Eläkeläisviisikko lähti lenkille ja syntyi idea: Koko Suomeen pitää rakentaa vanhusneuvoloita

Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla poliitikot pohtivat jo ajatusta vanhusneuvoloista, mutta viisikko haluaa sellaisia koko maahan.

Kansalaisaloitteen tekijät halusivat kaikkialle Suomeen vanhusneuvoloita, jotka palvelisivat sekä hyväkuntoisia ikääntyneitä että jo paljon apua tarvitsevia.

7.4. 16:14

Tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa pitäisi olla vanhusneuvoloita.

Ne toimisivat kuten lastenneuvolat. Tarkastukseen kutsuttaisiin iän perusteella ihan jokainen.

Alkuun neuvola ehkäisisi ennalta terveysongelmia, mutta sama tuttu ammattilainen olisi tavattavissa läpi vuosien. Neuvola auttaisi hakemaan palveluita ja lopulta päättäisi ympärivuorokautisesta hoivasta, jos vanhus sitä tarvitsee.

Näin näkee tulevaisuuden viiden eläkeläisnaisen poppoo, joka puuhaa kansalaisaloitetta vanhusneuvoloista.

Toimintaa aloiteltiin yleisötilaisuudella Helsingissä, nimiä aletaan kerätä myöhemmin keväällä.

Pääkaupunkiseudulla vanhusneuvolasta saattaa tulla totta nopeammin. Vihreät poliitikot ovat nimittäin jättäneet asiaa koskevan valtuustoaloitteen sekä Helsingissä että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Helsinkiläispoliitikkojen aloitteessa vanhusneuvola tarkoittaisi käytännössä terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan avoimia vastaanottoja seniorikeskuksissa. Kansalaisaloitteen tekijät haaveilevat sen sijaan laajemmasta palvelusta valtakunnallisesti.

Kaikki viisi kansalaisaloitteen tekijää ovat omaisena törmänneet siihen, millainen temppurata sairastuneelle palvelujärjestelmä on. ”Päätimme toimia, emme tuhlata voimia (valittamiseen)”, he tiivistävät filosofiansa.

”Kävimme pitkillä kävelylenkeillä ja mietimme, mitä voisi tehdä paremmin. Neuvola on sanana hyvä. Kaikki ymmärtävät, miten se toimii”, sanoo yksi viidestä eli Merja Etholén-Rönnberg.

Tämäntapaisia palveluita vanhuksille on jo. Joissain kunnissa ne ovat nimeltäänkin vanhusneuvola. Helsingissäkin on esimerkiksi neuvontapalvelu seniori-info ja terveystarkastuksia ikävuosien perusteella tehdään kodeissakin.

”Mutta näitä palveluja ei ole kaikkialla. Ne ovat hajallaan ja osa ihmisistä putoaa niiden ulkopuolelle”, Etholen-Rönnberg sanoo. Palvelujen saatavuudessa on eroja jopa kaupunginosien välillä.

Hän tietää mistä puhuu, sillä hän miettii nyt vapaaehtoisena samaa mitä töissä, kun hän oli palvelualueen johtaja Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla.

Viisikkoon kuuluvat myös Eila Alajoki, Meri-Sisko Eskola, Pirkko Lehtinen ja Raili Lehtonen. Porukassa on siis pitkiä virkauria ja poliittista aktiivisuutta, mutta suunniteltu aloite on poliittisesti sitoutumaton.

Valtakunnanpolitiikassa tekeillä on myös lakialoite, jonka takana on Rkp:n, kokoomuksen ja keskustan kansanedustajia.

Etholen-Rönnberg ajattelee, että vanhusneuvolat olisi nyt tärkeää saada nimenomaan lakiin sote-uudistuksen vuoksi. Kun rahat ovat uusilla hyvinvointialueilla tiukassa, ne tekevät herkästi vain lakisääteiset asiat.

Viisikon motiiveja selittää myös surkea tilasto. Suomessa kuollaan suunnilleen saman ikäisenä kuin muissa Pohjoismaissa, mutta viimeiset vuodet eletään paljon sairaampina.

Siksi vanhusneuvolan pitäisi olla kaikille suunnattu. Kaikki hyvissä voimissa olevat ikääntyneet eivät sitä tarvitsisi. Mutta universaali palvelu tavoittaisi niitäkin ihmisiä, jotka nykyisin jäävät ulkopuolelle.

Vanhusneuvolan olisi tarkoitus katsoa asiakkaitaan kokonaisuutena. Se ei siis keskittyisi pelkästään muistiin tai verenpaineeseen, vaan myös ihmisen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

”Ei siinä mikään käypä hoito -suositus auta, jos ihminen ei esimerkiksi enää syö kunnolla tai koe elämäänsä elämisen arvoiseksi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat