Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ei saa syytettä Meilahden talojupakan vuoksi.
Rikosepäilyn ytimessä oli vuoden 2016 keväällä myönnetty poikkeamispäätös uuden paritalon rakentamiseksi Meilahden huvila-alueelle. Luvan sai näyttelijä Pihla Viitalan perhe, ja valmiiseen taloon muutti Pihla Viitala.
Poliisin esitutkinta ei tuonut syyttäjän mukaan esiin sellaista näyttöä, että Sinnemäki olisi edistänyt hankkeen etenemistä epäasiallisesti.
Meilahtelaisten naapureiden jättämän tutkintapyynnön mukaan Sinnemäki ja Viitala olivat läheisiä tuttavia, ja siksi Sinnemäen olisi tullut jäävätä itsensä poikkeuslupaprosessissa. Sinnemäki on kertonut tavanneensa Viitalaa silloin tällöin esimerkiksi yhteisten tuttavien juhlissa. Hän on sanonut, ettei pidä Viitalaa läheisenä tuttavanaan.
Sinnemäki kommentoi erikoissyyttäjän päätöstä tuoreeltaan Facebook-sivullaan.
”Päätös on selvä ja sellainen, jota osasin itse odottaa. En ole syyllistynyt asiassa virkavelvollisuuden rikkomiseen”, Sinnemäki kirjoittaa.
Prosessi on kuitenkin kestänyt kauan, kaavavalituksineen yhteensä neljä vuotta. HS:lle Sinnemäki sanoo, että olisi toivonut sen olevan lyhyempi.
”Ajattelen kuitenkin, että julkiselle vallankäytölle on tärkeätä, että tällaiset valitukset käsitellään huolellisesti. Ja nyt asia on saanut selvän päätepisteen, jossa millekään epäilyksille ei jää sijaa”, Sinnemäki kommentoi.
Poikkeusluvan lisäksi naapurit olivat valittaneet myös Viitaloiden huvilaa koskevasta kaavamuutoksesta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi vuoden 2021 lokakuussa, ettei Sinnemäki ollut esteellinen kaavamuutoksen käsittelyssä.
KHO:n mukaan asemakaavamuutos ei koskenut Sinnemäkeä henkilökohtaisesti eikä sen kohteena ollut henkilö ollut niin läheisessä suhteessa Sinnemäkeen, että tämä olisi ollut esteellinen käsittelemään asiaa kaupunginvaltuustossa.
Syyttäjän maanantainen päätös tarkoittaa sitä, että rikosoikeudellisen tarkastelun lopputulos on sama.
HS:n selvityksen perusteella Viitaloille myönnetty poikkeuslupa poikkesi Meilahden alueelle myönnetyistä poikkeusluvista. Rakennusoikeus kasvoi, ja purettavan talousrakennuksen käyttötarkoitus muuttui asumiseksi.
HS:n selvityksessä eläkkeelle jäänyt asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim kuvailee tilannetta ”organisaation sisäiseksi informaatiokatkokseksi”. Veltheim esitteli asian kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Veltheim totesi, ettei ollut keskustellut asiasta Sinnemäen kanssa.
Poikkeamisluvan varsinaisille valmistelijoille oli syntynyt käsitys, että hankkeen puitteet oli rajattu jo ensimmäisessä valmistelevassa kokouksessa, johon he eivät osallistuneet. Veltheimin mukaan tämä käsitys oli virheellinen.
Lausuntokierroksella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) puolsi poikkeusluvan myöntämistä, mutta Helsingin kaupunginmuseo ei.
