Espoossa asuva bio­teknikko harkitsee nimen­vaihtoa työtä saadakseen – Näin ikäviä kokemuksia kansainvälisillä osaajilla on työ­elämästä Suomessa

Espoo selvitti Suomesta töitä hakevien, korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien kokemuksia työelämästä. Tulokset jättävät toivomisen varaa.

Xijun Wangin työkokemus on biotekniikan tutkijan työstä yliopistossa. Suomessa hän haluaisi töihin teollisuuteen ja on hakenut sen takia teollisuudesta myös harjoittelupaikkoja.

25.3. 2:00 | Päivitetty 25.3. 6:48

Espoolainen Xijun Wang tulee Sellon kirjastoon Leppävaaraan suoraan suomen kielen tunnilta. Hän lainaa lapselleen pari suomenkielistä kirjaa ennen kuin alkaa kertoa kokemuksiaan työnhausta Suomessa.

Biotekniikan yliopistotutkijana Yhdysvalloissa toiminut Wang on ollut edellispäivänä työhaastattelussa. Sen jälkeen kun lapsi aloitti päiväkodissa, Wang on hakenut töitä aktiivisesti.

Vielä ei ole tärpännyt. Wang arvelee, että useimmiten kompastuskivenä on ollut suomen kielen taito.

Tuore tutkimus tukee Wangin arviota.

Espoon kaupunki selvitti korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien kokemuksia suomalaisesta työelämästä yhteistyössä työnantajakuvan tutkimiseen ja kehittämiseen keskittyvän Universum Finland -yrityksen kanssa.

Kansainväliset osaajat pitivät tutkimuksen mukaan suurimpana esteenä työllistymiselleen suomen kielen osaamiseen liittyviä vaatimuksia. Heidän mielestään työnantajien pitäisi arvioida näitä vaatimuksia kriittisesti, jos ne haluavat olla houkuttelevia työnantajia.

Jopa 75 prosenttia kansainvälisistä osaajista kertoi kokeneensa syrjintää työnhaussa. Työpaikalla syrjintää oli kokenut 61 prosenttia. Pääsyynä he pitivät sitä, että ovat ulkomaalaisia.

Universum Finlandin maajohtaja Mika Sallinen pitää tuloksia äärimmäisen huolestuttavina. Hänen mukaansa ne osoittavat, että suomalainen työelämä ei ole vielä kovin pitkällä monimuotoisuuden tukemisessa.

Tutkimukseen vastanneista 45 prosenttia kertoi, etteivät he olleet saaneet lähettämäänsä työhakemukseen joiltain työnantajilta minkäänlaista vastausta.

Xijun Wang on joskus pohtinut, mitä tapahtuisi, jos hän muuttaisi sukunimensä. Jos hän ottaisi suomalaisen aviomiehensä sukunimen, hän voisi ehkä paremmin perustella tuntevansa suomalaista yhteiskuntaa ja haluaan saada täältä töitä.

Wang puhuu ymmärrettävää suomea. Hänen mukaansa se ei ole riittänyt, koska työnantajat ovat edellyttäneet sujuvaa suomea, jossa on kyse jostain enemmästä.

”Ainoastaan yhdessä työpaikkailmoituksessa suomen kielen sujuva taito oli selkeästi laitettu kriteeriksi.”

Wang sanoo olevansa onnekas, että on päässyt työhaastatteluihin. Hän on kuullut, etteivät kaikki ole päässeet edes sinne asti vieraskielisen nimensä takia. Suurin osa työpaikkailmoituksistakin on vain suomeksi.

Haastattelussa Wangin suomen kielen taitoa ei ole kommentoitu, mutta hänelle on sanottu, että tehtävä ei ole hänelle sopiva.

”Ymmärrän kyllä senkin, että Suomessa pitää osata suomea. Mutta tunnen Suomessa asuvia ulkomaalaisia osaajia, jotka puhuvat sujuvaa suomea ja ovat silti työttöminä.”

Wang arvelee, että joissain yrityksissä pelätään myös kulttuuriesteitä eikä siksi palkata kansainvälistä osaajaa.

”Joka paikassahan on kulttuuriesteitä. Savon ja Etelä-Suomen välillä on jo kulttuuriesteitä. Savossa puhutaan eri murretta ja kierrellen, täällä mennään suoremmin asiaan.”

Kun Etelä-Kiinassa kasvanut Wang muutti vuonna 2010 Suomeen opiskelemaan, hän muutti juuri Savoon. Hän opiskeli englanninkielisessä ohjelmassa biotekniikkaa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Opiskeluaikana Wang myös tapasi suomalaisen miehensä.

Vuonna 2016 Wang muutti Yhdysvaltoihin ja toimi yliopistoissa biotekniikan tutkijana sekä Atlantassa että Buffalossa. Hän tuli takaisin Suomeen vuonna 2018, jotta saisi etäsuhteen sijaan elää yhdessä miehensä kanssa.

Wang toivoo, että työnantajat huomaisivat hänellä jo olevan tuntemusta suomalaisesta yhteiskunnasta.

”Haastatteluiden jälkeen olen ollut turhautunut. Hehän ovat nähneet cv:stäni kokemukseni.”

Wang haluaisi saada työpaikan teollisuudesta. Tosin hän on törmännyt siihen, että työhaastattelussa on kysytty aiempaa kokemusta teollisuusaloilta.

”Haastatteluiden jälkeen olen ollut turhautunut. Hehän ovat nähneet cv:stäni kokemukseni ja pyytäneet haastatteluun, koska ovat ehkä ajatelleet, että minulla on potentiaalia.”

Wang on kahdesti hakenut työharjoitteluun teollisuuteen kokemusta saadakseen. Toiseen paikkaan hänet pyydettiin haastatteluun, mutta lopulta kerrottiinkin, ettei esihenkilöllä ole aikaa opastaa harjoittelijaa.

Wang on mukana Espoon kaupungin Career Clubissa eli urakerhossa, jossa parannetaan kansainvälisten osaajien valmiuksia työnhakuun. Wang on esimerkiksi opetellut tekemään suomenkielisen video-cv:n.

Lisäksi Espoo järjestää englanninkielisiä rekrytointitapahtumia, joilla pyritään edistämään kansainvälisten osaajien asemaa työmarkkinoilla.

Kansainvälisiltä osaajilta kysyttiin myös kokemuksia yrityksistä, joilla on ollut tasa-arvoinen ja monimuotoinen työnhakuprosessi ja työpaikan ilmapiiri.

Eniten myönteisiä mainintoja saivat VTT, Nokia, RELEX Solutions, Finnair, Wolt, Kone, F-Secure, Rovio, Nordea, Supercell ja Supermetrics. Myönteiseen sävyyn mainittiin myös Espoon kaupunki, joka oli tutkimuksessa yhteistyökumppanina.

Tutkimus tehtiin joulu–tammikuussa. Siihen vastasi 466 korkeasti koulutettua kansainvälistä osaajaa.

Oikaisu: Uutiseen on korjattu klo 10.27 tutkimuksessa myönteisiä mainintoja saaneista yrityksistä RELEX Solutions -yrityksen nimi. Se oli uutisessa virheellisesti Relex Systems.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat