Ukrainan sotaa vastustavat mielen­osoitukset jatkuivat Helsingissä: Sibeliuksen Finlandiaa laulettiin nyt Senaatintorilla noin 4 000 ihmisen voimin

Mielenilmauksen järjestäjinä on kaksi suomalaista äitiä. Rauhankulkueessa oli ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan ennen osallistuneet mielenosoituksiin.

12.3. 11:24 | Päivitetty 13.3. 11:16

Helsingin keskustassa lauantaina kulkenut #mothersforpeace- eli Äidit rauhan puolesta -rauhankulkue keräsi noin 4 000 ihmistä osoittamaan mieltään.

Mielenilmauksella osoitettiin myötätuntoa ja tukea ukrainalaisten ja venäläisten sotilaiden sekä sodan jalkoihin jääneiden lasten äideille. Tukea osoitettiin muillekin läheisille, jotka pelkäävät kuollakseen rakkaimpiensa puolesta.

Mielenosoittajat kokoontuivat kello 12 Eduskuntatalolle ja lyhyen tilaisuuden jälkeen lähtivät kulkueena Aleksanterinkadun ja Presidentinlinnan kautta Senaatintorille.

Mielenosoitus alkoi kello 12 Eduskuntatalolta.

Kulkueen järjestäjinä oli kaksi suomalaista viisilapsisen uusperheen äitiä Susanna Makaroff ja Reetta Rajala. He uskovat, että jos äidit saisivat päättää, yhdenkään lapsen tai nuoren ei tarvitsisi kärsiä vallanhimoisten miesten takia, joutua sotaan, jäädä sodan traumatisoimaksi tai kuolla.

Tapahtuman järjestelyissä oli ollut auttamassa joukko suomalaisia sitoutumattomia rauhanjärjestöjä ja -yhdistyksiä sekä lasten ja pakolaisten asiaa ajavia järjestöjä.

Rauhankulkueen järjestelyitä on ollut tukemassa suomalaisia rauhanjärjestöjä ja lasten ja pakolaisten asiaa ajavia järjestöjä.

Vantaan Martinlaaksossa toimivan Mercuria-kauppaoppilaitoksen rehtori Tiina Immonen, markkinointikoordinaattori Hannele Sepperi ja viestintäpäällikkö Satu Uronen olivat töissä päättäneet osallistumisesta.

Kukaan naisista ei ole aiemmin osallistunut mielenosoituksiin. Nyt asia oli niin tärkeä, että naiset olivat askarrelleet kylteiksi rauhanmerkit Ukrainan väreissä.

Mercuriassa on 16–19-vuotiaita opiskelijoita. Suomalaisten opiskelijoiden lisäksi on myös muun muassa ukrainalaisia ja venäläisiä opiskelijoita.

”Olemme pyrkineet rauhoittamaan oppitunnit, niin että siellä ei puhuta sodasta. Moni nuori tulee kouluun turvaan, koska muualla nuoret saavat joka puolelta kuulla ja nähdä Ukrainan tapahtumista”, rehtori Tiina Immonen kertoo.

Poliisin mukaan mielenosoitukseen osallistui noin 4 000 ihmistä.

Kaikilla on kyllä halutessaan mahdollisuus keskustella asiasta. Ukrainalaisille ja venäläisille on tarjolla keskustelua myös omalla äidinkielellään. Tähän mennessä he eivät ole halunneet koulusta keskustelutukea.

”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin ensimmäisinä päivinä venäläisiä opiskelijoita oli pois koulusta”, Uronen kertoo.

Häntä Ukrainan sota on koskettanut senkin takia, että hänen toinen poikansa on parhaillaan armeijassa.

”Isot plussat Suomen puolustusvoimille. Siellä ei lietsota minkäänlaista paniikkia, ja poikani ei ole kokenut ahdistusta. He tekevät siellä harjoituksia kuten ennenkin.”

Sipoolaiset Sirkka ja Pekka Paikkari halusivat tulla osoittamaan mieltä hyvän puolesta pahaa vastaan.

Pekka Paikkari on kuvanveistäjä ja hän on ollut työn kautta yhteydessä moskovalaisiin galleristiystäviinsä.

”He ovat olleet ahdistuneita ja epäuskoisia. Todennäköisesti he eivät ole lähtemässä Moskovasta pois.”

Sirkka Paikkari piti tärkeänä tulla mielenosoitukseen senkin takia, että hän on äiti. Nyt vedottiin juuri äitien tunteisiin, kun lapset ovat sodan jaloissa.

”Toivottavasti Venäjän silmitön hyökkäys toiseen maahan loppuu”, Pekka Paikkari sanoo.

Rauhankulkueessa nähtiin kannanottoja Ukrainan väreissä.

Espoolaiset Päivi Korpinen ja Jarkko Lakkisto olivat myös elämänsä ensimmäisessä mielenosoituksessa. Molemmilla on teini-ikäisiä lapsia, joiden kanssa he ovat puhuneet Ukrainan sodasta.

”Lapset ovat kysyneet, miten Euroopassa voi tapahtua tämmöistä. Heitä on myös mietityttänyt, miten sota vaikuttaa meihin, koska Venäjä on niin lähellä”, Lakkisto kertoo.

Myönteisenä sekä Paikkarit, Korpinen että Lakkisto pitivät sitä, että Venäjän toimet tuomitseva Eurooppa tuntuu nyt yhtenäisemmältä kuin koskaan.

”Suomessakin poliitikot ovat jättäneet erimielisyytensä ja ovat nyt yhtenäisesti Ukrainan puolella”, Korpinen lisää.

Oikaisu 13. maaliskuuta kello 11.14: Kulkue kulki Aleksanterinkatua, ei Pohjoisesplanadia pitkin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat