Helsingiltä on kateissa yli 200 ukrainalaista lasta, jotka eivät käy koulua

Helsingiltä on kateissa yli kaksisataa ukrainalaista pakolaislasta, joita ei ole saatu kouluun.

Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaina on noin 1000 ukrainalaista, joista yli 300 on alaikäisiä. Kaikilla Suomessa olevilla 6–17-vuotiailla lapsilla on oikeus käydä peruskoulua.

6.4. 11:27

Helsingissä on yli 200 ukrainan sotaa paennutta lasta, jotka eivät ole koulussa tai varhaiskasvatuksessa.

Maanantaihin mennessä Helsingin kouluissa oli aloittanut 77 ukrainalaislasta. Varhaiskasvatuksessa lapsia oli 13.

Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaina on tällä hetkellä noin 1 000 ukrainalaista, joista lapsia on yli 300. Maahanmuuttoviraston tavoittamattomissa on siis yli 200 lasta.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen hieman yli 16 000 ukrainalaista on laittanut Suomessa vireille hakemuksen kansainvälisestä suojelusta. Maahanmuuttoviranomaiset ovat käsitelleet yhteensä vasta hieman reilut 3 500 hakemusta.

Todennäköisesti Helsingissä ja koko maassa olevien ukrainalaisten määrä on suurempi, sillä kaikki eivät rekisteröidy viranomaisille.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) on huolissaan siitä, miten maahan tulleiden lasten oikeudet toteutuvat tilanteessa, jossa ukrainalaisperheitä ei tavoiteta ja kaupungissa olevien ukrainalaisten todellisesta määrästä on vain arvioita.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd).

”Jos Helsingissä on tällä hetkellä rekisteröityneitä ukrainalaisia tuhat, niin siihen nähden se, että kouluissa on noin 80 lasta, kuulostaa minun mielestäni pieneltä luvulta”, Razmyar sanoo.

Kaikilla Suomessa olevilla 6–17-vuotiailla lapsilla on oikeus käydä peruskoulua. Nyt tämä tieto ei tavoita välttämättä edes kaikkia niitä, jotka ovat vastaanottokeskusten palveluiden piirissä, Razmyar kertoo. Tilannetta hankaloittaa se, että tarkkoja lukuja Helsingissä olevista ukrainalaisista ei ole.

”Puhutaan fundamentaalisesta [perusluonteisesta] kysymyksestä kuin lapsen oikeudet. Ne eivät välttämättä tällaisessa vähän kaoottisessa tilanteessa toteudu”, hän sanoo.

Lue lisää: Helsingin kouluissa opiskelee jo kymmeniä sodan keskeltä Ukrainasta paenneita lapsia

Haasteena lasten ja heidän vanhempiensa tavoittamisessa on se, ettei heihin välttämättä saada yhteyttä sen jälkeen, kun he ovat rekisteröityneet viranomaisille. Puhumattakaan siitä, että kaikki maahan saapuvat eivät viranomaisille ilmoittaudu.

Osa maahan tulleista ukrainalaisista asuu vastaanottokeskuksissa, mutta suurin osa asuu yksityismajoituksissa. Tilanne on siten erilainen kuin aiemmin turvapaikanhakijoiden kanssa.

”Aiemmin turvapaikanhakijoiden lapset ovat olleet vastaanottokeskuksissa. Sieltä on helpompi operoida tietoa eteenpäin. Nyt suurin osa asuu jossain muualla, yksityisissä majoituksissa”, Razmyar sanoo.

Jos lapset saataisiin koulujärjestelmän piiriin, pystyttäisiin perheitä auttamaan muutenkin helpommin yhteiskuntaan integroimisessa.

”Kaikki toivovat, että sota päättyisi, ukrainalaiset pääsisivät takaisin kotimaahansa ja voisimme yhdessä auttaa Ukrainan jälleenrakentamisessa, mutta nykytiedon valossa ei voi olettaa, että tänne tulleet perheet palaisivat pian takaisin.”

Razmyar toivoo, että ukrainalaisten kohdalla ruvettaisiin harkitsemaan nopeutetulla aikataululla kuntapaikan saamista.

Oleskeluluvan saaneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille osoitetaan kuntapaikat Maahanmuuttoviraston kautta. Tilapäistä suojelua saavat eivät pääsääntöisesti saa kotikuntalain mukaista kotikuntaa.

Ukrainalaiset ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto voi myöntää oleskeluluvan enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Ukrainalaisten ei siis tarvitse hakea turvapaikkaa, eikä heidän tarvitse käydä turvapaikkapuhutteluissa.

”Nyt ehkä ongelma ja haasteet johtuvat siitä, että ihmiset ovat täällä tilapäisellä oleskeluluvalla, mutta he eivät ole kuntalaisia. Jos he olisivat kuntalaisia, niin viranomaiset pääsisivät eri tavalla mukaan, koska silloin he ovat samassa asemassa missä kuka tahansa helsinkiläinen”, Razmyar sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat