tyypillistä oppijaa ja erilaiset tarpeet olisi hyvä huomioida.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat