Espooseen yritetään jälleen saada kansallista kaupunki­puistoa

Joukko valtuutettuja esitti kansallisen kaupunkipuiston perustamista Espooseen. Espoo selvitti kansallisen kaupunkipuiston perustamista jo 2016–2017.

Espoon saaristo voisi olla osa Espoon kansallista kaupunkipuistoa. Kuva on vuodelta 2014.

19.3. 19:35

Joukko espoolaisia valtuutettuja teki helmikuussa aloitteen, että Espoo aloittaisi selvityksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Kansallinen kaupunkipuisto voisi aloitteen mukaan muodostua yhtenäisestä verkostosta, jossa ulkoilureitit ulottuvat Espoon saaristosta Espoonjoen vesistöä pitkin Lippajärvelle ja Pitkäjärvelle, Bodomille ja Matalajärvelle sekä edelleen Nuuksion kansallispuistoon. Ehdotettu alue on aiemmin esitettyjä kaupunkipuistoalueita laajempi.

Käytännössä kaupunkipuiston perustaminen saattaisi luoda suojelupaineita puiston sisällä oleville luontoalueille, mutta ministeriön ohjeiden mukaan kaupunkipuisto ei itsessään estä esimerkiksi rakentamista.

Ympäristöministeriön määritelmän mukaan kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.

Suomessa on nyt yksitoista kansallista kaupunkipuistoa, joista viimeiseksi on perustettu Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto viime syksynä. Muun muassa Helsinki selvittää parhaillaan oman kaupunkipuiston perustamista.

Lue lisää: Kiistelty ”kansallinen kaupunki­puisto” nytkähti eteenpäin Helsingissä – Estääkö se rakentamisen, ja miksi sellaista tarvitaan?

Espoon kaupunginvaltuusto käsittelee aloitetta Espoon kansallisesta kaupunkipuistosta maanantaina.

Espoon kaupungin vastauksessa ei oteta suoraan kantaa mahdollisuuteen perustaa kaupunkipuisto vaan käsitellään yleisesti kansallisen kaupunkipuiston kriteereitä, jotka ympäristöministeriö antoi jo edellisen kaupunkipuistoselvityksen aikana vuosina 2016–2017.

Tuolloin Espoon kaupunkipuistoksi esitettiin aluetta Espoonjokilaaksossa. Ympäristöministeriön mukaan alue ei yksin täyttänyt kaupunkipuiston kriteerejä. Ministeriön mukaan aluerajauksen tulisi olla laajempi ja sen tulisi kattaa Espoon koko synty- ja kehitystarina.

Espoo poikkeaa useimmista Suomen kaupungeista siinä, että keskusta ei ole kasvanut historiallisen keskustan ympärille, vaan Espoon kaupunkirakenne perustuu viiteen kaupunkikeskukseen. Espoossa vaikeus on siinä, miten alueesta voidaan muodostaa niin yhtenäinen, että sitä voi kulkea kaupunginosasta toiseen.

Ympäristöministeriö nosti edellisen puistoselvityksen aikana esille muun muassa Espoon keskiaikaisen tuomiokirkon ympäristön maakunnallisesti arvokkaassa Espoonjokilaaksossa, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän Espoon Keskuspuiston, yhteydet Nuuksion kansallispuistoon, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan saariston ja esimerkiksi Tapiolan puutarhakaupungin.

Ympäristöministeriön mukaan kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää erilaisia alueita erilaisella historialla, jotka liittyvät toisiinsa mahdollisimman hyvin. Kaupunkipuiston pitää olla osa kaupunkirakennetta eli puiston pitää alkaa heti ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä.

Espoo selvitti edellisen kerran kansallisen kaupunkipuiston perustamista vuosina 2016–2017. Silloin kaupunkipuiston perustamista ehdottivat Pro Espoonjoki - ja Kirkkojärvi takaisin -yhdistykset.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat