Poikkeuksellinen kierrätyshanke Espoossa: kokonainen koulu saa täysin uuden elämän

Espoon Tiistilän koulun purkutyömaalla on voimassa Green Deal -sopimus. Sillä pyritään päästöjen minimointiin sekä materiaalien kierrätykseen.

Betonijätettä murskataan Tiistilän koulun purkutyömaalla Espoossa. Mursketta hyödynnetään täytekerroksena esimerkiksi pysäköintialueella.

27.4. 9:51

Tiistilän koulun ja päiväkodin purku- ja uudisrakennustyömaa Espoossa on näytönpaikka paitsi rakennuttaja Espoon kaupungille myös urakoitsija YIT:lle.

Uusi koulu on ensimmäinen puurakenteinen koulurakennus Espoossa. Sen alta puretaan pois vanha betonikoulu laajennusosineen.

Koulussa oli sisäilmaongelmaa, eikä rakennusten kunnostus olisi ollut kannattavaa. Siksi kaupunki päätyi uudishankkeeseen. Lisäksi uudella koululla varaudutaan Matinkylän kasvuun.

YIT:lle uusi koulu on työpäällikkö Harry Mäkisen mukaan pääkaupunkiseudulla ensimmäinen kohde, jossa käytetään näin mittavasti puuelementtejä. Yritys toteuttaa hanketta projektinjohtourakoitsijana.

Tiistilän hanke on nyt purkuvaiheessa. Koulun purkutyöt alkoivat kuluvan vuoden tammikuussa ja päättyvät toukokuussa.

Työt etenevät vaiheistetusti. Vanha koulurakennus on jo purettu, ja parhaillaan puretaan koulun laajennusosaa ja muuntamoa.

”Muuntamon kautta lähikerrostalot ovat saaneet sähköä. Siksi sen purkaminen on pitänyt ajoittaa tarkasti”, Espoon kaupungin Tilapalveluiden hankepäällikkö Markus Salin kuvaa.

Työmaalla on purun osalta voimassa Espoon Green Deal -sopimus, jolla pyritään päästöjen minimointiin sekä materiaalien kierrätykseen. Tietyt sopimukseen liittyvät vaatimukset on sisällytetty urakkaan.

”Green Deal -sopimus edistää osaltaan Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030. Samaa tavoitetta edistää se, että saamme vähennettyä 20–30 prosenttia hiilijalanjäljestä, kun teemme koulun puurakenteisena”, Salin kertoo.

Green Deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän tai kuntien välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Hankinta-insinööri Henri Huovinen (vas.), vastaava työnjohtaja Kari Suoranta, Espoon hankepäällikkö Markus Salin ja YIT:n työpäällikkö Harry Mäkinen seisovat koulun laajennusosassa.

Tiistilän koulun tontti on iso. Se helpottaa purkutöitä, sillä tontilla on enemmän tilaa operoida.

Vanhan koulurakennuksen laajuus oli noin 12 255 bruttoneliömetriä. Se oli rakennettu vuonna 1981. Laajennus oli 2000-luvulta.

YIT:n vastaava työnjohtaja Kari Suoranta kuvaa purkutyötä ”normaaliksi ja yrityksen työkannassa keskikokoiseksi”. Työ on edennyt melko nopeasti ja mutkattomasti. Purku on totaalinen, eli myös perustukset puretaan.

Espoon kaupungin rakennusosasto teki koulun purkusuunnitelmat. Yksityiskohtia hiottiin osapuolten kanssa. Purku-urakoitsijana on Etelä-Suomen Rakennus- ja purkutekniikka oy.

Purku- ja rakennustöitä helpottaa se, että koulun tontti on iso, 42 221 neliötä. Tilaa on enemmän operoida kuin välillä erittäin ahtailla kaupunkitonteilla.

Pyrkimys vähäpäästöiseen työmaahan ja materiaalien laajaan hyötykäyttöön näkyy purkutyömaalla. Yli 90 prosenttia jätteistä kierrätetään.

Työpäällikkö Harry Mäkinen arvelee, että siinä lähestytään jo kierrätyksen maksimia käytännön rakentamisessa. Sadan prosentin kierrätysaste olisi hyvin vaikea saavuttaa.

Tontilla kauhuri nappaa varovaisesti palan eristevillaa laajennusosan seinästä ja asettaa sen maahan. Lajittelua tehdään jo purkuvaiheessa se, mitä pystytään.

Toisessa päässä tonttia betonijätettä murskataan betonimurskeeksi. Purkuvaiheessa tulevaa betonijätettä ei kiikuteta muualle murskattavaksi, mikä tuottaisi enemmän päästöjä. Valmis murske varastoidaan tontilla kasoihin.

Mursketta hyödynnetään uudisrakentamisessa täytekerroksena apualueilla, kuten pysäköintialueella.

YIT on mukana Espoossa PPP- eli Public-Private Partnership-hankkeessa, joka kattaa useita kouluja ja päiväkoteja. Myös näissä kohteissa on korostunut betonijätteen hyötykäyttö työmaalla rakentamisessa.

Salin uskoo, että jätteiden hyötykäyttö paikallisesti työmailla on yleistyvä trendi laajemminkin.

Koulun purkutyömaalla kierrätetään jopa yli 90 prosenttia jätteestä.

Purkutöiden jälkeen toukokuussa käynnistyy uuden koulun rakentaminen. Sen olisi tarkoitus olla valmis kesäkuussa 2024.

Uusi koulu on kokonaislaajuudeltaan noin 12 400 bruttoneliömetriä.

Hankkeen suunnitteluratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla on tähdätty YIT:n ja Espoon kaupungin hiilineutraaleihin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Suunnittelussa on kiinnitetty Salinin mukaan erityishuomiota kiinteistön elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen, olosuhdehallintaan ja tilojen turvallisuuteen.

”Puu elää, joten olosuhdehallintaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Siksi esimerkiksi kosteutta ja lämpötilaa seurataan automaattisesti jatkuvasti”, hän kertoo.

Espoon kouluissa on ollut sisäilmaongelmia muun muassa ilmanvaihto-ongelmien takia. Siksi tulevassa Tiistilän koulussa on kiinnitetty ilmanvaihtoon erityishuomiota.

Kouluun tulee tekniikkaa, jossa ilmanvaihto seuraa luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuutta. Liian iso määrä hiilidioksidia haittaa keskittymiskykyä. Ilmanvaihto tehostuu tällöin: sisään tulee uutta ilmaa ja hiilidioksidia poistuu.

Rakennukseen tulevat puuelementit esivalmistetaan pitkälle tehtaassa. Rakennuksessa on betonialapohja, jonka päälle tulee puusuurelementtejä. Niissä on valmiiksi asennettuina ulkoseinälaudoitus ja ikkunat.

”Elementit ovat tavallaan suljettuja kapseleita, joten ne eivät ole sään armoilla”, työpäällikkö Harry Mäkinen kuvaa.

Elementtitekniikalla toteutettavassa rakennuksessa kantava runko on puuranka puupilareineen ja -palkkeineen.

Uusi koulukiinteistö nousee sääsuojan alla. Uudistyömaalla noudatetaan Kuivaketju10-periaatteita.

Uusi koulu käyttää maalämpöä. Tämä on käytäntö kaikissa uusissa kouluissa Espoossa. Lämpökaivoja tulee 26, ja ne ovat 300 metriä syviä.

Lisäksi kiinteistöön tulee varaus aurinkopaneeleille. Tiistilässä käytetään myös muun muassa hiilineutraalia sähköä.

Tiistilän uuden koulun alta puretaan vanha betonikoulu laajennusosineen.

Havainnekuva uudesta Tiistilän koulusta. Siitä tulee Espoon ensimmäinen puurakenteinen koulurakennus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat