Espoo alkaa valmistella uutta yleiskaavaa – Siinä päätetään mihin kaupunki seuraavaksi kasvaa

Kaavatyö painottuu Espoon eteläosiin, jossa nykyinen yleiskaava ei ole enää ajantasainen. Tuoreet osayleiskaavat hyödynnetään.

Matinkylä on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta.

2.5. 11:52

Espoo valmistautuu uuden yleiskaavan laatimiseen.

Siinä linjataan mihin Espoossa rakennetaan kerrostaloja, omakotitaloja ja kaupunkipientaloja? Miten joitakin alueita voimakkaammin tiivistämällä voidaan turvata toisaalla Espoossa riittävän laajat viheralueet ja lähiluonto?

Kaavassa linjataan myös miten kaupunki aikoo kehittää liikennejärjestelmäänsä.

Espoo alkaa valmistella kokonaisyleiskaavaa, jolla pyritään vastaamaan esimerkiksi edellä esitettyihin kysymyksiin. Kaavassa linjataan myös miten kaupunki aikoo kehittää liikennejärjestelmäänsä.

Yleiskaavalla voidaan määritellä, mille alueille Espoon kasvu suunnataan ja miten paljon kasvun varaa on.

Kokonaissuunnitelma tulevaisuuden maankäytöstä on tärkeää myös Espoon elinvoiman ja työpaikkojen varmistamiseksi.

Kaupunginhallitus todennäköisesti panee kaavahankkeen liikkeelle maanantaina. Yleiskaavan tiukaksi tavoiteajaksi on asetettu viisi vuotta tästä vuodesta vuoteen 2027.

Kaupunkisuunnittelukeskus tarkastaa ensin Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden. Se valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi.

Espoon yleiskaavat ovat eri ikäisiä ja laajuudeltaan, sisällöltään ja tavoitteiltaan erilaisia.

”Yleiskaava ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuvat kokonaisnäkemykseen kaupungin kestävän kasvun linjauksista. Näin pystymme edelleen jatkamaan asemakaavojen valmistelua näiden linjausten mukaisesti”, Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo selittää yleiskaavan tärkeyttä.

Työssä hyödynnetään tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja. Sellaisia ovat esimerkiksi noin puolet Espoon pinta-alasta kattava pohjois- ja keskiosien yleiskaava (poke), jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi osittain marraskuussa.

Uudenmaan ELY-keskus teki kaavasta viime kesänä oikaisukehotuksen. ELY-keskuskin nosti esiin, että Espoolta puuttuu maankäytön kokonaiskuva. Sen vuoksi kyseenalaistettiin joitakin kaavassa esitettyjä uusia alueita ja joidenkin alueiden tiivistämistä.

Poke käsittää Turunväylän ja Vihdintien välisen alueen ja sinne on suunniteltu kymmeniä tuhansia uusia asukkaita sekä pientaloalueille että muutamiin kaupunkimaisiin keskuksiin.

Myös metrokäytävän osayleiskaavat ovat tuoreita, eikä niitä ole tarkoitus avata.

Tuoreimmat hyväksytyt yleiskaavat mahdollistavat Espooseen noin 80 000 uutta asukasta ja nykyinen asemakaavavaranto mahdollistaa noin 50 000 asukasta.

Yli puolet asemakaavavarannosta on pientaloissa, joiden toteutuminen on hidasta ja aikataulu epävarma. Suuri osa yleiskaavavarannosta on sidottu Espoo–Salo-oikoradan eli ESA-radan toteutuspäätökseen ja ajoittuu pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt alkuun pantava kaavatyö painottuu alueille, joilla nykyinen Espoon eteläosien yleiskaava ei ole enää ajantasainen.

Espoon eteläosien vuonna 2010 voimaan astuneen yleiskaavan väestömitoitus 300 000 asukasta täyttyy Espoossa tänä vuonna. Espoossa ennustetaan vuonna 2060 olevan jo 180 000 asukasta enemmän, mikäli väestönkasvu jatkuu samanlaisena kuin viimeisinä vuosikymmeninä.

Sen takia yleiskaavayhdistelmän tulisi mahdollistaa vielä noin 50 000 uutta asukasta tuoreiden osayleiskaavojen ja kaavavarannon potentiaalien 130  000 asukkaan lisäksi. Näin Espoo pystyy vastaamaan väestönkasvun tarpeisiin.

Yleiskaavan tarkemmat tavoitteet määritellään ensi syksynä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat