Ovatko pienet kylät vaalien varmoja häviäjiä? Näin vaaliuurnilla voi taktikoida - Kaupunki | HS.fi

Ovatko pienet kylät vaalien varmoja häviäjiä? Näin vaaliuurnilla voi taktikoida

Äänestysaktiivisuudella voi olla iso merkitys pienten kuntien ehdokkaille, kirjoittaa kaupunkitoimittaja Marja Salomaa analyysissään.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 6:32

Serkku kävi kylässä kysymässä neuvoja aluevaaliehdokkaan äänestämiseen. Hän asuu hyvinvointialueensa pienessä kunnassa, jossa pelätään, että aluevaltuustoon pääsee ainoastaan keskuskaupungin ehdokkaita.

Pelko keskuskaupunkien jyräävästä voimasta on tullut esiin aluevaalien ennakkoasetelmissa toistuvasti.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo, että monien hyvinvointialueiden keskuskaupungissa asuu yli puolet asukkaista.

”On suuri todennäköisyys siihen, että alueiden isot kaupungit saavat enemmistön valtuustopaikoista ja että suuremmilla hyvinvointialueilla ainakin osa pienemmistä kunnista tulee jäämään ilman omaa edustajaa aluevaltuustossa.”, Pekola-Sjöblom sanoo.

Jos siis haluaa turvata kotikuntansa palvelut, kuka olisi varmin läpimenijä omassa kunnassa?

Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaisia vastauksia. Edes kylän valovoimaisimman poliitikon äänestäminen ei takaa mitään, jos hänen puolueensa ei menesty riittävän hyvin.

Tilanne ei silti ole pienten tai keskisuurten kuntien kannalta aivan toivoton.

Sekä äänestysaktiivisuudella että ehdokasasettelulla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Vantaa on väestöltään liki kymmenkertainen Keravaan verrattuna. Aluevaalissa vantaalaiset voisivat jyrätä Keravan kokonaan, koska vaalissa ei ole kuntakohtaisia kiintiöitä.

Mutta vaalista toiseen vantaalaiset ovat olleet Suomen laiskimpia äänestäjiä ja keravalaiset naapureitaan innokkaampia.

Viime kuntavaalissa Vantaan äänestysprosentti oli 48,4. Kerava on yleensä yltänyt 56 prosentin tuntumaan, tosin viime kuntavaalissa äänestysinto notkahti 53 prosenttiin.

Jos vaalit koetaan merkityksellisiksi, pienet kunnat voivat menestyä yllättävänkin hyvin väkimääräänsä nähden.

”Vuoden 2008 kuntavaaleissa valittiin useita valtuustoja toteutuneiden kuntaliitosten jälkeen. Silloin nähtiin, että pienempien liitoskuntien menestys oli hyvä. Ne saivat uusiin valtuustoihin jopa enemmän valtuutettuja kuin väkimäärä olisi antanut odottaa”, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kaikkien valittavien aluevaltuutettujen tulee edustaa koko aluetta, ei vain omaa kuntaa, Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Puolueet ovat tehneet erilaisia valintoja vaalimainonnassaan. Esimerkiksi Sdp ja perussuomalaiset eivät liputa ehdokkaiden kotikuntaa puolueen verkkosivuilla.

”Ajattelimme, että emme halua rikkonaista vaalia, ja siksi puolueen sivuilla kotikuntaa ei mainita”, perustelee perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jari Immonen. Ehdokkaiden omissa mainoksissa kotipaikka saattaa näkyä.

Lue lisää: Tee Helsingin Sanomien vaalikone

Pelko keskuskaupunkien jyräävästä voimasta on tullut esiin aluevaalien ennakkoasetelmissa toistuvasti.

Ehdokasasettelun merkitys ensimmäistä kertaa järjestettävissä aluevaaleissa on suuri, koska kukaan ei oikein tiedä, mikä olisi paras vaalitaktiikka. Puolueet ovat houkutelleet listoilleen nimekkäitä ja jo aiemmista vaaleista tuttuja ehdokkaita tai johtavia virkamiehiä.

Vaaleissa on ehdokkaana muiden muassa kolme istuvaa kaupunginjohtajaa ja useita emeritusjohtajia, neljä pormestaria ja lähes joka toinen kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Esimerkiksi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok) ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala (kok) ovat ehdolla. Myös Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä (kok) pyrkii tähän uuteen luottamustoimeen.

Kuntaliiton tekemän ehdokasvertailun perusteella peräti 79 prosenttia ehdokkaista pyrki valtuustoon viime kuntavaaleissa. 46 kunnassa kaikki nykyiset aluevaaliehdokkaat olivat ehdolla kuntavaaleissa.

Kansanedustajista monet istuvat myös kotikuntansa valtuustoissa. Kuntaliiton ehdokasselvityksen perusteella yli sata kansanedustaja-valtuutettua on ehdolla myös aluevaalissa.

”Vaalit ovat vieraat, ja silloin äänestäjien on helpompi hakea ne tutut ehdokkaat”, kokoomuksen yhteyspäällikkö Elina Laavi sanoo.

Lue lisää: HS seuraa tiiviisti aluevaali­kampanjan loppusuoraa: Vaaliraportti kertoo kiinnostavimmista ilmiöistä

Oman kotikunnan sijasta äänestäjät voivat painottaa ehdokkaan pätevyyttä. Oman alansa taitaja voi löytyä naapurikunnankin ehdokkaista.

HS:n selvityksen perusteella ehdokkaista noin viidenneksellä on sote- tai pelastusalan taustaa.

Lue lisää: Aluevaalien ehdokkaista arviolta viidenneksellä on sote- tai pelastusalan taustaa – Asian­tuntijuudesta on hyötyä, mutta toisaalta heillä on ”oma lehmä ojassa”, sanoo professori

Laavin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaisia on enemmän ehdolla kuin aiemmissa vaaleissa. Aluevaltuustoihin tarvitaan myös talouden, it-teknologian tai hankintojen eksperttejä, Laavi miettii.

Uudenmaan sosiaalidemokraattien toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson sanoo, että heidän ehdokkainaan on lääkärien lisäksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä potilasjärjestöjen edustajia.

Hän on myös havainnut, etteivät suinkaan kaikki äänestäjät hae ehdokkaita omasta kunnasta.

”Vaalikentällä ihmiset ovat kysyneet, saavatko he äänestää jonkun muun kuin kotikunnan ehdokkaita”, Gustafsson kertoo.

Laavin, Gustafssonin ja Immosen yhteinen toive on, että uusiin aluevaltuustoihin valittaisiin ihmisiä, joita kiinnostaa koko hyvinvointialueen tulevaisuus.

Lue lisää: Aluevaalien ennakko­äänestys alkoi – Leppävirralla äänestettiin myös bussissa: ”Nyt täällä on suhteellisen hyvä tilanne, mutta ettei se huonontuisi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat