Toivosten kotona Liisankadun Pappilatalossa on toisena pääsiäispäivänä perinteisesti avoimet ovet – ”Ne ovat kuin jokavuotiset ylioppilasjuhlat”

Ennen omia juhlia Toivoset ovat olleet pääsiäisyön jumalanpalveluksessa Helsingin ortodoksisen seurakunnan leirikeskuksessa Lopella. Siellä pääsiäistä on vietetty läpi yön aamuun asti.

Iltapäivällä pääsiäisleiriltä palannut Joonatan Toivonen sytyttää kotona pääsiäiskynttilöitä ensimmäisenä pääsiäispäivänä.

17.4. 20:42

Toivosen perheen olohuone Helsingin Kruununhaassa on koristeltu pääsiäiseen. Pöydällä on värikäs liina, kynttelikössä erivärisiä kirkkaita kynttilöitä, maljakoissa värikkäitä kukka-asetelmia ja koristeltuja pajunoksia.

Koristeltuja pajunoksia on myös seinällä ikonin ja käspaikan päällä. Tänä ja edellisvuosina maalattuja pääsiäismunia roikkuu katosta kynttelikkövalaisimesta ja niitä on aseteltu laakealle vadille ja kuppiin pöydälle.

Johanna Toivonen aloittaa leipomisen kaksi viikkoa ennen pääsiäistä niin, että ehtii tehdä kaiken. Hän pakastaa babat ja kulitsat.

Pöytään on katettu pasha, jonka keskellä palaa punainen mehiläisvahasta valmistettu tuohus. Pashassa on kohokuvioina kyrilliset kirjaimet XB eli suomeksi HV.

”XB tarkoittaa Hristos Voskrese eli Kristus on ylösnoussut”, venäjää pääaineenaan opiskellut Johanna Toivonen kertoo.

Nuoremmissa ortodoksipiireissä pääsiäistäkin kutsutaan usein ytimekkäästi vain XB:ksi.

Pashan kanssa syödään perinteisiä makeita leipomuksia: kosteaa babaa ja kuivempaa kulitsaa. Niiden lisäksi on lusikkaleipiä ja perheen tyttären Annan leipomia munanmallisia koristeltuja suklaakeksejä.

Televisiossa on taustalla Uspenskin katedraalin pääsiäisyön jumalanpalvelus.

Johanna Toivonen alkaa jo sunnuntaina laittaa istumapaikkoja valmiiksi toisen pääsiäispäivän avoimien ovien vieraita varten.

Johanna ja Teemu Toivonen ja heidän lapsensa Jaakko, Joonatan ja Anna asuvat vuonna 1905 rakennetussa Liisankadun Pappilatalossa. Helsingin ortodoksisen seurakunnan hallintotilat, kotikirkko ja ortodoksisen kirkon arkkipiispan residenssi ovat samassa talossa. Parvekkeelta näkyy sisäpiha, jonka toisella puolella on seurakuntasalin sisäänkäynti.

”Nykyisin Itä-Suomen yliopiston opettajana toimiva mieheni Teemu on ollut aikaisemmin ortodoksisen seurakunnan pappi, joten muutimme tänne 16 vuotta sitten”, Johanna Toivonen kertoo.

Johanna Toivosella on kaulassaan koru, johon hän sai mieheltään tänäkin pääsiäisenä uuden pienen koristeellisen pääsiäismunan. Se oli järjestyksessä 18. muna.

Valaisimessa roikkuu muistona pääsiäismunia edellisiltä pääsiäisiltä.

Toisen pääsiäispäivän aamuna Toivoset menevät jumalanpalvelukseen Uspenskin katedraaliin. Sieltä kirkkokansa kulkee ristisaatossa seurakuntasaliin lasten pääsiäisjuhlaan ja myöhemmin Toivosille. Tänä vuonna ristisaatto kulkee Senaatintorin kautta. Siellä on ukrainalaisten yhdistyksen järjestämä mielenosoitus ja siihen kuuluva ekumeeninen rukoushetki.

Toivosten kodissa on perinteisesti toisena pääsiäispäivänä avoimet ovet ja parhaimmillaan vieraita on ollut yli sata.

Avoimien ovien perinne on Pappilatalossa tuttu. Kun Pohjois-Karjalassa kasvanut Johanna Toivonen oli nuorena viettämässä pääsiäistä Helsingissä, hän oli edellisten asukkaiden avoimien ovien vieraana Pappilatalossa.

Toivosen mukaan joku vieraista on kuvannut heidän avoimien ovien toista pääsiäispäivää ”kuin olisi jokavuotiset ylioppilasjuhlat”. Vieraita valuu pitkin päivää, loppuillasta eniten väkeä on keittiössä ja osa vieraista avustaa juhlien aikana astioiden tiskaamisessa.

Yhdessä lauletaan ortodoksisia kirkkoveisuja. Kun ihmiset kohtaavat, toinen sanoo: ”Kristus nousi kuolleista!”. Toinen vastaa siihen: ”Totisesti nousi!

”Helsingissä nuorempi polvi myös tervehtii näin: ”Jesse ståndas dödest!” ja toinen vastaa siihen: ”Totta mooses!” Tai sitten sanotaan vain ytimekkäästi, että KNK ja siihen vastataan TN”, Toivonen opastaa ortodoksien kieleen.

Toivosten pakastin on tupaten täynnä ennen pääsiäistä. Ruokaa pitää olla toista pääsiäispäivää varten.

Perheen lapset ovat olleet torstaista alkaen pääsiäisleirillä Helsingin ortodoksisen seurakunnan Kaunisniemen leirikeskuksessa Lopen Läyliäisissä. Vanhemmat menivät sinne perässä lauantaina. Kaikkiaan Kaunisniemessä oli reilut 100 ihmistä.

”Olemme nukkuneet viime yönä neljä tuntia. Pääsiäisyön jumalanpalvelus leirikeskuksen kirkossa alkoi puoleltaöin ja kesti aamuyölle puoli kolmeen. Sen jälkeen söimme juhla-aterian ja sitten oli limbokisa, munabingo ja disko”, Johanna Toivonen kertoo.

Ennen kuin hän lähti Läyliäisiin lauantaina, hän teki viimeiset ruokaostokset, kävi ostamassa kukkia Hakaniemen torilta ja koristeli kodin. Kun perhe palasi sunnuntaina, koti oli pääsiäiseen puettu.

Joka pääsiäinen Johanna Toivonen saa mieheltään uuden pääsiäismunan kaulakoruunsa. Nyt niitä on 18.

Toisin kuin luterilaisissa kodeissa pääsiäiskoristeita ei oteta pois heti pääsiäisen jälkeen. Pääsiäisaika kestää 40 vuorokautta eli Toivoset ottavat kauniit pääsiäiskoristeet pois vasta helatorstain tienoilla toukokuun lopulla.

Suuren viikon jälkeen on Kirkas viikko eli pääsiäisen jälkeinen viikko. Silloin Toivoset voivat saada kutsuja ystäviensä luokse kuten koko 40 vuorokauden ajan.

”Täällä Helsingissä ilo näkyy pääsiäisen vietossa. Tosin tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuntuu tunnelmassa. Emme juhli niin yltäkylläisesti, vaan mieluummin annamme rahat lahjoituksiin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat