Oireilevat lapset saavat vihdoin apua Helsingissä – Pasilaan aukesi kaikessa hiljaisuudessa yksikkö, jolla on kunnian­himoinen tavoite

Kaupunki avasi Pasilaan paikan, joka tukee pieniä lapsia esimerkiksi ahdistuksen ja adhd:n kanssa.

Osastonhoitaja Sanna Ronkainen (vas.) ja ylilääkäri Sari Korpirinne keskustelivat uuden lasten erityispalvelujen yksikön odotustiloissa.

5.3. 0:00 | Päivitetty 5.3. 8:12

Tämä maailman aika näkyy joissakin helsinkiläislapsissa pelkona, unettomina öinä ja itkuisuutena. Kouluun tai edes ulos lähteminen saattaa tuntua ylivoimaiselta.

Tai sitten paha olo purkautuu käytöshäiriöinä, raivona ja rajuina tunteenpurkauksina.

Kaikkia näitä oireita on ollut aina, mutta apua lapsille ja heidän perheilleen on vuosia ollut liian vähän tarjolla. Nyt tilanteeseen on tulossa muutos.

Ratapihantiellä Pasilassa toimii Helsingin kaupungin uusi yksikkö, jonka on suunniteltu auttavan noin tuhatta lasta vuodessa psykiatrisissa ja neuropsykiatrisissa vaikeuksissa. Apua voi saada esimerkiksi mielenterveys­asioihin, kuten ahdistukseen, tai kehityksellisiin haasteisiin (esim. adhd). Virallisesti paikan nimi on Lasten erityisvastaanotot.

Täällä, vasta osittain kalustetun toimiston käytävillä, asuu toivo.

Ylilääkäri Sari Korpirinne työhuoneessaan.

Sekä lasten että nuorten psykiatriset palvelut ovat olleet pääkaupunkiseudulla pahasti ruuhkautuneet jo pitkään.

Alle 13-vuotiaiden helsinkiläisten kohdalla yksi syy on se, että kaupunki siirsi kaiken erikoissairaanhoitoa vaativan lastenpsykiatrian Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) vastuulle vuonna 2008.

Syntyi tilanne, jossa osasta lapsista ei ottanut vastuuta kunnolla kukaan.

Husin pitäisi keskittyä kaikkein vaativinta hoitoa tarvitseviin. Osa lapsista ei tarvitse järeintä apua, mutta kuitenkin enemmän kuin vaikka koulun tai neuvolan psykologi pystyy tarjoamaan. Lasten kannalta tämä on johtanut kohtuuttoman pitkiin odotusaikoihin ja lähetteiden pallotteluun edestakaisin.

Vuonna 2018 odotusajat olivat niin toivottomia, että kaupunkien omat tarkastuslautakunnat komensivat poliitikkoja tekemään asialle jotain.

Päätettiin tehdä useita toimenpiteitä, joista uusi yksikkö on yksi merkittävimmistä. Lasten erityisvastaanotot auttaa keskitason vaikeuksissa, jotka jo jonkin verran haittaavat lapsen mahdollisuuksia käydä esimerkiksi koulua ja elää normaalia elämää. Yksikkö ei korvaa mitään jo olemassa olevaa palvelua.

Työntekijöitä uudessa yksikössä on nelisenkymmentä: lastenpsykiatreja, psykologeja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, neuropsykologeja ja lastenneurologeja.

Listan loppu ei ole tyypillisin yhdistelmä tällaisessa yksikössä. Se tarkoittaa, että Pasilassa pystytään lasten mielenterveyden lisäksi auttamaan erilaisissa neuro­psykiatrisissa, kehityksellisissä vaikeuksissa. Tälle on Helsingissä paljon tilausta.

Toinen erikoisuus on, että porukkaa on saatu palkattua töihin melko kivuttomasti, vaikka esimerkiksi lastenpsykiatreista on valtakunnallisesti huutava pula.

”Tänne on hakeutunut ihmisiä, jotka oikeasti haluavat kehittää palveluita ja tehdä asioita uudella tavalla”, iloitsee ylilääkäri Sari Korpirinne.

Toimintaterapeutin huoneessa pääsee liikkumaan.

Uusi yksikkö tutkii, hoitaa ja kuntouttaa. Lasten kanssa iso osa tästä tapahtuu ryhmässä tai yhdessä perheen kanssa.

Oman lapsen hätä on myös vanhemmalle raskasta. Tavalliset hyvät konstit toimia lapsen kanssa eivät riitä, jos lapsen käytös on erityisen haastavaa.

”Erityisissä vaikeuksissa tarvitaan erityistä vanhemmuutta. Vanhemmat ovat usein todella kuormittuneita”, Korpirinne sanoo.

Hänen puheessaan vilisee paljon vaikeita sanoja, kuten moniammatillinen tai verkostoyhteistyö. Lasten kohdalla ne tarkoittavat esimerkiksi sitä, että asiat eivät oikeasti muutu, jos lapsen elämässä tärkeät aikuiset eivät tee tiivistä yhteistyötä.

Asiantuntijakokouksessa Sanna Ronkainen (vas.), Sara Salomon, Maarit Pekari, Sari Korpirinne ja Mia Koskinen.

Hoitoon uuteen yksikköön ei pääse suoraan vaan lääkärin lähetteellä tai toisen ammattilaisen, kuten psykologin, yhteydenoton kautta. Hoitoon pääsystä on kuitenkin tehty mahdollisimman helppoa.

Uusi yksikkö on jo nyt onnistunut purkamaan pahinta ruuhkaa Husin päässä. Perheiden ei tarvitse itse miettiä, mihin lapsen asiat kuuluvat. Husin lähin lastenpsykiatrian yksikkö on hissimatkan päässä, ja työntekijät sopivat hyvin joustavasti, kummassa paikassa toimeen tartutaan.

”Me emme vain lähetä muualle vaan mietimme, miten asioita voitaisiin ratkaista yhdessä”, sanoo osastonhoitaja Sanna Ronkainen.

Iso osa uuden yksikön työtä on myös jakaa omaa asiantuntemusta muille. Erityisvastaanottojen ammattilaiset konsultoivat toisia ammattilaisia esimerkiksi perhekeskuksissa, neuvoloissa, terveyskeskuksissa ja koulujen oppilashuollossa.

Peruspalveluissa, lähempänä lasten tavallista arkea, on edelleen ongelmia esimerkiksi siksi, että puolet Helsingin koululääkäreiden paikoista on täyttämättä. Toisaalta Korpirinne sanoo, että peruspalveluissa töissä olevien ammattilaisten asiantuntemus ja omistautuminen näkyy uudessa yksikössä.

”Usein kun lapsi tulee tänne, kouluilla on jo kokeiltu vaikka mitä tapoja lapsen auttamiseksi. Me pystymme etsimään niitä lisää.”

Uutena avauksena yksiköstä ollaan lähettämässä kokeneita sairaanhoitajia kouluille miettimään yhdessä opettajan ja oppilashuollon kanssa konsteja lapsen opiskelun tukemiseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat