Husin ylintä poliittista valtaa käyttää pian viisi ihmistä – Uudenmaan reunoilla pelätään vallan karkaavan kaupungeille

Uudenmaan poliitikot päättävät huhtikuussa perussopimuksesta, joka naulaa kiinni Husin tulevaisuuden. Selvitimme, millainen siitä tulee.

Ambulanssi Meilahdessa maaliskuussa vuonna 2020. Sote-uudistuksen vuoksi tänä keväänä perustetaan uusi Hus-yhtymä, joka korvaa nykyisen sairaanhoitopiirin.

10.4. 13:59

Huhtikuussa Uudenmaan viidessä valtuustossa tehdään päätöksiä, jotka jakavat vallan erikoissairaanhoidossa uudella tavalla.

Helsingin kaupungin ja neljän Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston on vappuun mennessä päätettävä tulevan Hus-yhtymän perussopimuksesta.

Poliitikoille ehdotetaan näin: ylintä poliittista valtaa käyttää tulevaisuuden Husissa yhtymäkokous.

Jokaisen viiden alueen poliitikot nimeävät siihen yhden edustajan, joka käytännössä lienee korkea viranhaltija. Edustajalla on äänivaltaa suhteessa alueensa asukaslukuun, eli esimerkiksi Helsingillä lähes 39 prosenttia äänistä ja Itä-Uudellamaalla vain alle kuusi prosenttia.

Malli on siis täysin erilainen kuin nykyisessä Husissa, jossa ylin valta on 55 poliitikon valtuustolla.

Husille ehdotetaan myös 17 jäsenen hallitusta. Sen kohdalla on pyöritelty myös malleja, joissa hallituksessa olisi poliitikkojen lisäksi asiantuntijajäseniä.

Nyt poliitikoille esitetään sen sijaan vain poliitikkojen vanhaan tapaan muodostamaa Husin hallitusta. Helsingin ja neljän hyvinvointialueen poliitikot nimeäisivät siihen vähintään viisitoista poliitikkoa. Lisäksi yliopistolle jäisi sen kaksi edustajaa.

Perussopimuksessa linjataan myös isoista linjoista rahoituksen suhteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee ensi vuodesta eteenpäin valtiolta, mutta Helsinki ja alueet päättävät, mikä siivu siitä kuuluu Husille ja mikä menee perusterveydenhoitoon, sosiaalihuoltoon ja pelastustoimeen.

Nykyinen Hus laskuttaa kuntia sen mukaan, paljonko niiden asukkaat käyttävät palveluita. Uusi Hus joutuisi tätä tiukemman budjettikurin piiriin, ja sen talousarvioille tehtäisiin raamit yhdessä Husin ja sen jäsenten välisissä neuvotteluissa.

Budjettiin luotaisiin myös tasausjärjestelmä. Jos esimerkiksi helsinkiläiset olisivat käyttäneet Husin palveluita ennusteita enemmän ja keskiuusimaalaiset vähemmän, Helsingiltä perittäisiin lisää rahaa ja Keski-Uusimaa saisi sitä takaisin.

Perussopimusta käsitellään alkukuusta Helsingin kaupunginhallituksessa ja aluehallituksissa. Valtuustojen vuoro on vappuviikolla.

On todennäköistä, että sopimuksen taakse syntyy kaikilla viidellä alueella enemmistö nyt esitetyssä muodossa. Tiukan aikataulun vuoksi sopimusta on valmisteltu niin, että poliitikkoja on kuultu laajalti etukäteen.

Jos jollain alueella sopimusta ei hyväksytä, asia siirtyy valtion ratkaistavaksi.

Se ei tarkoita, että esityksestä vallitsisi yksimielisyys. Karkeasti jaettuna suurilla alueilla uskotaan yhtymäkokoukseen enemmän kuin pienillä.

Itä-Uudellamaalla aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Anette Karlsson (sd) ajattelee, että valtuustomallissa päättäjät ovat sitoutuneempia kuin vaihtuvat edustajat yhtymäkokouksessa.

Hänestä yhtymäkokouksenkin kanssa voidaan onnistua, mikäli hyvinvointialueet hoitavat hyvin edustajien poliittisen ohjauksen.

”Alue on pieni. Olen huolissani siitä, miten meidän alueen ääni päätöksenteossa tulee kuulluksi”, Karlsson sanoo.

Keski-Uudenmaan aluevaltuutettu Tarja Edry (kesk) sanoo olleensa huolissaan siitä, saako Keski-Uusimaa yhtään edustajaa yhtymäkokoukseen. Vaikka ääniosuudet menisivätkin asukasluvun mukaan, on hänestä tärkeää, että kaikkia alueita kuullaan.

”Pikkuisen olen huolissani”, Edry sanoo.

Sen sijaan Helsingistä, Länsi-Uudeltamaalta ja Vantaa-Keravalta haastatellut poliitikot pitävät yhtymäkokousta hyvänä ajatuksena.

Esimerkiksi Vantaa-Keravan aluevaltuuston Erika Veltheim (ps) sanoo, että yhtymäkokous vie kyllä Husia yritysmäisempään päätöksentekoon, mutta tämä ei ole ongelma.

”Uudessa mallissa päätöksenteon pääpaino siirtyy uusille alueille, siksi Husin asema on erilainen kuin ennen.”

Veltheim arvelee mallin kuitenkin takaavan, että vantaalaisten ja keravalaisten ääntä kuullaan päätöksenteossa.

Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) näkee asian niin, että on välttämätöntä sopia yhdessä, miten rahat jaetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen välillä. Hän arvelee myös, että yhtymäkokous itse asiassa vahvistaa poliittista ohjausta.

”Helsingissä evästyksen edustajalle todennäköisesti tulee antamaan kaupunginhallitus. Sen kautta asioihin vaikuttaa laajempi joukko poliitikkoja kuin nykyisin, kun Helsingillä on Husin valtuustossa vain neljän suurimman ryhmän edustus.”

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Kati Juva (vihr) taas sanoo yhtymäkokouksen olevan fiksumpi vaihtoehto kuin valtuusto, kun ei tule väliin ”ylimääräistä kerrosta byrokratiaa”.

”Päätöksiä ei tehdä siellä yhtymäkokouksessa vaan etukäteen sopimalla. On tärkeää pitää huolta siitä, että niitä ei tehdä piilossa.”

Myös Länsi-Uudenmaan aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja Henrik Wickström (r) sanoo, että yhtymäkokousmallissa ainakin kaikkien viiden alueen ääni kuuluu vahvasti ja niiden on pakko miettiä asioita yhdessä.

”Meillä on viisi hyvin erilaista aluetta. On tärkeää, että asioista sovitaan yhdessä. Siksi tämä on ihan ok.”

Kun perussopimuksesta on päätetty, päättäjät alkavat puida Husin hallintosääntöä.

Se käsittelee asioita huomattavasti yksityiskohtaisemmin eli sillä on suorempia vaikutuksia siihen, millaisia palveluita ihmiset tulevaisuudessa Uudellamaalla saavat.

Monet haastatellut poliitikot nostavat tulevasta tarkemmasta käsittelystä erikseen esiin yhden huolen: tutkimukseen ja koulutukseen käytetyt rahat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat