Helsingin Vallilassa avattiin keskus pakolaisille – Äskettäin Suomeen saapunut Valentina Jelenskina ryhtyi heti vapaaehtoiseksi

Viime keskiviikkona Vallilaan perustetussa Ukrainalaisten avustuskeskuksessa on käynyt päivittäin noin sata Ukrainan pakolaista.

Valentina Jelenskinan koti Ukrainassa on melko lähellä Kiovaa. Jelenskina matkusti pommituksia pakoon Lvivin kautta Puolaan. Suomessa asuva tytär tuli äitiään vastaan Varsovaan.

22.3. 16:31 | Päivitetty 22.3. 16:59

Ukrainalainen Valentina Jelenskina koputtaa maanantaina puolenpäivän jälkeen Ukrainalaisten avustuskeskuksen ovea Vallilan Teollisuuskadulla.

Viikko sitten tyttärensä luokse Helsinkiin turvaan päässyt 67-vuotias Jelenskina sai viime viikolla itse apua keskuksesta. Nyt on jo kolmas päivä, jolloin hän tulee keskukseen vapaaehtoistyöhön auttamaan muita Ukrainan pakolaisia.

Päivittäin avustuskeskuksessa on noin 35–50 vapaaehtoista auttamassa.

Viime keskiviikkona perustetussa keskuksessa on käynyt päivittäin noin sata avunhakijaa. Heidät on neuvottu keskukseen Helsingin vastaanottokeskuksesta ja satamassa on annettu tiedotteita, kuten myös ukrainalaisten yhdistyksen sivulla.

Valtaosa avunhakijoista on naisia ja lapsia.

Keskuksen perusti Ukrainalaisten yhdistys Suomessa rakennusyhtiö YIT:n ilmaiseksi käyttöön antamaan 1 300 neliön tilaan.

Yhteistyökumppaneina toiminnassa ovat Helsingin kaupunki, Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri, Suomen Pakolaisapu ja Mieli ry. Yritykset ovat lahjoittaneet keskukseen huonekaluja ja käyttötavaraa ja tavalliset suomalaiset vaatteita, joita kerättiin alussa muun muassa Suvilahden Kattilahallissa.

Ukrainalaisten avustuskeskuksen johtajan, pakolaiskoordinaattori Elizabeth Harjunpään kiovalainen äiti oli maanantaina tulossa tyttärensä luokse Budapestin lennolla. Isä ja toiset isovanhemmat ovat Ukrainassa.

Vapaaehtoiseksi tulleen Jelenskinan tytär on asunut Suomessa reilut neljä vuotta. Hän kertoo, että tytär syntyi keväällä 1986, kuukausi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Silloin perhe asui aivan Tsherbobylin lähellä Pripjatin nykyisessä aavekaupungissa.

Hän on käynyt tyttärensä luona kolme kertaa aiemmin. Ensimmäisillä kerroilla mukana Suomessa oli myös Jelenskinan edesmennyt venäläinen aviomies, hänen kahden tyttärensä isä.

”En uskonut yli kuukausi sitten, että tulisi sota. Tyttärenikin on ollut aiemmin Venäjä-mielinen, nyt hän on muuttanut mielensä täysin.”

Nyt Jelenskina toivoo, että sota loppuisi ja hän pääsisi takaisin kotiin.

Sota on muuttanut paljon. Jelenskinan Venäjällä asuvat ystävät eivät vastanneet mitään, kun hän lähetti Ukrainasta viestejä, joissa hän kertoi Venäjän pommituksista.

Toinen tytär lähti ystävänsä kanssa pakoon Irlantiin ja Jelenskinan sisko Belgiaan.

Pakolaisissa on paljon lapsia, joten avustuskeskuksessa on järjestetty lapsille mukavaa tekemistä.

Kaikilla pakolaisilla ei ole Suomessa sukulaisia tai ystäviä kuten Jelenskinalla. Monelle pakomatka on ensimmäinen matka ulkomaille. Vieraassa maassa kaikki on uutta ja on paljon kysymyksiä.

”Ihmiset haluavat tietää, missä he voivat majoittua tai mistä he voivat saada työtä”, keskuksen sisällä ukrainalaisten yhdistyksen pakolaiskoordinaattori ja keskuksen johtaja Elizabeth Harjunpää kertoo.

Harjunpää kertoo 14-vuotiaasta pojasta, jota pelotti mennä Suomessa kouluun. Harjunpää rauhoitti poikaa, että kouluun menoa ei tarvitse pelätä.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Uuudenmaan piiri on hankkinut keskukseen lastenruokaa.

Keskuksessa on terapiahuoneita, joissa ihmiset saavat keskusteluapua ammattilaisilta. Kaikki apu tarjotaan ukrainan kielellä.

Henkisen tuen ja käytännön tiedon lisäksi avustuskeskuksesta saa vaatteita, kenkiä ja hygieniatarvikkeita kuten pesuaineita ja kuukautissiteitä. Lisäksi siellä voi käyttää tietokonetta. Elisa on tarjonnut ilmaisen netin ja Helsingin kaupungin palveluyhtiö Palmia vapaaehtoisille ilmaiset ruoat.

Tulijoissa on paljon lapsia, vauvoja ja raskaana olevia naisia. Harjunpää esittelee lastenhoitohuoneen ja värikkäästi sisustetun lasten leikkihuoneen, jossa on aina paikalla myös leikittäjiä.

Elizabeth Harjunpää kertoo, että vaipoille on kova kysyntä kuten aikuisten hygieniatarvikkeillekin.

Uusia palveluita kehitetään koko ajan.

”Saamme pian saksalaisen start up -yrityksen kehittämän majoitusohjelman, joka toimii vähän airbnb-sovelluksen tapaan. Pakolaiset voivat itse etsiä sovelluksen kautta sopivaa kotimajoituksen tarjoajaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat