Omikron leviää voimakkaasti joka puolella Helsinkiä: Alueelliset erot kertovat enemmän pcr-testien tarpeesta kuin tartuntojen määrästä - Kaupunki | HS.fi

Omikron leviää voimakkaasti joka puolella Helsinkiä: Alueelliset erot kertovat enemmän pcr-testien tarpeesta kuin tartuntojen määrästä

Tartuntoja on todellisuudessa paljon enemmän kuin viralliset testiluvut kertovat, sanoo Helsingin terveysasemien johtajalääkäri.

Helsingin kaupungin koronanäytteenottopiste Itäkeskuksessa marraskuussa.

15.1. 16:56

Koronavirustartunnat ovat vuoden ensimmäisten viikkojen aikana levinneet yhä tasaisemmin kaikkialle Helsinkiin.

Kaupungissa todettiin yhteensä yli 20 000 laboratoriovarmistettua koronatartuntaa 29. joulukuuta–11. tammikuuta välisenä aikana. Helsingin kaupunki julkaisee tavallisesti kahden viikon välein tiedot tartunnoista postinumeroalueittain.

Tammikuun alun aikana pcr-testissä varmennettuja tartuntoja oli väkilukuun suhteutettuna eniten Laajasalon Kaitalahdessa, Jätkäsaaressa, Kontulassa ja Vesalassa, Puotinharjussa sekä Myllypurossa.

Varmennetut tartunnat näyttävät siis painottuvan edelleen jossain määrin edelleen Itä-Helsinkiin. Alueelliset luvut eivät kuitenkaan enää kerro luotettavasti viruksen todellisesta leviämisestä, sanoo Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella suositellaan, että positiivista kotitestiä ei käydä varmentamassa virallisessa testissä, jos oireet ovat lieviä. Todellisten koronatartuntojen määrä saattaa siis olla Lukkarisen mukaan jopa kymmenkertainen todennettuihin lukuihin verrattuna.

Postinumeroalueittain jaotellusta datasta puuttuu myös joitain varmennettuja tartuntoja, joilla ei ole ollut tiedossa postinumeroa. Näitä tietoja ei epidemiologisessa toiminnassa ehditä nykyisillä tartuntamäärillä Lukkarisen mukaan päivittämään.

Eri postinumeroalueiden todellisista tartuntaluvuista ei siis ole tietoa.

”Omikronista tiedetään, että se ei kunnioita enää samalla tavalla rokotusstatuksia.”

Alueiden erot rokotuskattavuudessa eivät siis välttämättä enää näy alueellisissa luvuissa. Sen sijaan niissä voi näkyä se, kuinka monet ihmiset tarvitsevat virallisen testin arkielämänsä takia.

Alueilla, joilla asuu keskimäärin parempituloista väkeä, tarvitaan testejä todennäköisesti vähemmän esimerkiksi tartuntatautipäivärahan takia. Monella asiantuntija-alalla on helppo jäädä etätöihin, jolloin virallista testitulosta ei työantajaa varten tarvita.

Matalampien tuloluokkien alueilla taas saattaa korostua se, että lähitöinä tehtävillä palvelualoilla työntekijöiden tarve viralliselle todistukselle on suurempi.

Alueet saattavat korostua kartalla myös erityisten syiden takia. Tällainen syy löytyy ainakin Jätkäsaaresta.

”Jätkäsaaressa on Husin työntekijöille tarkoitettuja asuntoja. Siellä siis asuu paljon terveydenhuollon ammattilaisia, jotka käyvät testeissä usein.”

Laboratoriovarmennettujen testien määrä ei siis tällä hetkellä ole kovinkaan luotettava mittari koronatartuntojen määrästä, Lukkarinen sanoo.

”Olemme tilanteessa, jossa korona on jo valtavirus. Epidemian laajuudesta kertoisi testejä enemmän se, että ihmiset itse ilmoittaisivat, jos heillä on flunssaoireita.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat