Osa lukion opiskelijoista suorittaa nyt paniikissa ennätys­määrän kursseja – yhtenä syynä on huoli opiskelu­paikoista

Lukion venyttämiselle on monia syitä, mutta usein taustalla on epävarmuus jatko-opinnoista.

Elias Nocito käy Sibelius-lukion neljässä vuodessa, jotta hän ehtii opiskella haluamansa määrän fysiikkaa ja osallistua musiikkiprojekteihin.

2.5. 2:00 | Päivitetty 2.5. 7:19

”Joku voi ajatella, että olen vuoden myöhässä, mutta monet tekevät nyt näin. Tämä tuntuu normaalilta”, sanoo Elias Nocito, joka aikoo käydä lukion neljässä vuodessa.

”En ole vielä päättänyt, mitä haluan, mutta en halua sulkea itseltäni mitään pois”, kolmeen ja puoleen vuoteen tähtäävä Martta Näätänen sanoo.

Helsingissä kasvava määrä lukiolaisia toimii nyt näin. Jatko-opintoja varten halutaan opiskella enemmän ja huolella. Se siirtää lakkiaispäivää vuodella tai puolella vuodella.

Helsingin lukiokoulutuksen päällikkö Harri Korhonen arvioi, että yli kolmessa vuodessa lukion suorittavien määrä on kasvanut kymmenisen prosenttia. Lukioiden välillä on eroja. Osassa viidennes jatkaa neljännelle vuodelle, toisissa tuskin kukaan.

”Opiskelijat opiskelevat enemmän kursseja kuin aiemmin ja hajauttavat kirjoituksia enemmän”, Korhonen sanoo.

Yksi syy lukio-opintojen venyttämiseen on se, että kirjoitusten arvosanat painavat aiempaa enemmän korkeakouluun pyrittäessä.

”Osa haluaa varmuuden vuoksi opiskella ja kirjoittaa monia aineita.”

Muitakin syitä nelivuotisuuteen on. Osa keskittyy lukion rinnalla urheiluun tai taiteeseen. Toisilla on terveyteen liittyviä henkilökohtaisia syitä.

Jotkut eivät ehdi suorittaa kaikkea tarvittavaa alkuperäisessä aikataulussa siksi, että etäopiskelu pandemian aikana on takkuillut. Jollakulla viimeistä kirjoituskertaa siirtää sairastuminen.

Selkein kasvu näkyy kuitenkin paljon opintoja suorittavien porukassa.

”Osa haluaa varmuuden vuoksi opiskella ja kirjoittaa monia aineita”, vahvistaa Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari.

Haaveammattia ei vielä ole lyöty lukkoon, joten nuoret haluavat olla valmiina kaikkeen.

Nociton päätös neljän vuoden tahdista syntyi toisena opiskeluvuotena. Hän heräsi siihen, ettei enää ehtisi muuten opiskella haluamaansa määrää fysiikkaa.

”Fysiikasta saa hyvät pisteet monenlaisiin jatko-opintoihin, mutta se on myös kiinnostavaa.”

Elias Nociton neljänteen lukiovuoteen Sibelius-lukiossa mahtuu paljon konsertteja ja keikkoja. ”Siinä mielessä neljäs vuosi on turha vuosi, että kursseja olisin muutenkin saanut kasaan tarpeeksi”, Nocito sanoo.

Nocito aloitti ylioppilaskirjoituksensa neljällä aineella nyt kolmantena lukiokeväänään. Hän aikoo käyttää myös kaksi seuraavaa kirjoituskertaa hyväkseen.

Ensi vuoden lukujärjestykseen on fysiikan lisäksi tulossa matematiikkaa, mutta myös vapaita hetkiä.

”Tämä vähentää stressiä, mutta en muutenkaan koe sitä paljoa. Ehdin tehdä muutakin elämässä, kuten käydä salilla.”

Tahti antaa mahdollisuuden päästä täysillä mukaan niihin musiikkiprojekteihin, jotka Sibelius-lukiossa ovat kärsineet koronapandemiasta ja etäopinnoista.

Nocion lukion loppusuora pitää siksi sisällään paljon konsertteja ja keikkoja. Hän soittaa ennestään viulua ja sähkökitaraa, mutta aloittaa myös saksofonin soiton.

”Siinä mielessä neljäs vuosi on turha vuosi, että kursseja olisin muutenkin saanut kasaan tarpeeksi. Toisaalta olen menossa armeijaan kesällä 2023, eli väliin olisi jäänyt tyhjää aikaa.”

Näätänen kertoo, että ensimmäisenä vuonna Alppilan lukiossa kaverit ihmettelivät, miksi hän haluaa olla lukiossa pidempään. Nyt toisen vuoden lopulla opintojen pidentäminen on jo niin yleistä, että kukaan ei kysele.

Martta Näätänen aikoo suorittaa lukion kolmessa ja puolessa vuodessa.

Tarve lisäajalle kumpuaa sekä kunnianhimosta että halusta pitää hyvinvoinnista huolta.

”Olen stressaajatyyppi, jos kursseja on liikaa kerralla. Haluan syventyä asioihin.”

Aikaa pitää siis jäädä sekä paljon tekemiselle että hyvin tekemiselle sekä harrastuksille, ystäville ja perheelle. Kirjoitukset Näätänen jakaa kolmeen kertaan. Ensimmäinen kirjoituskerta on syksyllä.

”Korona tärveli opiskelun alun. Nyt kun saa taas olla ja tehdä kaikkea, haluan ottaa siitä paljon irti.”

Näätänen haluaa myös lisää miettimisaikaa siihen, mitä hän haluaa aikuisena tehdä. Lukiosta pääseminen puoli vuotta muita myöhemmin tarkoittaa hänen mielestään, että hän on puoli vuotta valmiimpi.

”Voin sitten varmasti sanoa, että olen tehnyt kaikessa parhaani. Se on minulle juuri oikea aika valmistua.”

Molemmat lukiolaiset ovat sitä mieltä, että heidän elämässään pidempien lukio-opintojen vaikutukset ovat positiivisia. Mutta miten lukioihin vaikuttaa se, jos niissä viivytään pidempään?

”Helsingin lukiot selviävät vielä tästä määrästä lisää opiskelijoita tilojen ja resurssien puolesta. Mutta lukiolaisten määrä kasvaa muutenkin koko 2020-luvun ajan. Siksi pitää koko ajan miettiä, mistä saamme riittävästi lisää tiloja”, Korhonen sanoo.

”Lukiossa pitää olla myös aikaa kiinnostua vähän kaikesta ja miettiä, kuka on.”

Opintojen venyttäminen siis vaikuttaa lukioihin, mutta vielä paljon enemmän vaikuttaa lukioon tulevien ikäluokkien kasvu.

Lue lisää: Oppivelvollisuuden laajentaminen toi kouluihin ennakoimattomia ilmiöitä – ”Murrosikää ei ole otettu uudistuksessa lainkaan huomioon”

Lue lisää: Yhä useampi ylioppilas­kandidaatti aloittaa kirjoitukset jo toisena vuonna – jatkossa ainoa kaikille pakollinen koe on äidinkieli

Lue lisää: Ylioppilaskirjoituksista tuli omituista peliä – Näin eri aineet vaikuttavat yliopistoon pääsemiseen

Alppilan lukion rehtori Kalmari arvelee, että heillä tilat riittävät kyllä, mutta monessa muussa lukiossa seinät voivat tulla vastaan. Opinto- ja kurssitarjontaa pitää miettiä uusiksi, jos nuoria on paljon suunniteltua enemmän. Ryhmänohjaajia ja opinto-ohjaajia tarvitaan lisää, sillä jokainen nuori tarvitsee yksilöllistä opintojen ohjausta.

Ylioppilaskirjoitusten osallistujamäärät ovat jo nyt kasvaneet koko Helsingissä. Korkeakouluun pyrkimiseen liittyvät muutokset lisäävät sekä useampia yo-kokeita pidemmässä ajassa suorittavien määrää että lukio-opintonsa jo päättäneitä tutkinnon uusijoita ja täydentäjiä.

Kalmari sanoo, että yleensä kaikki syyt venyttää opintoja ovat perusteltuja syitä.

Silti häntä hiukan huolettavat nimenomaan ne nuoret, jotka eivät uskalla jättää mitään suorittamatta epäselvien suunnitelmien vuoksi.

”Lukiossa pitää olla myös aikaa kiinnostua vähän kaikesta ja miettiä, kuka on. Osa ahnehtii täysiä lukujärjestyksiä oman hyvinvoinninkin kustannuksella ja kokee liian suurta painetta”, hän arvelee.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat