Vantaalla kyllästyttiin tekonurmien erittämään viheliäiseen rouheeseen 

Vantaalla on testattu rouhevaluman hillintää Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Kartanonkoskella.

Tikkurilan tekonurmikenttä on käytössä ympäri vuoden. Rengasrouhe kulkeutuu aurauksen mukana kentän viereen.

7.4. 12:50

Tekonurmikenttien rengasrouhe voi olla viheliäinen lisä kaupunkipuroissa ja luonnonvesissä, jos rouheen kulkeutumista luonnonvesiin ei pystytä estämään.

Kierrätetyistä autonrenkaista valmistettua mursketta voidaan joutua lisäämään jopa tonneittain vuodessa, jos tekonurmikenttä on kovassa käytössä vuoden ympäri. Lumisina talvina rouhetta kulkeutuu suuria määriä aurauslumen seassa kentän ulkopuolelle.

Vantaalla on vuoden aikana kokeiltu kolmella tekonurmikentällä kaivosuodattimien eli eräänlaisten siivilöiden käyttöä. Kokemukset ovat olleet lupaavia.

”Kentän ulkopuolelle päätynyttä rouhetta kannattaa tietysti harjata pois ennen kuin se edes joutuu kaivoon. Senhän voi sitten heittää takaisin kentälle”, sanoo Vantaan liikuntapäällikkö Jari Lärka.

Sadevesisieppareita on Vantaalla tyhjennetty säännöllisesti kolmen kentän hulevesikaivoista, mutta kokeiluun osallistuneet tekonurmikentät ovat hieman erilaisia.

Myyrmäen urheilukeskuksen kenttä on ollut remontissa, joten kaivosuodatin tuli sinne myöhemmin kuin Kartanonkosken tai Tikkurilan kentille.

Tikkurilan urheilupuiston tekonurmikentän länsipuolella kulkee kaupunkipuro Kylmäoja, johon taimenet nousevat. Kartanonkoski taas sijaitsee Vantaanjoen tuntumassa.

Tikkurilan urheilupuisto on kovassa käytössä ympäri vuoden. Sen aurauslumen joukossa on väistämättä myös rengasrouhetta, joka kentän sadevesiviemäreiden kautta voi päätyä Kylmäojaan.

Kaivosuodatin sovitellaan aivan kaivon reunan korkeudelle, mikä helpottaa huoltoa.

Palloliiton asiantuntija Tero Auvinen listaa useita keinoja, joilla rengasrouheen kulkeutumista voidaan rajata vanhoilla kentillä. Uusien kenttien suunnittelussa ja rakentamisessa mikromuovipäästöt voidaan jo lähes täysin estää.

Olemassa olevien kenttien ulkopuolelle voidaan rakentaa suojavyöhykkeitä, jonne talvella voidaan lumia kasata ja josta rouhe on helppo harjata pois.

Myös aitauksiin lisättävillä suojalistoilla voidaan estää rouheen kulkeutumista luontoon.

Kentille kulkevat väylät kannattaa asvaltoida ja niille voidaan asentaa kenttäalueen rajalle asentaa ritilät, joihin rouhe jää. Pelaajia voi ohjeistaa harjaamaan kenkänsä sekä vaatteille kulkeutuneen rouheen pois.

Palloliitto seuraa yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa Euroopan komission ohjeistuksen etenemistä. Tekonurmikentät ovat komission työlistalla, jonka tavoitteena on vähentää mikromuovien kulkeutumista luonnossa.

Komission on määrä tehdä tekonurmikenttiä koskevia päätöksiä ensi vuoteen mennessä. Pöydällä on kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa jäsenmaita patistettaisiin korvaamaan tekonurmikentät uusilla täyteaineilla ja pinnoitteilla kuuden vuoden siirtymäkauden aikana.

Savotta olisi melkoinen, koska Euroopassa on tekonurmikenttiä 55 000 ja Suomessakin noin 450. Suomalaiskentistä noin sata on hallikenttiä, joissa rouhekulkeutumaa pystytään hallitsemaan paremmin kuin ulkokentillä.

”Ongelma on lähinnä niillä tekonurmikentillä, joita aurataan talvella ja joiden hulevedet kulkeutuvat luonnonvesiin”, Auvinen sanoo

Uusia tekonurmikenttä rakennetaan Suomessa vuosittain 20–30. Palloliiton tietojen mukaan noin 146 000 jalkapalloilijaa pelaa tekonurmikentillä viikoittain.

”Markkinoille on tullut uusia, orgaanisia ja biohajoavia tekonurmen täyteaineita, mikä on hyvä asia. Toistaiseksi niiden ongelmana on materiaalien kustannukset. Myös niiden soveltuminen pohjoisiin olosuhteisiin on toistaiseksi vielä hieman arvoitus”, Auvinen sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat ovat selvittäneet kahden helsinkiläisen tekonurmikentän Puotilan ja Pirkkolan rouhevalumaa vuoden ajan. Molempien kenttien hulevesikaivoihin on asennettu kaivosuodattimet, joiden rouhekertymää on pystytty tutkimaan.

Tutkimuksen tulokset on määrä julkaista toukokuussa, kertoo johtava tutkija Outi Setälä.

Kaivosuodattimia valmistaa Suomessa muutama yritys. Vantaan ja Helsingin pilottikohteiden kaivosuodattimet ovat Watecin tuotantoa, jolle yritys on saanut patentin pari vuotta sitten.

Toimitusjohtaja Juha-Pekka Saarelaisen mukaan tekonurmitutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa rouheen kulkeutumasta.

”Kaivosuodattimilla rengasrouhe voidaan kierrättää takaisin käyttöön kentälle, eikä se karkaa vesistöihin.”

Watecin kaivosuodattimia on mukana myös Helsingin, Lahden ja Aalto-yliopiston Hulakas-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään katualueiden sadevesikaivojen mikromuovisuodatusta. Myös tämän tutkimuksen tulokset valmistuvat tänä keväänä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat