Palossa tuhoutunut historiallinen kappeli yritettiin polttaa kahdesti vuonna 2009 – asukkaat kokoontuvat raunioille jättämään hyvästit rakkaalle rakennukselle

Paikallisille tärkeä Perkkaan kappeli oli Espoon toiseksi vanhin kirkkorakennus. Tulipalossa tuhoutui myös kaksi merkittävää taideteosta.

Ristiäiset vuodelta 1956 Leppävaaran pikkukirkon eli nykyisen Perkkaan kappelin edessä. Vasemmalta Mili Lappalainen, Ulla-Marja Malk, Liisa (myöhemmin Forsgren) ja Vilho Lappalainen.

14.4. 16:12

Espoon Leppävaarassa tulipalossa tuhoutuneella Perkkaan kappelilla on pitkä historia, joka on yritetty katkaista jo pariin kertaan. Vuonna 1929 rakennettu kappeli joutui tuhopolttoyrityksen kohteeksi kaksi kertaa vuonna 2009.

Nyt rakennus on tuhoutunut laajassa tulipalossa. Aikaisin torstaiaamuna havaitun tulipalon syttymissyytä ei toistaiseksi tiedetä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tietojen mukaan palo on saanut alkunsa rakennuksen ulkopuolelta, minkä vuoksi tuhopolton mahdollisuutta ei ole poissuljettu.

Viimeisiä sammutustoimia suoritettiin vielä torstaina iltapäivällä. Joitain esineitä saatiin pelastettua, mutta itse kirkko ja suurin osa irtaimistosta on tuhoutunut täysin.

Pelastuslaitos sammuttamassa Perkkaan kappelin tulipaloa Espoon leppävaarassa torstaiaamuna.

Lue lisää: Perkkaan kappeli Espoon Leppä­vaarassa tuhoutui tuli­palossa – ”Oikein vatsaan sattuu, kun niin kaunis kirkko menee”

”Ne olivat koskettavia hetkiä, jollaisia ei enää täällä päästä kokemaan.”

Suojeltu kappeli on yksi harvoista alueen historiallisista rakennuksista, joten tulipalo vie mukanaan myös merkittävän määrän paikallishistoriaa.

”Kappeli oli paikallisten kotikirkko, eli se rakas paikka, missä avioparit on vihitty ja lapset kastettu, ripitetty ja konfirmoitu”, kuvailee Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo.

Espoon toiseksi vanhin kirkkorakennus pystytettiin alueen asukkaiden talkootyönä yli 90 vuotta sitten. Aiemmin Leppävaaran vanhana kirkkona tunnettu kappeli rakennettiin ompeluseurojen myyjäisten tuotoilla ja lainarahalla.

”Suomen- ja ruotsinkieliset paikalliset perheet kirkon aikoinaan vapaaehtoisvoimin rakensivat. Vaikka se sukupolvi on jo väistynyt, kulkee tarina silti monissa suvuissa ja perheissä”, Salo sanoo.

Kappelin tontti, rakennukseen tarvittava puutavara ja esineistö saatiin lahjoituksina. Kappelin suunnitteli arkkitehti Berndt Blom ja leppävaaralainen taiteilija Anna Sahlstén maalasi sinne Hyvä paimen -nimisen taulun. Tunnettu kuvanveistäjä Ville Vallgren taas valmisti ja lahjoitti kappelin alttarikrusifiksin. Muun muassa Havis Amandan suihkulähteesta tunnettu Vallgren asui Perkkaan lähellä Ruukinrannassa.

Sekä taulu että krusifiksi tuhoutuivat molemmat tulipalossa.

Lukijan ottama valokuva Perkkaan kappelin sisätiloista joulukuulta 2016. Seinällä oleva krusifiksi on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin tekemä.

Viime aikoina kappelissa on järjestetty kansainvälistä toimintaa muun muassa arabian ja venäjän kielillä. Myös tälle pääsiäiselle oli tarkoitus järjestää tilaisuuksia.

”Olisimme pitäneet tänään kiirastorstain ehtoollismessun kappelissa. Emme kuitenkaan peru sitä näissäkään oloissa vaan pidämme sen kappelin pihamaalla”, Salo sanoo.

Lukijan ottama valokuva Perkkaan kappelilla kesäkuussa 2019 järjestetyistä juhannusjuhlista.

Kiirastorstain ehtoollismessuun suositellaan saapumaan jalan, koska pelastusajoneuvojen pääsy paikalle on turvattava. Leppävaaran seurakunnan työntekijöitä on kappelin pihamaalla paikalla pääsiäispyhien ajan surun ja muistojen jakamista varten, kerrotaan Espoon seurakuntayhtymän tiedotteessa.

”On se surullista nähdä. Tämä oli myös oman perheeni kirkko, jossa sisareni lapset ja neljä omaa lastani kastettiin. Monista toimituksistani erityisesti mieleen ovat jääneet jouluaaton ja kiirastorstain hartauksien kaltaiset tilaisuudet, joissa oli paljon paikallista väkeä”, Salo kertoo.

”Ne olivat koskettavia hetkiä, jollaisia ei enää täällä päästä kokemaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat