Voiko Husin osastoilla olla lakon aikana enemmän työvoimaa kuin ennen sitä? HS selvitti väitteiden paikkansa­pitävyyden

Husin lakkoilevien hoitajien mukaan monilla osastoilla on ollut lakon alkamisen jälkeen enemmän työvoimaa kuin ennen lakkoa. HS selvitti väitteiden paikkansapitävyyden.

Aluehallintoviraston mukaan Husin osalta ei ole toistaiseksi tehty ilmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta lakon aikana.

11.4. 18:22

Mikä on riittävä määrä hoitajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) yhdellä osastolla? Tästä Husin ja hoitajien näkemykset eroavat toisistaan.

Husin hoitajat useilta eri osastoilta esittivät viime viikolla väitteen, että työvoimaa on joillain osastoilla nyt lakon aikana enemmän kuin ennen lakkoa.

Väitteen esitti muun muassa HS:n haastattelema lakonaikaisessa suojelutyössä työskentelevä lähihoitaja. Lisäksi väitettä ovat levittäneet Husin hoitajat sosiaalisessa mediassa.

Keskeinen hoitajien esittämä näkemys on, että heikosta työvoimatilanteesta on huolestuttu vasta nyt lakon myötä, mutta ei ennen sitä.

HS selvitti hoitajien väitteiden paikkansapitävyyden.

Lue lisää: Suojelutyötä kirurgisella vuodeosastolla tekevä hoitaja kuvailee ensimmäisiä lakkoöitä: ”Tilanne oli jopa yhtä hoitajaa parempi kuin normaalisti”

Husin teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja kertoo, että lakon aikana osastolla suojelutyötä tekee yhdeksän hoitajaa vuorossa eli sama määrä mikä vuoroissa pitäisi normaalisti olla.

”Nyt vain sillä erotuksella, että lakon aikana on ollut aina se yhdeksän, koska työnantaja sen vaatii. Ennen lakkoa, jos kukaan ei tullut ylimääräiseen vuoroon, niin sitten mennään sillä, mikä on. Toki ennen lakkoa peruttiin leikkauksia surullisen paljon joko leikkaussalihenkilökunnan tai tehohenkilökunnan puutteen vuoksi”, hoitaja kertoo.

HS ei kerro hoitajan nimeä tai tarkkaa työpaikkaa, sillä tämä voisi hankaloittaa hänen asemaansa työpaikalla.

Ennen lakkoa tilanne oli välillä hoitajan mukaan selvästi vaikeampi kuin nyt. Hoitajan mukaan ennen lakkoa osastolla on välillä jouduttu tauottamaan tehohoitopotilaiden jatkuvia dialyysihoitoja, koska osastolle ei ole saatu dialyysitaitoisia sairaanhoitajia paikkaamaan sairauslomia.

HS:n näkemän kirjallisen ilmoituksen mukaan yksi tällainen tapahtuma oli joulukuussa. Silloin tehohoitopotilaan dialyysihoito jouduttiin keskeyttämään, koska yövuorossa ei ollut tarpeeksi hoitajia.

HS on nähnyt dokumentteja osaston vahvuudesta eri päiviltä ennen lakkoa.

Niiden mukaan osastolla on ollut usein puutteita henkilökunnan määrässä. HS on nähnyt myös useita tekstiviestejä, joissa osastolle pyydetään lyhyellä varoitusajalla työntekijöitä paikkaamaan puuttuvaa työvoimaa. Tekstiviestit ovat alkuvuodelta ennen hoitajalakon alkamista.

Sisätautien vuodeosastolla lähihoitajana työskentelevän Visa Pekkarisen mukaan työvoiman määrä on vaihdellut lakon aikana.

”Osassa vuoroja on ollut sama määrä kuin ennen lakon alkua, osassa enemmän tai vähemmän. Se vaihtelee yksiköstä riippuen. Tiedän myös yksiköitä, missä on ollut enemmän työvoimaa kuin mikä on ollut käytännön miehitys ennen lakkoa”, hän kertoo.

Husissa on valitettu lakon vaarantavan potilaiden hoidon, koska työvoimaa on liian vähän.

Lue lisää: Hus: Suojatyöhön saatu työ­voima riittämätöntä, hoitaja­lakko näkyi ruuhkina etenkin Meilahden ja Malmin sairaaloissa

Pekkarisen mukaan työnantaja on lakon aikana lisännyt potilaspaikkojen määriä, mikä voi johtua siitä, että joillakin osastoilla on ollut poikkeuksellisesti enemmän työvoimaa.

Lakon aikana päivittäinen potilastyö on sujunut Pekkarisen mukaan normaalisti. Jonkin verran työmäärä on lisääntynyt, kun osastosihteereitä on lakossa ja laboratorioiden työhön on tullut lakon myötä muutoksia. Tilanne ei kuitenkaan eroa juurikaan ajasta ennen lakkoa.

”Ennen lakkoakin on ollut puutoksia työvoimassa tai ei ole aina saatu työntekijöitä.”

Husin kirurgisella vuodeosastolla Puistosairaalassa lähihoitajana työskentelevä Sarianna Suominen sanoo, että hän on tehnyt lakon aikana suojelutyötä, mihin työnantaja on kutsunut. Omien töidensä ohessa Suominen toimii lähihoitajien ammattiliiton Superin ammattiosaston hallituksessa.

Suominen kertoi aiemmin HS:lle, että ensimmäisenä yönä suojelutyössä tilanne oli jopa yhtä hoitajaa parempi kuin normaalisti.

Suominen kertoo, että lakkoa edeltävällä viikolla heillä oli aamu- ja iltavuoroissa keskimäärin viisi hoitajaa ja yövuoroissa kolme. Lakon aikana hoitajia on ollut käytännössä koko ajan yksi tai jopa kaksi vähemmän. Se on prosentuaalisesti iso osuus.

”Aika kiireistä on ollut. Olemme kuitenkin hoitajien kanssa puhaltaneet yhteen hiileen ja hoitaneet tehtävämme”, Suominen sanoo.

Suomisen mukaan on kummallista, että potilasturvallisuudesta on puhuttu vasta nyt erityisesti lakon aikana. Hän sanoo, että vähällä työvoimalla töitä on tehty vuositolkulla: työvoiman suhde potilaisiin on ollut monesti aiemminkin sama kuin tällä hetkellä. Aiemmin potilaspaikkoja on myös hänen yksikössään jouduttu pitämään suljettuna hoitajapulan takia.

”Olemme sitoutuneet nytkin tekemään suojelutyötä niin, ettei kenenkään henki tai terveys ole vaarassa. Se on vaatinut pientä kiristystä työtahdissa, mutta työt olemme tehneet.”

Husin ja hoitajajärjestöjen näkemykset lakonaikaisen työvoiman määrästä ja tarpeesta ovat ristiriitaisia.

Husin hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander kuvasi lakon alkaessa, ettei hoitajia ole ollut töissä riittävästi.

Hoitajajärjestöjen mukaan työnantajat ovat antaneet virheellisiä lausuntoja suojelutyöstä ja sen määrästä. Niiden mukaan suojelutyötä on annettu sovitusti.

Lue lisää: Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer pitävät työn­antajan antamia tietoja suojelu­työn määrästä virheellisinä

Tehyn selvitys suojelutyön henkilöstömäärästä ensimmäisenä lakkoviikonloppuna verrattuna henkilöstömäärään edeltävinä viikonloppuina näyttää, että monissa Husin yksiköissä on lakon aikana ollut joko saman verran hoitajia töissä tai hieman vähemmän kuin ennen lakkoa.

Husin osalta selvityksessä on mukana Töölön tapaturma-asema, Hyvinkään synnytyssali ja leikkausosasto sekä Lohjan ensihoito, synnytyssali ja teho-osasto.

Tehyn mukaan esimerkiksi Töölön tapaturma-asemalla lauantaina 2. huhtikuuta suojelutyössä ollut seitsemän hoitajaa sekä aamu-, ilta- että yövuorossa. Ennen lakon alkamista lauantaina 26. maaliskuuta tapaturma-aseman aamuvuorossa oli kahdeksan, iltavuorossa seitsemän ja yövuorossa kuusi hoitajaa.

Hyvinkään synnytyssalissa taas suojelutyössä annettu vahvuus on ollut neljä hoitajaa per vuoro 2. ja 3. huhtikuuta. Sama määrä on ollut työssä vertailukohdiksi otettuina päivinä ennen lakkoa.

Husin luvut saadusta suojelutyön määrästä verrattuna henkilöstön määrään ennen lakkoa antavat jokseenkin erilaisen kuvan. Pyydetyn ja saadun suojelutyövoiman määrä sekä henkilöstön määrä vuorokaudessa ennen lakkoa on jaoteltu Husin tulosalueittain.

Työntekijöitä on Husin mukaan saatu 1. ja 4. huhtikuuta suojelutyöhön kaikille tulosalueille huomattavasti vähemmän kuin mitä on pyydetty ja mikä on tulosalueiden normaalivahvuus. Tilastosta selviää, että Hus on myös pyytänyt syöpätautien klinikalle suojelutyöhön enemmän työvoimaa kuin mitä siellä normaalioloissa olisi, vaikka muille alueille on lakon aikana pyydetty normaalivahvuutta vähemmän työntekijöitä.

Tilastot selviävät aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysministeriölle 6. huhtikuuta osoitetusta tilannekuvasta työtaistelutoimien vaikutuksesta potilasturvallisuuteen.

Husin ja Tehyn luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska Husin luvut koskevat yksiköitä. Myös tarkastellut ajankohdat ovat osin erilaiset. Lisäksi suojelutyöstä neuvotellaan päivittäin, joten tilanteet voivat muuttua osastoittain nopeastikin.

Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ei osaa arvioida, miten Husin antamat luvut vastaavat todellisuutta, mutta niiden perusteella ei hänen mukaansa voi tehdä päätelmää, että hoitajia olisi lakon aikana töissä liian vähän.

Hus on esittänyt pyydetyt ja saadut työsuojelumäärät alueittain, ja alueilla tehdään myös kiireetöntä hoitoa. Suojelutyötä kuitenkin annetaan vain kiireelliseen hoitoon, ja siksi hoitajien määrä voi vaikuttaa pieneltä normaalin työvoiman määrään verrattuna, Kirvesniemi kertoo.

Kirvesniemen mukaan suojelutyöneuvottelijat ovat kertoneet, että työnantajat pyytävät suojelutyöhön paljon enemmän työvoimaa kuin mitä vuoroissa olisi normaalisti.

”Työnantaja pyytää reilusti enemmän kuin mitä suojelutyöhön tarvittaisiin. Sen takia luvut saadaan näyttämään hurjilta.”

Kirvesniemen mukaan pääsääntö, miten suojelutyötä on annettu, on vähintään loma-aikojen minimimiehitys.

”Eli se, millä pärjätään normaalistikin minimimiehitystilanteessa.”

Joissakin toiminnoissa miehitys vastaa normaaliaikojen miehitystä. Kirvesniemi kertoo myös, että Tehy on saanut tietoonsa joitain paikkoja, joissa on ollut satunnaisesti enemmän hoitajia kuin normaalisti.

Kirvesniemen mukaan Tehyn omat luvut koottiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) potilasturvallisuuslain valmisteluun liittyvää kuulemistilaisuutta varten

”Poimimme ne toiminnot, joita STM piti kriittisimpänä. Niissä oli pääsääntöisesti ihan saman verran väkeä kuin edeltävinä viikonloppuina ennen lakkoa. Uskaltaisin sanoa, että sama tilanne on muuallakin”, Kirvesniemi sanoo.

Husin Veli-Matti Ulanderin mukaan lakon alkupäivinä joillain osastoilla on saattanut olla töissä enemmän henkilökuntaa kuin ennen lakkoa.

”Alkupäivinä emme saaneet tietää, ketkä kuuluvat lakkoon ja ketkä eivät. Suojelutyöhön osoitettiin tietty määrä henkilökuntaa ja sen lisäksi töissä on ollut järjestäytymättömiä. Lisäksi on useampien osastojen potilaita on yhdistetty yhdelle osastolle. Sen täytyy näkyä myös henkilöstön määrässä”, hän sanoo.

Ulander ei kuitenkaan allekirjoita väitettä siitä, että Hus olisi tarkoituksella pyytänyt töihin enemmän hoitajia.

”Varmasti on ollut näin, että eri yksiköissä on voinut olla aiemmin työvuoroja, missä on ollut niukka miehitys henkilöstöpulan vuoksi. Kyseenalaistan kuitenkin sen väitteen, että me hakisimme enemmän henkilöstöä töihin kuin mitä on normaalisti”, hän sanoo.

Ulanderin mukaan Hus on mitoittanut pyydetyt suojelutyömäärät asiantuntijoiden arvion mukaan, jolla potilasturvallisuus saadaan turvattua. Työhön on pyydetty työvoimaa sen mukaan, millainen on asiantuntija-arvio hoidon kysynnästä. Esimerkiksi päivystystoimintaan Hus pyysi suojelutyövoimaa huhtikuun alussa yhtä paljon kuin henkilöstöä oli vuorokaudessa ennen lakkoa.

”Päivystystoiminta on hyvin ennakoimatonta ja valmius hoitoon on turvattava kaikkina aikoina. Tiedämme kokemuksesta, että aamulla ja yöllä päivystyksessä on hiljaisempaa ja kuormitus keskittyy illoille. Järjestöt taas ovat laskeneet mitoituksen yöllisen hiljaisimman kuormituksen mukaan”, Ulander sanoo.

Tilanne suojelutyön henkilöstön suhteen on parantunut ensimmäisten lakkopäivien jälkeen, Ulander kertoo. Mutta vaikka henkilöstön määrää on lisätty, se on edelleen kokonaisuudessaan riittämätöntä ja kiireellistenkin potilaiden hoitoon tulee viiveitä.

”Neuvotteluja käydään hyvässä hengessä ja olemme lähentyneet näkemyksissämme, mutta potilasturvallisuus vaarantuu edelleen, koska hoitoon tulee kohtuuttomia viiveitä.”

Kirvesniemen mukaan neuvottelut Husin kanssa taas ovat olleet erittäin vaikeita, ja työnantaja on suhtautunut jopa epäasiallisesti neuvottelijoita kohtaan.

”Epäasiallisuus on ilmennyt siten, että käyttäydytään aggressiivisesti, uhkaavasti eikä anneta pyydettyjä tietoja”, Kirvesniemi sanoo.

Aluehallintoviraston mukaan Husin osalta ei ole toistaiseksi tehty ilmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Aiemmin tänä vuonna, ennen lakon alkamista, Etelä-Suomen aluehallintovirastoon oli tullut Husin osalta kolme ilmoitusta, joista yksi liittyy henkilöstön määrään ja rakenteeseen Uuden lastensairaalan teho-osastolla.

Asia on vireillä, ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt siitä selvityspyynnön. Vireillä olevasta valvonta-asiasta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä mahdollisesta potilasturvan vaarantumisesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat