Sundsberg on rakennettu tiiviisti entisen kartanon maille.

Helsingin seudun onnela

Kirkkonummen Sundsberg houkuttelee hyvätuloisia espoolaisia. Mikä pellon keskellä olevassa pientalojen täyttämässä asuinalueessa vetää puoleensa?


13.5. 2:00 | Päivitetty 13.5. 7:41

Vieri viereen on pakattu kymmeniä samanmuotoisia ja -värisiä taloja. Monella tontilla seisoo uskollinen saksalainen tai kaksi, joukossa jokunen japanilainenkin. Audi, Porsche, Mercedes-Benz, BMW, Toyota.

Pastellinväristä kylää halkoo raitti. Talojen takana levittäytyy laaja nurmialue, sitten metsää. Oma uimarantakin on.

Sundsbergin asuinalue Kirkkonummen ja Espoon rajalla muistuttaa etäisesti lomakylää.

Kirkkonummi loi Sundsbergin maalaismaiseen idylliin – kirjaimellisesti keskelle peltoa – parikymmentä vuotta sitten. Tarkoituksena oli houkutella hyvin toimeentulevia veronmaksajia naapurikunnista.

Tavoite on saavutettu. Tilastojen perusteella Sundsberg, kuten koko Kirkkonummi, houkuttelee runsaasti muuttajia erityisesti Espoosta. Postinumeroalueittain tarkasteltuna täällä asuvilla on Suomen toiseksi suurimmat mediaanitulot. Vain Espoon Westend kiilaa ohi.

Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäisen tulonsaajan tuloa, kun kaikki tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen.

”Sundsberg on meidän mittapuullamme tosi onnistunut kokonaisuus”, myöntää Kirkkonummen kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen.

Pääkaupunkiseudun parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2009 valittu Sundsberg tunnetaan yleisesti ”onnellisten kylänä”. Mutta onko onni oikeasti täällä? Löytyisikö joku paikallinen kertomaan, mikä varsin tavanomaiselta vaikuttavasta pientaloalueesta tekee erityisen?

Arki-iltapäivänä alue tuntuu lähes autiolta, samoin kyläkaupan parkkipaikka. Hetken haahuilun jälkeen löydämme elämää.

Kuusi vuotta Sundsbergissä viihtynyt insinööri Tomi Pitkäniemi pakkaa jälkikasvuaan tavarapyörän kyytiin päiväkodin pihalla. Kuljetuslaatikossa istuvat Eino, 5, ja Alli Pitkäniemi, 1. Sisaruksista keskimmäinen Selma Pitkäniemi, 3, reippailee omalla pyörällään.

”Niinhän sitä sanotaan”, perheen isä vastaa kysymykseen Sundsbergin onnellisista asukkaista.

”En voi vastaankaan väittää.”

Tomi Pitkäniemi kehuu Sundsbergin yhteisöllisyyttä. Viisivuotias Eino Pitkäniemi (vas.) sanoo, että parasta asuinpaikassa ovat kaverit. Kotimatkalla päiväkodista ovat mukana myös sisarukset Alli ja Selma Pitkäniemi.

Hän arvelee, että onni johtuu siitä, että alueella asuu keskenään samankaltaisia ihmisiä.

”Täällä on helppo samastua ja kuulua joukkoon. Paljon on samassa tilanteessa olevia lapsiperheitä. Tämä on tietynlainen kupla, sosioekonomisesti yksipuolinen alue.”

Näin se näyttää tilastojenkin mukaan olevan.

Vuonna 2020 Sundsbergissä oli 2 202 asukasta, joista veronmaksajia 1 739. Lähes 30 prosenttia alueen väestöstä kuului alle 16-vuotiaisiin. Täysi-ikäisistä suurella osalla, yli 60 prosentilla, oli korkeakoulututkinto. Autoetu oli 128:lla. Kansaneläkettä sai 24 ja työeläkettä 115 asukasta.

Pitkäniemen perhe muutti Sundsbergiin Espoosta kuten moni muu. Miksi?

”Hintataso on oleellisesti Espoota halvempi. Täältä saa samalla rahalla enemmän neliöitä ja jonkinlaisen pihan.”

Pitkäniemi mainitsee myös hyvät liikenneyhteydet. Helsingin keskustaan ajelee puolessa tunnissa, ellei juutu Länsiväylän ruuhkaan. Juna kulkee kilometrin päässä.

Pienellä alueella on neljä päiväkotia.

”Täällä on helppo samastua ja kuulua joukkoon.”

Sundsberg sai muuttovoittoa Espoosta yhteensä 738 henkilöä vuosina 2010–2020 eli keskimäärin 67 henkilöä vuodessa. Muuttoliiketutkija Timo Aro sanoo, että se on paljon.

Muuttovoitolla tarkoitetaan väestön lisääntymistä muuttoliikkeen vuoksi.

Samana ajankohtana koko Kirkkonummen muuttovoitto Espoosta oli vajaat 2 560 henkilöä. Toiseksi eniten muuttovoittoa tuli Vantaalta, tosin vain 138 henkilön verran.

Aron mukaan vielä määrää tärkeämpää on se, keitä alueelle muuttaa.

”Kirkkonummi on muiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin yksi suurimmista hyötyjistä muuttajien rakenteen näkökulmasta”, hän sanoo.

”Kirkkonummi saa huomattavaa muuttovoittoa muuttoliikkeen tärkeimmistä avainryhmistä eli 25–44-vuotiaista, korkean koulutusasteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä sekä keski- ja hyvätuloisista muuttajista.”

Aro päättelee, että Kirkkonummen sisällä Sundsberg kuuluu kunnan alueisiin, jotka hyötyvät erityisen paljon siitä, millaisia ihmisiä alueelle muuttaa. Suoria tilastoja ei ole.

11-vuotiaat Emma (vas.) ja Alisa Puurtinen käyvät lähes päivittäin eväsretkellä ulkokuntosalilla koulupäivän jälkeen.

Tutkijan arvio Sundsbergin suosion syistä osuu yhteen HS:n haastattelemien asukkaiden näkemysten kanssa.

”Alueen hintataso on edullisempi kuin Espoossa. Lisäksi tarjolla on tilaa, väljyyttä, rauhallisuutta ja turvallisuutta, ehkä vielä enemmän kuin Espoossa. Liikenneyhteydet ovat kohtuullisen sujuvat. Ratayhteys on iso plussa”, Aro sanoo.

Pientalojen lisäksi Sundsbergissä on puukerrostalo, jonka valmistuminen venähti rakennuttajan konkurssin takia. Talo ehti seistä kolmisen vuotta tyhjillään.

Asuinalueen läpi kulkeva tie kohoaa loppua kohden ja päättyy kukkulalle. Sinne on pystytetty muuta aluetta väljemmin valkoisia kivitaloja, joissa on suuria näköalaikkunoita. Meri pilkottaa puiden väleistä.

Näistä pyydetään yli miljoona euroa. Kallein uutta omistajaa Sundbergissä etsivä talo maksaa 4,2 miljoonaa.

Hinnat käyvät ilmi asuntojen välityspalvelu Oikotiestä. Sieltä selviää myös, että myytävää on tarjolla niukasti. Toukokuun alussa myynnissä on yksitoista asuntoa, joista yli puolet on rakenteilla olevia uudiskohteita. Sitäkin voi pitää yhtenä merkkinä Sundsbergin suosiosta.

Onnellisuus tuntuu huokuvan kaikkialla. Lenkkeilijä hymyilee tuntemattomalle, niin kuin tekee koiraansa ulkoiluttava, it-alalla henkilöstöhallinnossa työskentelevä Jenni Aalto.

Jenni Aalto ja islanninlammaskoira Jadar nauttivat Sundsbergin ulkoilumaastoista. Lähivuosina naapurustoon saattaa tulla Microsoftin valtava datakeskus.

Myös hän on muuttanut Sundsbergiin Espoosta ja on tyytyväinen asuinpaikkansa yhteisöllisyyteen.

”Tämä on sellainen pieni kyläyhteisö. Lapsella on lyhyt koulumatka, ja hänet uskaltaa päästää yksin ulos leikkimään”, Aalto kertoo.

”Lainaamme naapurille viiniä ja vaihdamme koiranruokaa.”

Lue lisää: Uudenlainen tilasto osoitti Sundsbergin Suomen hyvätuloisimmaksi asuinalueeksi: ”Onnellisten kyläksihän tätä kutsutaan”

Lue lisää: Isojen tulojen Sundsberg

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat