Maria Seppä sai yllättävän syöpä­diagnoosin ja kyllästyi odottamaan – näin toimii yksityinen syöpä­sairaala, jonne on lakon takia hakeutunut yhä useampi

Noin joka neljännellä yksityisen syöpäsairaalan asiakkaalla on vakuutus, joka kattaa ainakin osan hoidoista. Ilman vakuutusta hintalappu voi nousta kymmeniintuhansiin euroihin.

Maria Seppä sai rintasyöpädiagnoosin viime elokuussa.

14.4. 19:01

Kun Maria Seppä kävi viime elokuussa tavanomaisessa rintasyöpäseulonnassa, vastaan tuli yllätys. Mammografiassa selvisi, että hänellä on rintasyöpä.

”Jäin odottelemaan, että saisin ajan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, mutta mielestäni se kesti liian pitkään. Sitten hakeuduin tänne”, Punkalaitumella asuva Seppä kertoo.

Tällä hän viittaa Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevaan Docrates-syöpäsairaalaan.

Jono julkiseen terveydenhoitoon olisi ollut noin puolitoista kuukautta, Seppä kertoo. Odottaminen tuntui turhauttavalta, sillä ennen diagnoosiaan hän oli ollut täysin terve ja yhtäkkiä pää olikin täynnä kysymyksiä ja huolenaiheita.

”Ajattelin, että olen kuitenkin vasta 50. Toivon, että minulla on paljon työvuosia edessä ja pääsen nopeasti takaisin työelämään”, Seppä sanoo.

Ensimmäinen vastaanotto järjestyi yksityiseen syöpäsairaalaan nopeasti ja lokakuussa syöpähoidot olivat jo pitkällä. Seppä on ollut leikkauksessa ja tällä hetkellä hän odottaa sädehoitojen alkamista.

Kysyntä yksityisen syöpäsairaalan palveluille on kasvanut hoitajien lakon myötä.

”Potilaat ovat olleet epävarmoja tilanteesta, ja kyselyitä on tullut paljon. Ehkä julkisellakaan ei ole tarkalleen tiedetty, millaisia vaikutuksia lakolla on. Yleinen epävarmuus on lisääntynyt ja potilaat ovat ottaneet yhteyttä ja varmistelleet, pääseekö tänne tarvittaessa”, kertoo Docrates-sairaalan ylilääkäri Juha Kononen.

Lue lisää: Hoitajalakko aiheutti ryntäyksen yksityiseen syöpäsairaalaan – yksityisten sairausvakuutusten buumi alkoi kuitenkin jo vuosia aiemmin

Ylivoimaisesti suurin osa, noin 80 prosenttia, syöpäsairaalan asiakkaista on suomalaisia. Docrates on kuitenkin kansainvälinen toimija, ja yhteydenottoja on tullut sairaalan avaamisen jälkeen yli 60 maasta. Suurin ulkomaalaisten asiakkaiden ryhmä tulee Ruotsista.

”Yleensä he tulevat tänne sen takia, että Ruotsissa on pitkät hoitojonot. Lisäksi he arvostavat sitä, että täällä tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma”, koordinoiva sairaanhoitaja Michaela Vorselman kertoo.

Lapsipotilaita sairaalassa ei hoideta.

”Lapset ovat oma erillisryhmänsä. Lisäksi Suomessa lapsipotilaiden syöpien hoito on hoidettu niin esimerkillisesti, että ei tarvita muita toimijoita”, Kononen sanoo.

Ylilääkäri Juha Kononen esittelee noin kaksi miljoonaa euroa maksanutta sädehoitolaitetta.

Kaikilla ei yksityisiin syöpähoitoihin ole varaa, sillä kulut nousevat helposti kymmeniintuhansiin euroihin.

Syöpähoitojen hinta vaihtelee suuresti sen mukaan, millainen syöpä potilaalla on ja mitä hoitoja siihen annetaan. Myös se vaikuttaa, missä vaiheessa sairautta syöpäsairaalan asiakkaaksi hakeudutaan. Osalle potilaista on saatettu tehdä joitain tutkimuksia julkisella puolella, kun osa taas aloittaa hoitopolkunsa yksityisessä syöpäsairaalassa ja jatkaa julkisella.

Karkeasti arvioituna esimerkiksi vasta diagnosoidun, paikallisen rintasyövän hoitokulut ovat noin 35 000 euroa diagnostiikan, leikkauksen ja leikkausta täydentävien hoitojen osalta. Eturauhassyövän hoitokulut ovat kokonaisuudessaan noin 40 000 euroa, Kononen kertoo. Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat miesten ja naisten yleisimmät syövät Suomessa.

Jos syöpä on levinnyt, ei potilaalle välttämättä voida tehdä leikkauksia tai muita toimenpiteitä. Silloin puhutaan usein räätälöidystä lääkehoidosta, jonka kuukausihinta voi kohota tuhansiin euroihin.

”Tyypillinen uusi, tablettimuotoinen syöpälääke maksaa noin 5 000 euroa kuukaudessa. Joidenkin infuusiolääkkeiden [tiputuksessa annettavien lääkkeiden] hinta voi olla jopa 8 000–10 000 euroa kuukaudessa”, Kononen kertoo.

Hänen mukaansa näitä lääkkeitä ei välttämättä ole julkisen terveydenhuollon puolelta lainkaan saatavilla.

Noin joka neljännellä Docratesin asiakkaista on vakuutus, joka korvaa ainakin osan hoidoista, ylilääkäri Kononen kertoo. Loput maksavat hoidot omasta pussistaan

”Heillä, jotka maksavat itse, on ehkä vakuutuksia, jotka korvaavat, mutta suoraveloituksen [vakuutusyhtiöiltä] teemme joka neljännen potilaan kohdalla”, kertoi sairaalan toimitusjohtaja, Lääkäripalvelu­yritykset ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen aiemmin HS:lle.

Punkalaitumelta syöpäsairaalaan hoitoihin tullut Maria Seppä kertoo, että hänellä on terveysvakuutus.

”Otin sen nuorempana ja ajattelin, että sille ei ole koskaan käyttöä. No nyt on. Olen ottanut omille lapsillenikin vakuutukset”, hän kertoo.

Terveydenhuolto Suomessa on entistä selvemmin jakautunut niihin, jotka käyttävät yksityisiä ja niihin, jotka käyttävät julkisia palveluita.

Koko väestöstä jo yli 1,26 miljoonaa suomalaista, siis miltei joka neljäs, saattoi viime vuonna hakeutua suoraan yksityiselle lääkäriasemalle tai työterveyshuoltoon saamaan hoitoa sairauskuluvakuutuksen turvin. Tämä käy ilmi Finanssialan tilastoista vuosilta 2020 ja 2021.

Vakuutusten ottamiseen vaikuttaa erityisesti sosioekonominen asema. Finanssialan tilastojen mukaan eniten sairauskuluvakuutuksia on korkeasti koulutetuilla ja hyvätuloisilla: ylimmässä tuloluokassa sairauskuluvakuutus on 39 prosentilla, alimmassa tuloluokassa 18 prosentilla kotitalouksista.

Lue lisää: Helsinkiläisen perheen lapsille ostettiin pysyvä pääsy lääkärijonojen ohi – Suomi jakautuu hätkähdyttävästi

Sille, miksi suomalaiset hakeutuvat yksityisiin syöpähoitoihin, on Konosen mukaan kolme syytä.

Ensinnäkin, osa on kiinnostunut uusista hoitomahdollisuuksista ja diagnostisista tutkimuksista. Docratesissa tehdään paljon tutkimusta esimerkiksi syövän kuvantamisen sekä syöpien geeniprofiloinnin suhteen. Geeniprofiloinnilla analysoidaan kasvaimen geeneissä olevia muutoksia, joka voi auttaa oikeiden lääkkeiden valinnassa.

”Koska julkinen puoli toimii verorahoilla, silloin pitää käydä tietyt prosessit, mikä on hyväksytty toimintapa ja mitkä ovat siellä hyväksyttyjä hoitoja. Me voimme itse päättää, milloin otamme uusia hoitomenetelmiä käyttöön”, Kononen sanoo.

Moni haluaa myös saada toisen asiantuntijan mielipiteen jo saamastaan hoidosta ja sen riittävyydestä.

”Tärkeää on, että kaikki hoidot perustellaan lääketieteellisesti. Emme ota ketään potilaaksi vain sen takia, että saamme potilaan.”

Kolmas syy on kokemus julkisen terveydenhuollon kiireestä ja poukkoilevuudesta.

”Että ei aina tarvitse aloittaa omaa kertomustaan uudestaan, vaan lääkärit ja työntekijät tuntevat potilaat. Syöpään liittyvät asiat vaikuttavat elämään monella eri tavalla. Julkisella puolella ei välttämättä riitä aina aikaa potilaille”, Kononen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat