Kuopiolainen lääkäri­pari osti loma­kodin Töölöstä näkemättä asuntoa – varakkaiden ”ooppera-asunnot” yleistyvät Helsingin kanta­kaupungissa

Helsingin kantakaupungissa on jo yli 15  000 asuntoa, jossa ei asuta vakituisesti.

Kuopiolaiset Hanna ja Jukka Huopio ostivat itselleen kakkosasunnon Helsingin Etu-Töölöstä. Vakituisena asuntona on omakotitalo Kuopiossa. Sylissä on Eppu-koira.

26.4. 2:00 | Päivitetty 26.4. 8:23

Lääkäripariskunta Hanna ja Jukka Huopio Kuopiosta osti oman ”ooppera-asuntonsa” Etu-Töölöstä viime vuonna. Tosin pariskunta ei juurikaan käy oopperassa, muissa riennoissa pääkaupungissa kyllä.

”Käymme paljon Helsingissä. Meillä on aika iso sosiaalinen verkko sielläkin”, Hanna Huopio kertoo.

Huopiot eivät ole ainoita Helsingistä loma-asunnon hankkineita vaan osa laajempaa ilmiötä.

Helsinkiin on rantautunut uusi asuntoilmiö. Asuntoluotottaja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kutsuu sitä nimellä ooppera-asunnot.

Nimi viittaa siihen, että maakunnissa asuvat varakkaat suomalaiset ostavat pääkaupungista kakkos- ja kolmoskoteja, joita he käyttävät satunnaisesti vieraillessaan esimerkiksi Helsingin kulttuuririennoissa.

Suurimman osan ajasta asunnot ovat tyhjillään.

Tuoreimman saatavilla olevan tilaston perusteella tyhjiä asuntoja oli Helsingin kantakaupungissa 11 prosenttia ja esikaupungeissa 7 prosenttia vuodenvaihteessa 2020–2021. Vuonna 2020 Helsingin kantakaupungissa oli 15  173 asuntoa, jossa ei asuta vakituisesti.

Yksittäisillä alueilla tyhjien asuntojen määrä oli paljon keskimääräistä suurempi. Esimerkiksi ydinkeskustassa Kluuvissa tyhjiä asuntoja oli peräti 38 prosenttia kaikista asunnoista, Kaivopuistossa 27 prosenttia ja Kaartinkaupungissa 23 prosenttia.

Kaivopuistossa tyhjien asuntojen määrä kasvoi lähes viidellä prosentilla, Kluuvissakin neljällä.

Keskustan ulkopuolella Keski-Pasilassa tyhjiä asuntoja oli 26 prosenttia ja vuotta aiemmin vielä enemmän: 69 prosenttia. Brotheruksen mukaan tätä selittää se, että alueelle on rakennettu paljon uutta.

Vastaava ilmiö on tuttu maailman suurkaupungeista.

Brotheruksen mukaan ilmiön yleistyminen kertoo väestön vaurastumisesta. Ooppera-asunnot eivät ole kuitenkaan täysin ongelmattomia. Ilmiöllä on monenlaisia vaikutuksia asuntomarkkinoihin ja kaupunkiin.

Tyhjät asunnot ovat pois asuntomarkkinoilta, joilla on koronapandemian aikana ollut muutenkin pulaa myytävistä asunnoista. Kun myytäviä asuntoja on vähän, hinnat nousevat.

Kakkoskotien takia Helsinki myös menettää verotuloja. Asukkaat maksavat kunnallisveroa kuntaan, jossa he ovat virallisesti kirjoilla.

Satunnaisessa käytössä olevista asunnoista verotuloja ei kilise kaupungin kassaan.

Verotulojen menetystä syventää se, että tyhjiä asuntoja on alueilla, joissa on paljon arvoasuntoja. Kalliita asuntoja omistavat hyvätuloiset, jotka maksavat enemmän veroja kuin pienituloiset.

Jos asuntoja on tyhjillään, kantakaupungin kivijalkaliikkeiden, kuten kauppojen ja kahviloiden, käyttäjiä on vähemmän.

Omistajilleen itselleen tyhjä asunto varsinkin arvostetulta alueelta on harvoin ongelma, jos kakkoskotiin on muutenkin varaa. Moni heistä todennäköisesti uskoo pääsevänsä asunnosta tarvittaessa eroon tyydyttävällä hinnalla, Brotherus sanoo.

Huopioille Temppelikadun kaksio on paitsi sijoitus tulevaisuuteen myös eräänlainen kaupunkimökki ja tukikohta, joka helpottaa pääkaupunkiseudulla asuvien lasten, ystävien ja sukulaisten luona kyläilyä.

”Käymme paljon Helsingissä. Meillä on aika iso sosiaalinen verkko sielläkin”, Hanna Huopio kertoo.

”Oikea sukulaiskeskittymä. Minun veljeni, serkkuni, vanhemmat ja veljen tyttäret asuvat siinä ihan muutaman sadan metrin säteellä.”

Hanna ja Jukka Huopion lomakodista Temppelikadulta avautuu näkymä Töölön kattojen yli Kansallismuseoon.

Pariskunnan mielestä kakkoskoti on mukavampi ratkaisu kuin vaikkapa huoneen vuokraaminen hotellista, jossa pitää odotella sisäänkirjautumisaikaa iltapäivään asti. Kotiinlähtöpäivänä ei tarvitse elää hotellin sääntöjen mukaan eikä aamiaisella pettyä kitkerään kahviin.

”Omat tavarat ovat valmiina asunnossa, ja paljon vähemmän on matkatavaroiden rahtaamista. Se on helpompaa.”

Tilaakin 40 neliön kaksiossa on hotellihuonetta enemmän.

”Vaikka asunto on pieni, meillä on siellä joku kymmenen hengen kaveriporukka käynyt iltaa istumassa.”

Kaupunkikodille on ollut kysyntää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien lasten keskuudessa. Nuorin poika on jo ehtinyt käydä matkoilla metropolissa ja hyödyntää vanhempiensa lomahuoneistoa.

Huopiot ovat sisustaneet loma-asuntonsa kodikkaasti.

Taloudellisesta näkökulmasta asunnon asettaminen vuokralle olisi tyhjänä pitämistä parempi sijoitus, mutta toistaiseksi Huopiot aikovat ottaa asunnosta ilon irti omassa käytössään.

”Se on ikään kuin säästöpossu. Kun ajatellaan Helsingin keskustaa, asuntojen hinnat ovat harvoin laskusuunnassa. Mahdollista se toki on. Vuokraaminen on meille optio”, Jukka Huopio sanoo.

Helppoa asunnon löytäminen ei ollut. Huopiot kertovat etsineensä sopivaa kakkoskotia muutaman vuoden. Lopulta noin 370 000 euron arvoinen asunto löytyi Töölöstä.

”Yksiöiden ja kaksioiden saaminen on hankalaa. Ne menevät käsistä. Meillekin tämä oli onnenkauppaa, että saimme tämän”, Hanna Huopio sanoo.

”Näimme asunnon ensimmäisen kerran vasta kaupanteon jälkeen. Luotimme sokkona sisustussuunnittelijana työskentelevän serkkuni makuun.”

Ammattilaisen maku ei ole pettänyt eikä suurelle remontille ole toistaiseksi ollut tarvetta.

Töölöläiskaksio on lääkäripariskunnan tukikohta Helsingin-matkoilla.

Kuopiossa Huopiot asuvat täysin toisenlaisessa miljöössä: rintamamiestalossa työpaikkansa Kuopion yliopistollisen sairaalan lähettyvillä.

”Vanhimmalla pojalla on huoli, että ihastumme liikaa Helsinkiin ja innostumme muuttamaan sinne. Hän toivoo, että lapsuudenkoti Kuopiossa säilyy.”

Huopiot vakuuttavat, että ainakin toistaiseksi pojan huoli on turha.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat