Käpyläläiset lahjoittivat Helsingissä koulu­rakennuksen sillä ehdolla, että siinä on aina oltava koulu – Sitten kaupunki päätti myydä rakennuksen sijoittajalle

Käpylän aktiiveilla ja Helsingin kaupungilla on huomattavia näkemyseroja koulurakennuksen lahjoitusehdoista.

Onnentie 18 sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, eikä kaupunginmuseo ei kannata kouluksi suunnitellun rakennuksen muuttamista asuntokäyttöön.

13.4. 2:00 | Päivitetty 13.4. 10:56

Käpylässä kiistellään vanhan koulurakennuksen kohtalosta.

Käpylän asukkaat ovat aikoinaan rakennuttaneet koulun itse ja lahjoittaneet sen Helsingin kaupungille kouluksi vuonna 1977.

Kaupunki myi rakennuksen tontteineen Kojamolle vuonne 2017.

Nyt osoitteessa Onnentie 18 sijaitsevan koulun tontille on haettu kaavamuutosta, joka mahdollistaisi uusien asuntojen rakentamisen. Alueen asukkaat vastustavat suunnitelmia ja pitävät niitä alkuperäisen lahjoituksen ehtojen vastaisina.

Kaupungin mukaan alkuperäiseen esisopimukseen kirjattu vaatimus koulun säilymisestä opetuskäytössä ei päätynyt lopulliseen luovutussopimukseen ja estettä asuinrakentamiselle ei ole.

”Vähän ihmettelen, miksi tämä on nyt noussut näin laajasti keskusteluun. Kauppakokonaisuudesta uutisoitiin aikanaan hyvin laajasti, eikä meihin silloin oltu yhteydessä”, sanoo tilapäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.

Koulurakennus tontteineen myytiin osana niin sanottua Metropolia-kauppaa vuonna 2017. Onnentie 18 oli yksi kuudesta kiinteistöstä, jotka kaupunki myi yhteensä 80,9 miljoonalla eurolla Suomen suurimmalle kiinteistösijoittajalle Kojamolle. Kauppa sisälsi rakennusten lisäksi myös tontit.

Kaupan perusteena oli ammattikorkeakoulu Metropolian uusien kampusten valmistuminen. Onnentie 18:n koulurakennuksessa oli Metropolian opetuspiste.

Arkkitehti Uno Mobergin suunnittelema koulu on rakennettu vuonna 1942, ja siihen on myöhemmin rakennettu kaksi lisäsiipeä. Koulun ovat aikoinaan perustaneet alueen asukkaat. Käpylän Yhteiskoulun Talo Oy luovutti rakennuksen Helsingin kaupungille kouluksi vuonna 1977.

Käpylän asukasaktiivit vetoavat vanhaan asiakirjaan vastustaessaan koulurakennuksen purkamista. Omistajanvaihtoa edeltäneessä esisopimuksessa vuodelta 1977 todetaan, että ”kaupunki käyttää osakeyhtiön luovuttamaa kiinteistöä rakennuksineen kaupungin koulutoimen tarkoituksiin paikkakunnan sivistystarpeen edellyttämällä tavalla”.

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirja, kaupunginhallituksen mietintö Käpylän yhteiskoulusta vuonna 1977.

Helsingin kaupungilla on useampikin selitys sille, miksi lahjakirjan ehtoa ei tarvitse enää 45 vuotta myöhemmin noudattaa.

Kaupunkiympäristön toimialan tuottamassa vuorovaikutusraportissa todetaan, että rakennus on ollut koulukäytössä niin pitkään, että lahjoituksen ehdot ovat tulleet täytetyiksi. Toisaalta kaupungin mielestä kyseessä ei edes ollut lahja.

”Kyseessä ei ollut lahja, ja kaupunki voi tehdä omistamallaan kiinteistöllä mitä haluaa. Sopimuksen henkeä on kuitenkin kunnioitettu käyttämällä kiinteistön myynnistä saatu tulo edelleen sivistystoiminnan järjestämiseen”, vastaa kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltonen sähköpostin välityksellä.

Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Ville Pönkä kommentoi asiaa Helsingin Sanomille yleisellä tasolla. Pönkä korostaa, että tulkinta on aina tapauskohtaista.

”Lähtökohtana on, että laki sallii tämän kaltaisen niin sanotun tarkoitemääräyksen kiinteistön lahjakirjassa ja määräys on sitova. Tarkoitemääräys voi olla voimassa hyvin pitkään, jopa vuosikymmeniä, mutta tätä arvioidaan aina tapauskohtaisesti”, Pönkä selittää sähköpostin välityksellä.

Kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston pöytäkirjojen perusteella päättäjille ei ole kerrottu Onnentie 18:n kiinteistön taustasta Metropolia-kaupasta päätettäessä.

Helsingin kaupungilta ei osattu sanoa, millainen oikeudellinen tarkastelu Onnentien kiinteistön osalta tehtiin ennen kauppoja, sillä kaupan valmisteluun osallistuneet henkilöt eivät ole enää kaupungin palveluksessa.

Myyntihetkellä kaupungin kiinteistöjen kehittämispäällikkönä oli henkilö, joka oli aiemmin toiminut VVO:n liiketoimintajohtajana. VVO-yhtymä Oyj vaihtoi nimensä Kojamoksi vuonna 2017.

Käpylän paikallisaktiivit heijastivat Onnentie 18:n kiinteistön seiniin viestinsä viime viikonloppuna.

Myös Kojamolla on asiasta oma näkemyksensä. Hankejohtaja Heikki Hirvonen kertoo, ettei ole nähnyt lahjakirjaa eikä siten voi kommentoida sen yksityiskohtia.

”Koulu luovutettiin kaupungille peruskouluksi vuonna 1977, koska sen pyörittäminen kävi asukkaille liian raskaaksi. Ei kuitenkaan voida olettaa, että lahjakirja velvoittaa pitämään kiinteistöä koulukäytössä ikuisesti”, Hirvonen sanoo.

Hirvosen mukaan vuonna 2017 kaupunginvaltuuston hyväksymä Metropolia-puitesopimus velvoittaa ostajan, eli tässä tapauksessa Kojamon, kehittämään kiinteistöä pois opetuskäytöstä sakon uhalla.

Hirvosen mukaan rakennustyöt alkavat aikaisintaan ensi vuoden elokuussa. Onnentielle tulee koteja noin sadalle uudelle asukkaalle.

Onnentien-puoleinen päärakennus muutetaan asumiskäyttöön, myöhemmin rakennetut lisäsiivet puretaan, ja niiden tilalle rakennetaan pienempiä asuinkerrostaloja.

Käpylässä ollaan ennen kaikkea huolissaan koulupaikkojen riittävyydestä.

Alueella on meneillään useamman eri koulurakennuksen peruskorjaukset, ja osa Koskelan ala-asteen oppilaista käy koulua K-marketin yläkerrassa puolen kilometrin päässä Onnentie 18:sta.

”Tilanne on käyty läpi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa, eikä Onnentien koulurakennukselle ole nähty tarvetta meidän palveluverkossamme”, tilapäällikkö Sari Hildén sanoo.

Vaikka lähivuosina Käpylän ja Koskelan alueen rakentaminen on Helsingin kaupungin mukaan vähäistä, lisää kaupunkibulevardin mahdollistama asuntorakentaminen 2030-luvun puolivälissä kouluikäisen väestön määrää huomattavasti.

Nyt kaupunki vuokraa Onnentie 18:sta tiloja päiväkodille ja ruotsinkielisen peruskoulun väistötiloiksi vuoden 2023 kesään asti. Kaupunki maksaa tiloista vuokraa Kojamolle noin 30 000 euroa kuukaudessa.

”Kaupungin koulutilatarpeet on ratkaistu alueella muilla tavoilla”, Hildén sanoo.

Tällä Hildén viittaa sekä uuteen, alueelle rakennettavaan koulurakennukseen että useamman toimipisteen mittaviin peruskorjauksiin.

Väistötiloille on siis lähivuosina Käpylässä tarvetta. Asiaa on yritetty ratkaista muun muassa väliaikaisilla paviljongeilla, joita ei lopulta koskaan rakennettu. Paikallisten keskuudessa epäonninen paviljonkiprojekti kulkee lempinimellä ”puolen miljoonan euron monttu”.

Alakouluikäiset lapset siirtyvät alueen kouluista remonttievakkoon Luonnontiedelukiolta vapautuviin tiloihin Mäkelänkadulle, kun Luonnontiedelukio muuttaa Kumpulaan. Käpyläläiset kritisoivat tulevaa koulumatkaa pitkäksi ja myös vaaralliseksi, sillä se sisältää vilkkaasti liikennöidyn Mäkelänkadun ylityksen.

Lue lisää: Helsinki raivasi puiston paviljongeille turhaan ja menettää satoja­tuhansia euroja: ”Tiedän, että tämä näyttää hölmöläisen hommalta”

Onnentien tonttia koskevaa kaavamuutosta oli määrä käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa ensimmäisen kerran tiistaina. Jos kaavaehdotus jossain vaiheessa lautakunnassa hyväksytään, se kulkee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat