Kaksi vanhaa patoa aiotaan purkaa Espoossa

Pohjapatojen rakentamisen ja säännöstelyn lakkauttamisen jälkeen Gumbölenjoki muuttuisi luonnonmukaisemmaksi.

Kymmenen hehtaarin suuruinen Dämmanin tekojärvi Espoon Gumbölessä tehtiin 1950-luvulla.

7.4. 10:36

Espoon länsiosassa sijaitsevan Dämmanin tekojärven ja sen yläpuolisen Nuuksion Pitkäjärven padot ollaan purkamassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on säännöstellyt Dämmania ja Pitkäjärveä noin 50 vuotta.

Talousveden tuotanto ja raakavedenotto Dämmanista päättyi marraskuussa 2016 ja vedenpuhdistuslaitos purettiin sen jälkeen. Dämmanin ja Pitkäjärven säännöstelyn hoitaminen ei ole enää siis HSY:n intressien mukaista.

Nykyiset patorakenteet ovat kaloille vaellusesteinä. Säännöstelypadot esitetään korvattavaksi pohjapadoilla, säännöstelyluukkujen tilalle asennetaan ylisyöksykynnykset ja pohjapadon alapuolelle rakennetaan kalatie. Hanke mahdollistaa taimenen nousun aina Nuuksion Pitkäjärveen.

Pohjapatojen rakentamisen ja säännöstelyn lakkauttamisen jälkeen Gumbölenjoki muuttuu luonnonmukaisemmaksi.

Pohjapadon rakentamisen seurauksena Pitkäjärven jokeen laskukohdassa noin 170 neliötä vesialuetta muuttuu maa-alueeksi. Pohjapadosta vastaa tulevaisuudessa Espoon kaupunki.

Lausunnossaan säännöstelyn lopettamiseen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta piti patojen purkamista tärkeänä vaelluskalojen suojelun turvaamiseksi. Lautakunnan mukaan kalatie on toteutettava ja maisemoitava mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Dämmanissa keskivedenkorkeus tulee olemaan nykyistä keskivedenkorkeutta hieman alempana. Muilta osin Dämmanin vedenpintojen vaihtelu vastaa pääosin nykyistä tilannetta. Pitkäjärvessä keskivedenkorkeus pysyy ennallaan, ylivedenkorkeudet laskevat ja alivedenkorkeudet nousevat nykytilaan nähden.

Lautakunta toi esille, että lupahakemuksessa ei ole käsitelty Dämmanin padon purkamisen vaikutuksia Kvarnträskin luonnonsuojelualueelle. Kvarnträsk on kosken kautta suorassa yhteydessä Dämmaniin.

Lautakunnan mielestä lupahakemuksessa tulee ottaa huomioon nykyisten suojelualueiden lisäksi myös Espoon luonnonsuojelun suunnitelmat vuoteen 2030 saakka.

Esimerkiksi lautakunta ottaa maakunnallisesti arvokkaan Nupurinjärven, jonka rannoilla esiintyy korkeasta vedenpinnasta hyötyvää metsäluhtaa.

Molempien patojen alueelta tulisi lautakunnan mukaan selvittää liito-oravat ja niiden pesäpuut, mikäli patojen purkaminen ja kalatien rakentaminen edellyttävät puiden kaatoa. Lautakunta esittää hakemukseen lisättäväksi myös vedenlaadun tarkkailusuunnitelmaa Pitkäjärvelle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat