Espoo ja Vantaa kritisoivat Helsingin tavoin ajatusta etäopetuksesta: ”Ei tällaisia päätöksiä mikään ministerityöryhmä tee” - Kaupunki | HS.fi

Espoo ja Vantaa kritisoivat Helsingin tavoin ajatusta etäopetuksesta: ”Ei tällaisia päätöksiä mikään ministerityöryhmä tee”

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen moittii sosiaali- ja terveysministeriön ohjaustoimia sekaviksi.

Espoon terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

7.1. 10:21

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa ajatus koulujen etäopetuksesta on otettu tyrmistyksellä vastaan. Torstaina suunnitelmia etäopetukseen siirtymisestä kritisoi Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok).

Myös Opetushallituksen johtaja ja monet infektioasiantuntijat ovat torpanneet ajatuksen etäopetukseen siirtymistä. Espoossa ja Vantaalla suhtaudutaan etäopetukseen niin ikään kriittisesti.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo, että aiemmista etäopetusjaksoilta opittiin, että etäopetus tuottaa merkittäviä ongelmia monille lapsille ja nuorille.

”Monet lapset loggasivat itsensä opetukseen, mutta jatkoivat sitten uniaan. Tämä nähtiin edellisen etäopetuksen aikana”, Viljanen sanoo.

Viljanen pitää hyvänä, että lapset ovat kouluissa valvotuissa olosuhteissa. Maskisuositusta on laajennettu koskemaan koululaisia kolmannesta luokasta ylöspäin, opettajat seuraavat terveysturvallisuutta eikä opetusryhmiä sekoiteta.

”Joululomien aikana olemme myös nähneet, miten Vantaalla 20-vuotiaiden tartuntatapaukset ovat suorastaan pompanneet ylöspäin, kun opetus oppilaitoksissa on päättynyt.”

Viljanen ei usko, että yhden tai kahden viikon etäopetusjakso enää pystyisi hillitsemään epidemian etenemistä.

Myös Espoon terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen katsoo, että nykyisessä epidemiatilanteessa koululaisten etäopetuksella ei enää pystytä epidemiaa hallitsemaan.

”Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveysministeriössä yritetään reagoida epidemiatilanteeseen vanhalla työkalupakilla, joka oli käytössä, kun tartuntoja oli noin kymmenesosa nykyisestä”, Paananen sanoo.

Paanasen mukaan etäopetuksen haittavaikutukset ovat suuret, mutta teho enintäänkin vaatimaton. Tilastoseurannan perusteella tiedetään myös, että lapset ja nuoret sairastavat koronataudin lähes poikkeuksetta lievänä.

Päätösvalta mahdollisesta etäopetuksesta on kunnilla ja aluehallintovirastoilla. Viljanen kritisoikin nykyistä ohjaustilannetta sekavaksi.

Erityisen turhauttavaa kunnille on ristiriitainen viestintä. Pääkaupunkiseudun koronanyrkki kokoontui alkuviikosta, eivätkä siinä kokouksessa sen paremmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirinkään (Hus) johtajat edes ehdottaneet etäopetusta.

Keskiviikkona hallituksen ja THL:n yhteisessä koronainfossa kysyttiin suoraan etäopetuksesta, ja THL:n vastaus oli, ettei siihen ole tarvetta. STM:n edustajat eivät tuolloin osoittaneet olevansa eri mieltä.

”Sitten kuluu pari tuntia ja sosiaali- ja terveysministeriöstä viestitetään etäopetuksen puolesta. Kriisitilanteessa pitää nojata toimivaltaisten viranomaisten päätöksiin, ja viestinnän pitäisi olla yhdenmukaista. Ei tällaisia päätöksiä mikään ministerityöryhmä tee”, Viljanen sanoo.

Viljanen viittaa perjantaina iltapäivällä kokoontuvaan hallituksen ministerityöryhmään, jonka odotetaan ottavan kantaa koulujen etäopetukseen.

Viljasen mukaan tärkeiden päätösten tulee perustua perusteelliseen valmisteluun ja asiantuntijatietoon sekä kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen huomioon ottamiseen eikä yht’äkkisiin heittoihin

Paananen vertaa koronatilannetta kuulentoon. Hyvin pitkään on koronatilannetta ohjattu etänä kuten avaruusrakettia.

”Jossain vaiheessa meidän täytyy todeta, että kuun kamaralle on laskeuduttava ja lennonjohto ei sitä enää pysty ohjaamaan. Meidän tehtävämme on nyt hoitaa sairaat, rokottaa, huolehtia testauksesta ja jäljityksestä hoitolaitoksissa ja kriittisen sote-henkilöstön osalta.”

Hän pitää nykytilanteessa testauksen ja jäljityksen vanhaa ohjeistusta utopistisena. Jäljitys laahaa jäljessä, ja karanteenimääräyksiä on tällä hetkellä odottamassa noin 7 500.

”Meidän lääkärimme kirjoittavat näitä karanteenipäätöksiä pahimmillaan vielä juhannuksena. Onko tämä järkevää työvoiman käyttöä tässä tilanteessa?”, Paananen kysyy.

THL suositti keskiviikkona, että koronakaranteeniaikoja lyhennettäisiin nykyisestä 10 päivästä viiteen päivään. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole tehty päätöstä karanteenin lyhentämisestä.

THL ei enää kehota kaikkia positiivisen kotitestituloksen saaneita käymään virallisissa testeissä.

”Testaamista ohjaa tällä hetkellä lääketieteellisen tarpeen sijaan tulonmenetysten korvaaminen. Emme kuitenkaan voi tässä tilanteessa ohjata kaikkia terveydenhuollon koronatestiin.”, Paananen sanoo.

Monet työnantajat edellyttävät virallista testitulosta sairausloman ehtona. THL suositti keskiviikkona, että työnantajat lieventäisivät kantaansa testausjärjestelmän kuormittumisen vuoksi.

Oikaisu kello 10.44.: Korjattu ensimmäiseen virkkeeseen, että ajatus etäopetuksesta tyrmistyttää, ei lähiopetus.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat